Ulkomaat

Salaperäinen naisääni kylmän sodan ajoilta kummittelee yhä radioaalloilla – ”Eins, acht, vier...”

Julkaistu:

Mysteeri
Ääni voi olla naisen, lapsen tai miehen. Kieli voi olla saksa, tshekki, englanti tai venäjä. Viesti on kuitenkin aina sama: sarja numeroita. Pienen tauon jälkeen ääni aloittaa saman numerosarjan alusta.
Niin sanottujen numeroasemien löytäminen ei vaadi erityistaitoja – pelkkä lyhytaaltoradio riittää. Monelta suomalaiselta sellainen saattaa löytyä jostain ullakon perukoilta, sillä aikanaan maailmanradion seuraaminen oli muodikasta – sitä kautta saattoi kuunnella vaikkapa musiikkia Luxemburgista.

Ehkä joku törmäsi lyhytaalloilla välillä mystisiin ääniin, jotka luettelivat satunnaisia numeroita.

Nämä numeroasemat ovat edelleen vailla virallista selitystä. Vaikka niiden määrä on vähentynyt sitten kylmän sodan, ne eivät ole hävinneet minnekään.


Priyom.org-sivusto koostuu harrastajista, jotka seuraavat salamyhkäisiä lähetyksiä aktiivisesti ja ovat keränneet kattavan listan aktiivisia ja lopetettuja numeroasemia. Yksi esimerkki yhä toimivista numeroasemista on saksankielinen naisääni, joka päättää lähetyksensä aina viiteen nollaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mistä näissä numerosarjoissa on oikein kysymys? Erittäin todennäköisesti vakoilusta.


Akin Fernandezin perustama The Conet Project on kerännyt arkistoihinsa satoja äänityksiä numeroasemien lähetyksistä. Fernandez on selittänyt asemien merkitystä Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

– Järjestelmä on täysin turvallinen, sillä viestejä ei voi jäljittää. Vastaanottaja voi olla missä vain, Fernandez kertoi.

– Se on helppoa. Lähetät vain agentin maahan ja laitat heidän ostamaan radion. He tietävät mille taajuudelle virittäytyä ja mihin aikaan.

Vakoojan jäljittäminen pelkän lähetyksen perusteella on lähes mahdotonta.

Lähetyksen muoto

Lähetyksen alussa on usein pätkä musiikkia tai muuta tunnistettavaa ääntä, jonka aikana kuulija voi virittää radiotaajuudensa paremmin kohdalleen.

Yksi kuuluisimmista numeroasemien ”tunnusmusiikeista” oli englantilainen kansanlaulu The Lincolnshire Poacher. Kyseisen aseman uskottiin lähettävän viestejä Kyprokselta käsin ja koodit olivat tarkoitettu länsimaisille vakoojille. Vuoden 2008 jälkeen iloista kansanlaulua ei ole lyhytaalloilla enää kuultu.

Kun alkuseremonioista päästään itse asiaan, ääni luettelee erilaisia numerosarjoja, joiden merkitys selviää vain koodiavaimella.

Yhdysvaltalainen The Daily Beast on haastatellut nimettömänä pysyttelevää Yhdysvaltain tiedustelussa työskennellyttä upseeria. Hänen mukaansa vakoojalla on hallussaan muistilehtiö, jonka jokaisella sivulla numerot on koodattu uusiksi. Joka päivä vakooja repii lehtiöstään irti yhden sivun, jolloin koodiavain vaihtuu päivittäin. Ex-upseerin mukaan paperi on tehty siten, että se hajoaa veteen. Koodiavaimen voi hävittää vessasta alas vetämällä tai vaikkapa laittamalla sen ravintolassa vesilasiin.


Ruotsin turvallisuuspoliisi pääsi viestirinkiin

Tammikuussa 2015 Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo julkaisi verkkosivuillaan äänitteen kylmän sodan ajalta.

Tshekkoslovakian tiedustelupalvelu lähetti vuosina 1982–1986 viestejä Ruotsiin. Säpon mukaan kyseinen ”vakooja” oli kuitenkin Ruotsin tiedustelun virittämä ansa. Ruotsalaisupseeri oli saanut ulkomaanmatkallaan yhteydenoton vieraan valtion tiedustelupalvelulta, joka halusi itselleen vakoojan Ruotsiin. Upseeri kertoi asiasta Säpolle ja yhteistyö alkoi.

Länsimaiden ja Varsovan liiton välillä oli suuria jännitteitä. Yhteydenpidon kautta Ruotsin turvallisuuspoliisi sai paremman käsityksen siitä, mitä tietoa itäblokissa lännestä haluttiin.

Numeroasemat ja vakoojat eivät kuitenkaan ole vain 1980-lukua. Vuonna 2013 Saksassa tehtiin poikkeuksellinen pidätys, kun keski-ikäinen pariskunta jäi verekseltään kiinni numeroaseman kuuntelemisesta kotonaan. Heidät tuomittiin vuosiksi vankeuteen vakoilusta Venäjän hyväksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt