Ulkomaat

Joukkomurhaaja Breivikin lapsuuden karmivat yksityiskohdat paljastuivat

Julkaistu:

Norjan tv2:n käsiinsä saamien psykologisten arvioiden mukaan Anders Behring Breivikin teot olisi voitu ennaltaehkäistä.
Norjan tv2 kertoo karun tarinan siitä, miten Anders Behring Breivikista kasvoi Norjan historian pahin joukkosurmaaja.

Breivikia lapsena arvioinut psykologi kritisoi voimakkaasti heinäkuun 2011 terrori-iskujen jälkeen sitä, miksi lastensuojeluviranomaiset eivät puuttuneet aikanaan pojan huoltajuustilanteeseen.


Kaiken takana sukupolvien kierre

Tv2 kertoo, että Norjan kansallisen lapsi- ja aikuispsykiatrian keskuksen psykologien arvion mukaan Anders Behring Breivikistä saattoi tulla joukkomurhaaja niin kutsutun ylisukupolvisen kierteen vuoksi. Teorian mukaan vanhempien vaikeat suhteet vanhempiinsa johtavat siihen, etteivät he pysty muodostamaan tervettä suhdetta omiin lapsiinsa, jolloin kolmas sukupolvi joutuu kärsimään.

Kun Andersin äiti syntyi, hänen isoäitinsä sairastui polioon. Sairaus halvaannutti isoäidin vyötäröstä alaspäin, ja hän alkoi elää eristäytyneenä Kragerøn pikkukaupungissa. Andersin äiti lähetettiin orpokotiin, mutta palautettiin takaisin vanhemmilleen kaksivuotiaana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun Andersin äidin isä kuoli kuusi vuotta myöhemmin, Andersin äidistä tuli skitsofreenisen ja psykoottisen äitinsä omaishoitaja, eikä hän saanut poistua kotoa, saati nähdä ystäviään. Lisäksi häntä syytettiin jatkuvasti äitinsä vammautumisesta.


Äiti: Anders oli vaikea lapsi jo kohdussa

17-vuotiaana Andersin äiti ei enää kestänyt tilannetta, vaan pakeni keskellä yötä Osloon, missä hän tuli raskaaksi. 1970-luvun loppupuolella hän tapasi Jens Breivikin, Andersin isän, ja tuli pian uudelleen raskaaksi. Pariskunta muutti Lontooseen, missä Andersin äiti kallistui abortin kannalle.

1980-luvun raporttien mukaan äiti kuvaili sikiötä ”vaikeaksi, levottomaksi lapseksi, joka potki häntä, lähes jatkuvasti”. Norjaan palannut äiti ei kuitenkaan voinut tehdä aborttia, sillä raskaus oli edennyt jo kolmannelle kuulle.

Psykologisessa arviossa vuodelta 1983 sanotaan: ”Hänen kokemuksensa mukaan Anders on pohjimmiltaan ilkeä ja paha ja päättänyt tuhota hänet”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myöhemmin, Andersin jo synnyttyä, hän lopetti poikansa imettämisen, koska lapsi ”imi hänestä elämän pois”.

Myöhemmin Breivikin vanhemmat erosivat.

Vuonna 1982 äiti haki hoitopaikkaa kaksivuotiaalle pojalleen viikonlopuiksi ja kuvaili poikaansa äärimmäisen vaativaksi. Samalle vuodelle päivätyn potilaspäiväkirjan mukaan äiti oli niin uupunut, ettei kokenut jaksavansa enää hoitaa lapsiaan.

Äidin hakemus väliaikaisesta hoidosta myönnettiin ja Anders siirrettiin nuoren parin luo.

Äidin ja asiantuntijoiden näkemykset eivät kohdanneet

Helmikuussa 1983 Anders, hänen äitinsä ja siskonsa hyväksyttiin perheiden avohoitoyksikköön kansalliseen lasten- ja aikuispsykiatrian keskukseen Osloon.

Äiti kuvaili poikaa ”hyperaktiiviseksi” ja väitti Andersin pahoinpitelevän perheenjäseniään. Anders diagnosoitiin ”vaikeaksi lapseksi”.

Neljän viikon hoitojakson jälkeen Behringin perheestä tehtiin kuitenkin aivan päinvastainen päätelmä. Muutaman päivän tarkkailujakson jälkeen Andersista todettiin, että tämä on neuvokas lapsi, jonka ongelma piilee kotioloissa. Hänestä oli tullut äitinsä turhautumisen sijaiskärsijä, raportissa todettiin.

Andersin äidin arvioitiin olevan rajatilapersoona. Diagnoosin mukaan hän oli neuroottisen ja psykoottisen tilan välillä.


Kun perhe oli ollut kuukauden tarkkailun alla, moniammatillinen asiantuntijaryhmä teki päätöksen: Anders oli joutunut äitinsä vakavan laiminlyönnin kohteeksi ja hänet täytyi ottaa kiireellisesti huostaan.

Näin ei kuitenkaan koskaan käynyt.


Kun huostaanottokysymystä käsiteltiin lopulta vuonna 1984 oikeudessa, äiti voitti selvästi.

”Kun ottaa huomioon, mitä tapahtui myöhemmin, on traagista, ettei häntä otettu huostaan. Se olisi voinut antaa hänelle mahdollisuuden selvitä”, poikaa 1980-luvulla arvioinut psykologi sanoi poliisille terrori-iskujen jälkeen.

22. heinäkuuta 2011 Breivik surmasi kahdeksan ihmistä Oslon pommi-iskussa ja 69 ihmistä Utöyan saarella. Suurin osa uhreista oli nuoria, jotka osallistuivat saarella Norjan työväenpuolueen leirille.

Breivik sai 21 vuoden tuomion.

Tuomiota on mahdollista pidentää myöhemmin, jos Breivikin todetaan yhä olevan vaarallinen.

Nousi otsikoihin viimeksi viime viikolla

Breivikin tapaus nousi otsikoihin ympäri maailman taas viime viikolla, kun Norjassa tuomioistuin hyväksyi osittain joukkomurhaajan valituksen epäinhimillisestä kohtelusta vankilassa.

Breivik haastoi Norjan valtion oikeuteen, koska koki eristyksensä vankilassa olevan epäinhimillistä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista.

Breivikin mukaan eristämisellä oli ollut kielteisiä vaikutuksia hänen terveyteensä. Lääkäreiden ja psykiatrien mukaan Breivikin henkisessä ja fyysisessä tilassa ei kuitenkaan ollut tapahtunut merkittävää muutosta vankilassaolon aikana.

Breivik käytti neljä päivää kestäneen oikeuskäsittelyn jälleen näkemystensä edistämiseen. Hän teki istunnon aluksi natsitervehdyksen ja rinnasti itsensä vankilassa istuneeseen Etelä-Afrikan entiseen presidenttiin Nelson Mandelaan.

Valtion asianajajien mukaan Breivikin eristäminen on välttämätöntä, koska mies on äärimmäisen vaarallinen.

Juttua muokattu kello 20.50: lyhennetty siteerausta Breivikin lapsuuden vaiheista ja täydennetty tiedoilla viime viikon tapahtumista.