Ulkomaat

Tällaista sotakonetta Venäjä rakentaa – puolustusmenot lähes 60 miljardia euroa

Julkaistu: , Päivitetty:

Sotilasmenot kasvavat maailmalla ja Suomikin varautuu Venäjän uhkaan. Tällaista sotakonetta Venäjä rakentaa.
Ruotsalaisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tuoreiden tilastojen mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Syynä on Siprin mukaan maailman kasvavat jännitteet ja konfliktien laajentuminen, ja erityisesti menot kasvoivat Venäjän ja Ukrainan naapurimaissa.

Myös Suomi päivittää sotilaallisia valmiuksiaan uudistamalla muun muassa asevelvollisuuslakia. Lain perusteluissa mainitaan suoraan Venäjä, ”joka pyrkii vahvistamaan asemaansa globaalina toimijana”. Kokonaisuutena Suomen sotilasmenot kuitenkin pienenivät Siprin vertailussa.


Venäjän puolustusmenot olivat viime vuonna maailman neljänneksi suurimmat eli lähes 60 miljardia euroa. Kasvua oli edellisvuoteen 7,5 prosenttia. Venäjä rakentaa voimakasta sotakonetta.

Venäjän sotilaskapasiteetin kasvattamisen perustana on viime vuosikymmenen vaihteessa viitoitettu erittäin kunnianhimoinen Valtiollinen varustautumisohjelma, eli GPV 2020. Sen perusidea on uudistaa 70 prosenttia asevoimien kalustosta vuoteen 2020 mennessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

GPV 2020:n syynä oli vanhentuneiden asevoimien huono tilanne Neuvostoliiton romahduksen jälkeisen ajan rahapulan takia.


Everstiluutnantti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, että varustautumisohjelmaa on pidennetty sittemmin vuoteen 2025 saakka. Tämänhetkinen painopiste on neljän vuoden päässä.

– Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikön, kenraali Valeri Gerasimovin mukaan viralliset tavoitteet ovat tällä hetkellä tiedustelun ja johtamisen välineistössä sekä ydinasearsenaalin ylläpidossa. Sitten seuraavalla vuosikymmenellä laitetaan kuntoon merivoimat ja ilmavoimien kapasiteettia, Kajanmaa kertoo.

Kajanmaan mukaan Venäjä panostaa tällä hetkellä erityisesti A2/AD-asejärjestelmiin (Anti-Access/Area Denial). Suomeksi A2/AD voidaan kääntää pääsyn estämiseksi ja alueen käytön kiistämiseksi.

– Se tarkoittaa käytännössä ilmapuolustusta sekä maassa, ilmassa ja aluksilla olevaa kaukovaikutteista aseistusta kuten risteilyohjuksia ja niillä luotavaa kykyä. Eli jos ei pystytä estämään jollekin alueelle pääsyä, niin pystytään todennäköiseltä vastustajalta kiistämään vapaa toiminta alueella. Painopiste on tällaisen kaluston hankinnassa. Sitä valmistaudutaan käyttämään ja tukemaan muilla epäkonventionaalisilla keinoilla tai hybridisodan menetelmillä.


Ruotsin puolustustutkimuslaitos FOI julkaisi maaliskuussa tutkimuksen, joka kertoo Kajanmaan mukaan, että Venäjän asevarusteluohjelma onnistui varsin hyvin vuosina 2011–15.

– Vaikka ohjelman kestoa on venytetty, Venäjä on silti käyttänyt vuosittain enemmän rahaa sotilasmenoihin ja saanut tehtailta kalustoa ulos joukoille enemmän kuin ennen vuotta 2010, Kajanmaa muistuttaa.

– He ovat kyenneet noudattamaan omaa ohjelmaansa, joka rupeaa nyt tuottamaan hedelmää.

GPV 2020:n mukaan Venäjän on määrä käyttää vuosina 2011–2020 peräti yli 500 miljardia euroa asevoimien uudistamiseen. Tällä hetkellä maan taloutta kuitenkin koettelee sitkeä taantuma. Valtion ja samalla puolustusvoimien budjetti on sidottu öljyn hintaan, joka on pitkään ollut alhainen.

– Vaikutus ei kuitenkaan välttämättä ole kovin dramaattinen, koska he tekevät hankintansa pääosin kotimaasta.


Tammikuussa presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että säästöjä on etsittävä kaikista budjetin osista lukuun ottamatta turvallisuutta.

Tilanne voi muuttua, jos taloustilanne pysyy synkkänä.

– Koko varustautumisohjelma on kunnianhimoinen ja ulottuu monen vuoden päähän. Jos öljyn hinta jää tälle tasolle ja valtion tulot jäävät pysyvästi alemmalle tasolle, niin voi olla, että ohjelmaa ei pystytä toteuttamaan täysmääräisesti, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen arvioi.

Venäjän sotavoimien 5 ulottuvuutta

1. Moderni sotakalusto

Venäjän GPV 2020 (Gosudarstvennaja programma vooruzhenija) -varustautumis­ohjelman keihäänkärkenä ovat IISS-tutkimuslaitoksen tuoreen Military Balance -raportin mukaan monet uudet aseohjelmat ja vanhan kaluston päivitys. Painopistealueita ovat ballistiset ohjukset, ydinsukellusveneet, lentokoneet ja helikopterit, panssaroidut ajoneuvot sekä ilmatorjunta- ja tykistöjärjestelmät. Seuraavassa esimerkkejä:

T-14 Armata -tankki on ensimmäinen täysin uusi venäläinen taistelupanssarivaunu 40:een vuoteen. Sen aseistusta ja miehistön suojaksi rakennettua tekniikkaa pidetään maailman edistyksellisimpänä. Armatat esiteltiin virallisesti Voiton päivän paraatissa toukokuussa ja sarjatuotannon on määrä alkaa ensi vuonna. Venäjän tavoitteena on hankkia jopa 2 300 tankkia vuoteen 2025 mennessä, tosin tätäkin tavoitetta on epäilty liian kunnianhimoiseksi. Armatan lisäksi Venäjältä on kuitenkin tulossa päivityksiä myös aktiivikäytössä oleviin T-72 ja T-90 -tankkeihin.


Suhoi T-50 -häivehävittäjäohjelma on kokenut lieviä takaiskuja eikä esimerkiksi koneen ylilento Voiton päivänä toteutunut. Vuonna 2020 on valmiina vain 12 häivehävittäjää alkuperäisen 56:n sijasta. Venäjä aikoo kuitenkin hankkia lähivuosina GPV 2020 -ohjelmaan kuuluvat peräti 600 uutta lentokonetta, joiden joukossa esimerkiksi moderneja Suhoi Su-34 -rynnäkkökoneita. Petteri Kajanmaan mukaan pelkästään tänä vuonna Venäjällä on suunnitelmana hankkia 70–100 hävittäjälentokonetta ja 120 helikopteria.

Borei-luokan ydinsukellusveneet ovat laivaston kehittämisen kärkihanke, sillä pinta-alusten rakentaminen on kärsinyt viivästyksistä. Kahdeksasta uudesta Borei-luokan veneestä jo kolme on valmiina ja neljä rakenteilla. Ballistisilla ydinohjuksilla varustettujen Borei-luokan sukellusveneiden tarkoitus on lisätä Venäjän läsnäoloa maailman merillä. Venäjän laivaston iskukykyä pyritään kehittämään myös varustamalla maan ainoa lentotukialus Admiral Kuzneznov uusilla Mig-29K-monitoimihävittäjillä vuoteen 2020 mennessä. Kajanmaan mukaan tämän vuoden ohjelmassa Venäjällä on 30 erilaisen pinta-aluksen ja sukellusveneen hankinta.

Venäjän ohjusohjelmat sisältävät satojen uusien pitkän matkan ohjusten hankintaa ja uusien S-500-ilmatorjuntaohjusjärjestelmien kehittämistä aktiivikäytössä olevan S-400-järjestelmän rinnalle. Jopa 500 kilometrin päähän yltäviä uusia Iskander-ohjuksia on Suomenkin lähialueilla ja niitä on tarkoitus hankkia lisää.



2. Sopimus­sotilaat

Sotavoiman uusimisessa pelkkä kalusto ei auta, vaan sitä pitää osata myös käyttää. Siksi Venäjällä on pyritty voimakkaasti lisäämään niin sanottujen sopimussotilaiden määrää eli varusmiespalveluksen käyneistä rekrytoitavia ammattisotilaita, jotka koulutetaan erityistehtäviin.

GPV 2020:n tavoite on 499 000 sopimussotilasta. Viime syyskuussa ilmoitettiin, että palvelukseen oli saatu jo 350 000 miestä. Aktiivipalveluksessa on koko ajan myös parisataatuhatta varusmiestä ja reservin koko on kaksi miljoonaa miestä.

3. Sota­harjoitukset

Venäjän aseohjelmien ja uusien joukkojen testaamiseen on käytetty ulkomailla aggressiivisena pidettyjä sotaharjoituksia. Niistä ilmoitetaan äkillisesti, mutta syynä on pääasiassa se, että myöskään joukot eivät saa ennakkovaroitusta, ja harjoituksessa testataan nimenomaan niiden kykyä mobilisoitua vuorokauden kuluessa. Samalla testataan paitsi miehiä, myös uutta kalustoa ja harjoituksista saadaan evästystä jatkokehitykseen.

Suurta huomiota lännessä ovat herättäneet Venäjän sotakoneiden ilmatilaloukkaukset ja lisääntyneet pitkän matkan lennot. Asiantuntijoiden mukaan tarkoituksena on ollut testata kohteena olleiden maiden reagointikykyä.

4. Panostus Arktikselle

Venäjän uutena toiminta-alueena mainitaan usein pohjoinen alue eli Arktis, jossa toiminta pohjautuu Petteri Kajanmaan mukaan ajatukseen mannerjääalueen hyödynnettävistä luonnonvaroista. Mahdollisuutta luonnonvaroihin pyritään turvaamaan sotilaallisella voimalla ja joukkojen kouluttamisella niin, että ne kykenevät suoriutumaan tehtävästään. Kajanmaan mukaan panostus arktiselle alueelle on kuitenkin melko pieni osa Venäjän asevarustelua.

Venäjä on avannut uusia pieniä tukikohtia lähelle Pohjoisnapaa ja perustanut joukkoja Arktiksella toimivan Pohjoisen laivaston tueksi. Tähän liittyy Suomessa kohua aiheuttaneen moottoroidun jalkaväkiprikaatin perustaminen Alakurttiin lähelle Suomen rajaa.




5. Syyria ja Ukraina

Kajanmaan mukaan Syyrian sota on toiminut Venäjälle paitsi koealustana ja mahdollisuutena ajaa sisään uutta kalustoa, myös voimannäyttönä. Ilmavoimien suorituskyky on Syyriassa osoittautunut hyväksi, mistä kertoo pommituslentojen korkea määrä. Mustaltamereltä on ammuttu risteilyohjuksia erittäin pitkältä etäisyydeltä, jolloin kaluston testaamisen ohella on päästy näyttämään muulle maailmalle minkälaisia kykyjä armeijalla on.

Ukrainan sodassa on testattu ja hyödynnetty muita sotilaallisen voimankäytön keinoja kuten informaatiosotaa. Venäjän erikoisjoukkojen on kuitenkin väitetty toimineen Itä-Ukrainassa, ja Krimin valtaus oli esimerkki Venäjän maahanlaskujoukkojen kyvystä suorittaa hämäyksen turvin nopea alueen haltuunotto ulkomailla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt