Ulkomaat

Näissä lähiöissä kytee nyt – islamilaisen radikalismin pesäpaikat kartalla

Julkaistu: , Päivitetty:

Länsi-Euroopan suurkaupunkien siirtolaislähiöissä kytee.

RANSKAN ja Belgian suurten terrorihyökkäyksen jäljet johtavat brysseliläiseen Molenbeekiin. Onko Euroopassa paljon muita paikkoja, jotka voivat tarjota väkivaltaiselle islamismille kasvupaikan?

– Tietynlaiset ympäristöt suosivat radikalisoitumista, mikä voi johtaa väkivaltaankin. Ghettoutuminen ja slummiutuminen on tässä taustadynamiikkaa, joka synnyttää radikalisoitumista, sanoo suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva.

Hän ei halua nimetä paikkoja.

– Tällaisia alueita ja paikkoja on tiedossa ulkomailla. Me emme kuitenkaan halua lähteä muiden puolesta heidän alueistaan puhumaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yllä olevalla videolla ISTV:n reportaasi Brysselin Schaarbeekin kaupunginosasta, missä tuoreimmista iskuista epäillyt terroristit asuivat.

Supon Portaankorvan mukaan paljon riippuu siitä, mistä maista alueille on muutettu ja millainen side niihin on jo alun perin ollut. Suomessa hän ei näe samanlaisia ongelmia toistaiseksi.

– Suomen tilanne on toinen, ylitarkastaja Portaankorva sanoo.


TERRORISMIASIANTUNTIJA Atte Kaleva sanoo myös, että Suomessa ei ole vastaavaa slummiutumista kuin vaikkapa jo Ruotsissa.

– Pelkään, että tällainen kehitys on näköpiirissä, jos annetaan nykytilanteen jatkua, Kaleva sanoo.


Hänestä tätä pitäisi pohtia, kun mietitään paljonko maahanmuuttajia Suomeen voidaan ottaa.

– Meillä on yhteiskuntana vastuu niistä, jotka otetaan tänne, mutta heillä on vastuu osallistua tähän kotouttamiseen.

Kalevan mukaan vaara on missä tahansa, kun iso muslimiväestö slummiutuu omalle alueelleen ja kääntyy sisäänpäin, niin että muslimeilla ei enää ole mitään tekemistä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.


Yllä olevalta videolta voit katsoa kootusti, miten tapahtumat etenivät Brysselin iskussa.

– Muistan kun kävin Brysselin arabikortteleissa jo kymmenkunta vuotta sitten. Kun joi minttuteetä teehuoneessa, tunnelma oli kuin Syyrian Damaskoksessa tai Jemenissä. Täysin epäeurooppalainen ilmapiiri.

Kalevan mukaan iskut tapahtuvat usein tekijöiden kotiseudulla.


– Se on paljon helpompaa kuin lähettää iskuryhmä jostain kaukaa.


KALEVAN mielestä Euroopan terroristisolujen torjunnassa tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Kova tarkoittaa terroristien armotonta jahtia.

– Pehmeillä keinoilla lähinnä sunnilainen muslimiyhteisö pitää sitouttaa tähän prosessiin. Heidän pitää tuomita jihadistinen väkivalta kaikilla tasoilla, ei vain silloin, kun tv-kamerat ja ”länsimaiset vääräuskoiset” ovat paikalla. Muulloin puhe voi olla aivan erilaista.

Kalevan mielestä muslimeille pitää antaa myös mahdollisuus puhua avoimesti ongelmasta, joka koskettaa nimenomaan heidän yhtei­söään.

– Heidän pitää pystyä puhumaan vaikka niin, että esimerkiksi kantasuomalainen ei heti leimaa, että sinähän olet jihadisti, kun näistä asioista puhut, Kaleva sanoo.

Täällä ovat ongelmakeskittymät



Monet Euroopan islamismin pesinä pidetyistä kaupunginosista ja lähiöistä tunnetaan ongelmistaan jo aiemmin. Esimerkiksi Pariisin lähiöissä mellakoitiin jo vuosikymmen sitten ilman mitään johtoa. Syynä oli kyllästyminen poliisin rasismiin. Jihadistit käyttävät tyytymättömyyttä hyväkseen.


Isoissa kaupungeissa on ollut ongelmalähiöitä jo vuosikymmeniä. Englannissa 20–30 vuotta sitten riehuivat karibialaisten siirtolaisten jälkeläiset ja köyhät valkoiset. Kun Lontoossa viimeksi mellakoitiin muutama vuosi sitten, pakistanilaissyntyiset muslimit yrittivät lähinnä suojata kauppojaan ryöstelijöiltä. Myös meitä lähinnä olevat Ruotsin ongelmalähiöt tunnetaan toistaiseksi yleisestä mellakoinnista, johon on muiden ohella osallistunut muslimisyntyisiä nuoria.

Nyt pahamaineinen Brysselin Molenbeek tunnetaan huumekaupan pesänä. Ilmeisesti jotkut paikalliset gangsterit ovat kokeneet äkkikääntymyksen kiihkouskovaisiksi, mikä ei ole muuallakaan tuntematon ilmiö. Kaikkia maita yhdistää, että vielä muutama vuosikymmen sitten muslimisiirtotyöläisiä otettiin innolla vastaan. Kun tehtaat ovat kadonneet, heidän yhteisöissään varsinkin nuorten tyytymättömyys kasvaa.