Hollannin vuoro keikuttaa EU-venettä – erikoinen äänestys lähenee - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Hollannin vuoro keikuttaa EU-venettä – erikoinen äänestys lähenee

Amsterdamissa osoitettiin mieltä kansanäänestyksen alla.

Amsterdamissa osoitettiin mieltä kansanäänestyksen alla.

Julkaistu: 4.4.2016 6:25

Hollannissa järjestetään keskiviikkona erikoinen kansanäänestys. Muodollisesti mielipidettä kysytään EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen hyväksymisestä, mutta hankkeen puuhamiesten tähtäimessä on ensi sijassa Euroopan unioni ja Hollannin hallitus.

Äänestyspäivän lähestyessä myös EU:n suhde Venäjään on noussut pinnalle.

– Yleinen arvio on ollut, että kaikki eivät ymmärrä, mistä tässä oikeasti äänestetään, kertoo STT:lle Suomen suurlähettiläs Katri Viinikka Haagista.

Mielipidekyselyiden mukaan Ukraina-sopimuksen vastustajat ovat niskan päällä. Kansanäänestys on muodollisesti neuvoa-antava, mutta kyllä-puolta kannattava hallitus ei voi käytännössä sivuuttaa sen tulosta.

– Toistaiseksi on epäselvää, mitä ei-äänien voitosta seuraisi ja mitä hallitus tekee, Viinikka kertoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Kristi Raikin mukaan monet arvioivat, että kansanäänestys voi johtaa keskusteluun Hollannin eroamisesta EU:sta. Mediassa onkin jo vilahdellut termi "Nexit" Britannian "Brexitin" tapaan. Brittiläisen EU-vastaisen Ukip-puolueen Nigel Farage näkee kohtalonyhteyden niin tärkeänä, että aikoo osallistua ei-puolen kampanjaan Amsterdamissa maanantaina.

Asiasta tekee Hollannille kiusallisen se, että se on parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa.

Ei-äänten voitto kelpaisi Venäjälle

Raikin mukaan ei-äänten voitto olisi selkeä uusi viesti EU:n hajanaisuudesta ja siitä, ettei unionin ulkopolitiikka ole uskottavaa.

– Ei kyetä määrittelemään yhteistä linjaa suhteessa Venäjään eikä Ukrainaan. Ei ole oikein yhteistä käsitystä siitä, mistä tässä Ukrainan kriisissä on kysymys, Raik sanoo.

Venäjän tulkinnan mukaan se, mitä Ukrainassa ja Krimillä on tapahtunut, on pohjimmiltaan paljolti EU:n omaa syytä. Raikin mukaan Hollannin kansanäänestys osoittaa, että tällä Venäjän narratiivilla on EU:n sisällä kannatusta. Ajatellaan, ettei EU:n pitäisi mennä sekaantumaan asioihin Venäjän etupiirissä.

– Tässä on vähän kyse siitä, että asetetaanko suhde Venäjään Ukrainan suvereenisuuden edelle, Raik sanoo.

– Ei-äänien voitto olisi ilman muuta Venäjän kannalta pelkästään myönteinen asia.

Ironista on se, että Ukraina-sopimuksen joutuminen tulilinjalle Hollannissa oli paljolti sattumaa – se oli ensimmäinen tarjolle tullut kohde kansanäänestykset mahdollistavan lain jälkeen.

Hollannin hallitus pahassa välikädessä

Yhtenäisyyttä nakertavat EU:ssa Britannian ja Hollannin lisäksi ainakin maahanmuutto, terrorismin pelko ja talousongelmat. Raikin mukaan Venäjä on aiemmin ehkä aliarvioinut heikkona pitämänsä EU:n kykyä selvitä kriiseistä, mutta nyt alkaa olla tiukat paikat.

– Aletaan olla siinä tilanteessa, jossa on yhtä aikaa todella monta vakavaa hajottavaa tekijää, Raik sanoo.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker varoitti aiemmin tänä vuonna hollantilaisia "Euroopan laajuisesta kriisistä", jos he äänestävät sopimusta vastaan. Junckerin mukaan Venäjä saisi sopimuksen vesittyessä Ukrainan yhä vahvemmin kainaloonsa.

Junckeria arvosteltiin ylimielisestä pelottelusta. Ehkä juuri siksi Hollannin hallitus on pysytellyt niin hiljaa, vaikka se tiedostaa kansanäänestyksen laajat vaikutukset.

– Paremmin näkyvillä on ollut ei-puoli, jonka kampanjoinnissa on näkynyt yllättäviä, suomalaisittain asiattomiltakin vaikuttavia argumentteja, suurlähettiläs Viinikka kertoo.

Lähteenä on käytetty myös saksalaisprofessori Peter Van Elsuwegen Verfassungsblogissa julkaisemaa tekstiä.

Tuoreimmat osastosta