Tshernobyl räjähti – Galinan mies sai karmaisevan tehtävän, josta ei voinut kieltäytyä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tshernobyl räjähti – Galinan mies sai karmaisevan tehtävän, josta ei voinut kieltäytyä

Tshernobylin likvidaattorin leski Galina Smirnova on yhä sitä mieltä, että Neuvostoliitto toimi oikein salatessaan säteilyn vaarat ydinvoimalalle komennetuilta raivaajilta.

26.4.2016 10:11

Pietarin esikaupungissa Kolpinossa asuva Galina Smirnova muistelee edesmennyttä miestään tyynenä ja selvästi ylpeänä siitä, mitä mies aikanaan teki Tshernobylin ydinturman raivaustöissä.

Nikolai Smirnov komennettiin Tshernobylin onnettomuusalueelle säteilynmittaajaksi pian räjähdyksen jälkeen vuonna 1986 sillä seurauksella, että hän sai sittemmin keuhkosyövän. Syövän saatuaan mies eli kuitenkin vielä 13 vuotta, kiitos sattumalta kohdalle osuneen taitavan lääkärin ja onnistuneen leikkauksen. Loppuvuosia varjostivat kuitenkin myös lukuisat muut vaivat, ja vihdoin vuonna 2011 miehen voimat ehtyivät lopullisesti.

Galinan mukaan Nikolain komennus Tshernobyliin tuli aivan yhtäkkiä. Hän itse oli ollut lähdössä aamulla töihin, kun miehelle oli tullut käsky ilmoittautua kutsuntatoimistoon.

Illalla kun Galina palasi töistä, miestä ei enää kotona näkynyt, sillä hänet oli lähetetty välittömästi matkaan kohti räjähtänyttä voimalaa. Ja koska elettiin aikaa ennen kännyköitä, mies ei ollut voinut edes soittaa asiasta vaimolleen.

Vasemmalla Tshernobylin likvidaattoreiden lesket Galina Smirnova ja Nina Bardina sekä turmaa lapiosotilaana raivannut Nikolai Sobolev.

Myöhemmin mies oli kertonut, ettei heillä kellään ollut kunnon käsitystä siitä, minne heidät lähetettäisiin ja mitä olisi vastassa. Muodollisesti ryhmälle oli kuitenkin annettu armeijamainen lupa ”astua yksi askel eteenpäin”, jos joku olisi halunnut kieltäytyä. Tilanne oli siis tehty sellaiseksi, ettei todellinen kieltäytyminen tullut silloin mieleen kenellekään.

Galina Smirnova on kuitenkin yhä edelleen sitä mieltä, että juuri näin pitikin toimia, vaikka hänen omasta miehestään tuli yksi turman kiistattomista uhreista. Nikolai Smirnovin ryhmä oli mukana rakentamassa räjähtäneen nelosreaktorin päälle tehtyä sarkofagia, joka saatiin lopulta valmiiksi marraskuussa 1986.

– Kaikki hokevat, miten salailtiin ja salailtiin. Mutta jos ei olisi ollut sellaista salailua, töitä ei olisi saatu tehtyä niin nopeasti. Se on 100-prosenttisen varmaa, Galina Smirnova sanoo.

Mies oli myös kertonut komennuksen jälkeen vaimolleen, kuinka osa yritti kieltäytyä töistä voima-alueella ymmärrettyään vihdoin, miten vakavasta asiasta oli kyse.

– Työläiset olivat yrittäneet lakkoilla, mutta silloin mieheni oli sanonut heille, että minä tulen teidän kanssanne sinne, ja niin hän oli mennyt.

Nikolai Smirnov sai erikoisen yskän

Nikolai Smirnovin työ turmavoimalalla oli käytännössä sitä, että hän kävi mittaamassa säteilyn aina ensimmäisenä niistä kohdista, jonne työmiehet lähetettiin. Hän myös laski säteilymäärien perusteella sen, kuinka monta minuuttia kuin ryhmä voisi sinä päivänä tehdä töitä missäkin kohtaa.

– Kun yksi ryhmä oli töissä esimerkiksi 5-10 minuuttia, heidän annoksensa tuli täyteen ja lähetettiin toinen ryhmä. Ja aina siinä välissä minun mieheni meni ja mittasi säteilymäärät, Galina Smirnova kuvailee.

Galina muistaa yhä elävästi, millaisen oudon yskän kanssa mies palasi sittemmin komennukselta kotiin.

– Se oli hyvin erikoinen yskä, ei ollenkaan samanlainen kuin normaalisti kuin flunssassa, sillä se oli säteilyn aiheuttamaa yskää.

Nikolai Smirnov oli kuitenkin siinä mielessä onnekas, että hän pääsi pian kotiuduttuaan Abhasiaan sanatorioon toipumaan. Kun hän palasi sanatoriosta, hänen vointinsa oli pitkään aivan hyvä, mutta sitten paljastui keuhkosyöpä, joka hänet lopulta vei.

Nikolai Sobolev joutui lapiohommiin

Kolpinossa asuva Nikolai Sobolev on puolestaan yksi niistä rivisotilaista, jotka komennettiin neuvostoarmeijan kautta Tshernobyliin niin sanotuksi lapiomieheksi. Käsky kävi vuonna 1987 eikä kieltäytyminen tullut hänenkään mieleensä.

– Silloin armeijaa vielä pelättiin ja kunnioitettiin. Ei siinä ollut vaihtoehtoja, Sobolev sanoo.

Tshernobylissä oli tuolloin jo valmiina räjähtäneen yksikön päälle rakennettu sarkofagi, mutta säteilevää romua ja maata riitti silti sotilaille raivattavaksi.

Likvidaattoreille oli asetettu normi: he pääsisivät kotiin, kun turman raivaajille ”sallittu” 25 röntgenin säteilyannos olisi tullut täyteen. Esimiehet saattoivat kuitenkin uhkailla, että niskuroivalle sotilaalle määrä tulisi täyteen vasta puolen vuoden päästä, kun muilla sen ilmoitettiin täyttyneen jo vaikkapa kuukaudessa.

– Minulle kirjoitettiin esimerkiksi joka päivä puoli röntgeniä, riippumatta siitä mitä olin oikeasti saanut, Sobolev kuvailee.

Venäjällä puhutaan yhä yleisesti säteilyannoksista röntgeneissä, kun taas lännessä puhutaan sieverteistä tai millisieverteistä. Kun röntgen-arvot jakaa sadalla, saadaan sievertejä.

Kun Sobolev palasi kotiin komennukselta, hän joutui sairaalaan vuonna 1989.

– Vatsa oli pettänyt. Sieltä löydettiin monenlaista, ja lopulta suostuttiin myöntämään, että syy oli säteilyn.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?