Medvedev saksalaislehdelle: ”Joskus luulin Eurooppaa ystäväksi” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Medvedev saksalaislehdelle: ”Joskus luulin Eurooppaa ystäväksi”

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev

Julkaistu: 12.2.2016 9:35

Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin mukaan Euroopan on otettava ensimmäinen askel Venäjän ja lännen suhteiden parantamisessa.

Müncheniin saapuva pääministeri Dmitri Medvedev muistutti saksalaislehden haastattelussa Venäjän ydinasemahdista ja ilmoitti, ettei Neuvostoliittoa saatu muutettua pakotteilla eikä myöskaan Venäjää muuteta pakotteilla ”hitustakaan”.

Venäjän pääministeri antoi Münchenin turvallisuuskonferenssin aattona saksalaiselle Handelsblatt-lehdelle laajan haastattelun, joka julkaistiin kokonaisuudessaan venäjäksi purettuna Dmitri Medvedevin virallisilla nettisivuilla.

Medvedevin mukaan nyt ollaan siinä tilanteessa, että Venäjän ja lännen suhteet ovat jopa huonommat kuin Neuvostoliiton hajotessa.

– Jossain vaiheessa minä aivan oikeasti luulin, että me olemme jo ystäviä, että me puhumme aivan aidosti samaa kieltä, olipa se sitten venäläinen, saksalainen tai englantilainen, että me ymmärrämme toisiamme hyvin. Mutta mitään siitä ei ole jäljellä, Medvedev sanoi.

Medvedevin mukaan suhteiden romahtaminen on sääli, vaikka hänen mukaansa ”tietysti voi olla erilaisia arvioita esimerkiksi niistä tapahtumista, joita on ollut Ukrainassa”.

– Mutta miksi piti päästää alamäkeen kaikki kontaktit, alkaen poliittisista ja päätyen taloudellisiin? Neuvostoliitto ei ollut varmaan kaikkein helpoin ja ystävällisin kumppani Euroopalle eikä muille maille, mutta koskaan silloinkaan ei ollut sellaista, ei edes Kuuban kriisin tai Afganistanin sodan aikaan, että parlamenttiemme puhemiehet olisi julistettu ei-toivotuiksi henkilöiksi, Medvedev vertasi.

– Voimme tietenkin laskea verhon kokonaan ja sanoa, että emme keskustele enää mitenkään. Tämä on karkea poliittinen virhe. Se tehtiin suotta ja sen jälkeen kenenkään elämä ei ole helpottunut, Medvedev sanoi viitaten lännen asettamiin Venäjä-pakotteisiin.

– Me pidämme kiinni omista näkökannoistamme, esimerkiksi Ukrainan ja Krimin suhteen, ja eurooppalaiset pitävät kiinni omistaan. Emmekä yksinkertaisesti keskustele. Ketä tässä rangaistiin?

Medvedevin mukaan ratkaisu umpikujaan on vain suhteiden parantaminen ja kompromissien teko, mutta Euroopan pitää ottaa siinä ensimmäinen askel.

– Ulospääsy on vain siinä, että palautetaan suhteet ja kontaktit, unohdetaan stereotypiat ja tehdään järkeviä kompromisseja. Mutta tässä pisin tie kuljettavana ei ole meillä, sillä meille sanottiin: Te olette pahoja, te teette ratkaisuja ohi kansainvälisen oikeuden, ja me emme tule kutsumaan teitä minnekään, me emme tee teidän kanssanne kauppaa ja me asetamme teille pakotteita, Medvedev lateli.

– Minä luettelin tässä kaiken, mutta onko tämä saanut Venäjän kannan muuttumaan hitustakaan? Medvedev kyseli.

Medvedevin viesti olikin, että vaikka länsi säätäisi mitä tahansa pakotteita ja vastatoimia Venäjää vastaan, niillä ei tule olemaan mitään vaikutusta. Tässä suhteessa Venäjä on hänen mukaansa samanlainen kuin Neuvostoliitto, jota yritettiin myös muuttaa pakotteilla.

– Neuvostoliittoa vastaan asetettiin pakotteita kymmenen kertaa. Laskin tämän varta vasten. Niitä oli 20-luvulla, 30-luvulla, 40-luvulla, 50-luvulla ja 70-luvulla. Muuttuiko Neuvostoliitto? Ei.

– Euroopan johdon pitää siis päättää, haluavatko he palauttaa suhteet Venäjään vai ei. Euroopan on vain koottava itsensä ja tehtävä vaikeita ratkaisuja. Vaikka Eurooppa ei ole yhtenäinen, me kaikki ymmärrämme sen hyvin. On maita, joissa on yhä joitakin haamusärkyjä Neuvostoliiton suhteen ja ne epäilvät koko ajan Venäjää jostain, Medvedev sanoi.

Medvedev kiisti haastattelussa myös sen, että Venäjä pyrkisi nousemaan jonkinlaiseksi uudeksi maailmanvaltiaaksi. Samassa yhteydessä hän kuitenkin katsoi tarpeelliseksi muistuttaa – ikään kuin vain ohimennen – Venäjän ydinasemahdista.

– Minusta tuntuu, että nimenomaan siihen me emme pyri, siis ottamaan jotain ratkaisevaa roolia geopolitiikassa. Mutta se, joka pyrkii ottamaan tällaisen roolin, niin se saisi vastata kysymykseen, miksi sotia alkaa ja miksi Eurooppaan tulee satojatuhansia maahanmuuttajia, Medvedev sanoi mainitsematta kritiikkinsä kohdetta eli Yhdysvaltoja nimeltä.

– Me emme pyri siihen, me olemme sen kompleksin jo sairastaneet Neuvostoliiton aikana ja aivan taatusti emme yritä hallita koko maailmaa. Mutta Venäjällä täytyy tietenkin olla kansainvälisissä suhteissa sille kuuluva paikka. Se määräytyy historiamme, geografiamme, mahdollisuuksiemme ja virallisen asemamme mukaan, kuten esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyden kautta. Ja lopuksi, mehän olemme yksinkertaisesti suuri ydinasevalta, Medvedev sanoi.