Kommentti: Syyria on jo kuin maailmansota

rac

Julkaistu:

Syyriassa sodasta on kasvanut täysin poikkeuksellinen konflikti, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaan uutisten tuottaja Jari Alenius.
Kun Nato-maa Turkin hävittäjät ampuivat alas venäläiskoneen Syyrian rajalla, moni asiantuntija ehätti rauhoittelemaan, että ei tässä nyt mistään kolmannen maailmansodan alkamisesta ole kyse.

Ei olekaan.

Mutta tosiasia on, että Syyrian sodasta on kasvanut täysin poikkeuksellinen ja äärimmäisen vaarallinen konflikti, jolla on edellytykset kehittyä mihin vain. Sota nielee itseensä muita maailman konflikteja, joissa vastakkain ovat uskonsuuntaukset, alueelliset mahtimaat ja jopa perinteiset suurvallat, Kiinaa lukuun ottamatta.

Jos Syyrian sotaa katsoo siihen eri tavoin osallistuvien voimien summana, sota alkaa jo nyt muistuttaa eräänlaista maailmansotaa.


Uskonsota

Lähi-idässä käy sotaa maailman toiseksi suurin uskonto sisäisesti.

Syyria ja Irak ovat käytännössä sulautuneet hornankattilaksi, jossa ovat vastakkain islaminuskon kaksi pääsuuntausta, sunnilaisuus ja shiialaisuus. Shiiat vaikuttavat kattilan länsilaidalla Bashar al-Assadin hallitsemassa Syyrian osassa sekä shiiojen dominoimassa Irakin itä- ja eteläosassa.

Siihen väliin jäävät sunnit, joita edustavat lukuisat kapinajoukot sekä omalla kieroutuneella tavallaan myös Isis. Äärijärjestö sai alkunsa Irakin murskatusta al-Qaidasta ja voimansa sunnien kokemasta sorrosta, jota harjoittivat Irakin shiiat amerikkalaisten sotajoukkojen vetäytymisen jälkeen. Syyriassa sunnien sortoa harjoitti Assad, joka edustaa alaviitteja, shiialaisuuden haaraa.

Sunnien ja shiiojen kiista juontaa juurensa islaminuskon alkuhämärään, ja se on viime vuosikymmeninä vain syventynyt ja rönsyillyt kaikkialle missä sunnit ja shiiat kohtaavat. Syyrian sodan ja maan tulevaisuuden kannalta keskeisessä asemassa on sunnien ja shiiojen kiistan ratkaisu ja rauhanomainen rinnakkainelo. Sitä ei ole näköpiirissä.

Eikä hornankattilan monimiljoonainen sunniväestö ikinä hyväksy Assadia eikä Irakin shiiahallintoa, jotka puolestaan kokevat taistelevansa olemassaolostaan, koska shiiat ovat islaminuskossa selvänä vähemmistönä.


Alueellisten mahtien sota

Fanaattisen shiialainen Iran tukee Syyriassa Assadia, äärisunnalainen Saudi-Arabia puolestaan Syyrian kapinallisia.

Näillä kummallakin alueellisella mahtitekijällä on käsikassaroina pelottavia voimia. Iranilla ja Assadilla terroristijärjestöksi luokiteltu Libanonin Hizbollah, Saudi-Arabiasta puolestaan on väitetysti virrannut tukea jopa Isisille.

Maat ovat vastakkain parhaillaan myös sisällissodan partaalla olevassa Jemenissä. Saudi-Arabia ja Iran ovat perivihollisina niin kaukana toisistaan, että se ennustaa erittäin huonoa Syyrialle. Maita voisi yhdistää ehkä ainoastaan taistelu kolmatta alueellista mahtia eli Israelia vastaan, mutta ajatuskin sellaisesta on jo maailmanlopun povaamista.


Itsenäisyyssota

Syyrian sota on myös yhden valtiottoman kansan itsenäisyystaistelua ja sen vastustamista.

Kurdit ovat onnistuneet Isisiä vastaan käytyjen veristen taistelujen jälkeen ja Yhdysvaltain ilmaiskujen tuella vakiinnuttamaan itselleen laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa. Kurdeja pidetään joskus ainoana varteenotettavana maataisteluvoimana Isisiä vastaan, mutta Syyrian sodan ratkaisijoiksi heistä ei ole.

Neljäs alueellinen mahtimaa Turkki ei hyväksy kurdivaltiota rajoillaan oman kurdivähemmistönsä takia ja tekee kaikkensa estääkseen sen. Tästä syystä jopa Turkista löytyy Isisiä tukevia mielipiteitä, koska ”viholliseni vihollinen voi joskus olla ystäväni”.

Turkki viivytti pitkään taisteluaan Isisiä vastaan, koska se pelkäsi kurdien voimistuvan. Nyt Turkki on sotkeutumassa Syyrian sotaan yhä pahemmin ja on altistunut uusille itsemurhaiskuille maaperällään. Alueen ainoana Nato-maana se tuo sotilasliiton sota-alueen rajoille.


Terrorismin vastainen sota

Syyrian sota on laajemmin tarkasteltuna terrorismin vastaista taistelua, joka säteilee ympäri maailman.

Sota loi Isisin, jota vastaan kootussa liittoumassa on ollut mukana yli 50 maata, mukaan lukien Suomi, joka kouluttaa kurditaistelijoita.

Ilmaiskuja ovat tehneet etunenässä Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Australia ja Kanada ja arabimaista esimerkiksi Jordania ja Saudi-Arabia. Jälkimmäisten mukana olo on tärkeää, jotta ei näyttäisi yksinomaan siltä, että länsimaat pommittavat taas arabeja.

Terrorismin vastainen taistelu ilmasta ei ole onnistunut, mutta Isis on onnistunut tuomaan sodan hirvittävällä tavalla Euroopan mantereelle, jolloin se koskettaa yhä useampia ihmisiä. Syyrian sodan aiheuttama pakolaiskriisi on tosin jo koskettanut sitä ennen vielä useampia eurooppalaisia.

Isisin hyökkäykset ulkomaille jatkunevat, samoin pakolaiskriisi. Niiden kautta Syyrian sota liekehtii vaarallisella tavalla kaukana ydinalueestaan.

Venäjän yhtenä pontimena Syyriassa oli vastustaa ääri-islamismia, jota se on tukahduttanut myös omalla takapihallaan Tshetsheniassa. Venäjä ei Syyriaan lähtiessään ehkä kuitenkaan tajunnut, millaista soppaa se alkoi hämmentää isolla kauhalla.

Nyt yksi matkustajakone on pudonnut. Mitä tekee voimiensa tunnossa uhkuva Venäjä, jos terrorismin venäläisuhreja tulee lisää?


Proxy-sota

Proxy-sotia eli sijaissotia tai välillisiä sotia olivat esimerkiksi Vietnam, jossa Neuvostoliitto tuki Yhdysvaltoja vastaan taistellutta Vietkongia, ja Afganistan, jossa Yhdysvallat tuki Neuvostoliiton miehitystä vastustaneita kapinallisia.

Syyrian sodassakin on proxy-sodan merkkejä, sillä amerikkalaisia Tow-panssarintorjuntaohjuksia on päätynyt Saudi-Arabian ja Turkin kautta Assadia vastaan taisteleville kapinallisille, joita Venäjä puolestaan pommittaa.

Yhdysvallat sanoo taistelevansa terroristeja vastaan, mutta verhotusti sen tuella taistellaan myös Assadia vastaan. Venäjäkin sanoo taistelevansa Isisiä vastaan, mutta kertoo muunneltua totuutta, sillä sen iskut suuntautuvat pääosin muille kapinallisalueille. Yhdysvallat tietää tämän ja kiristelee yhä enemmän hampaitaan, kun Venäjä tekee tyhjäksi sen ponnisteluja.


Suurvaltakonflikti

Yhdysvallat tukee alueen osapuolista Syyrian maltillisia kapinallisia, kurdeja, Turkkia, Saudi-Arabiaa ja Irakin shiiahallinnon taistelua Isisiä vastaan. Se taistelee Isisiä vastaan ja vastustaa murhaajaksi syytettyä Assadia eikä hyväksy Iranin toimia. Liittolaisuudet menevät erikoisesti ristiin, sillä Nato-maat Turkki ja Yhdysvallat ovat suhtautumisessaan kurdeihin eri puolilla. Iran on lähentynyt Irakin shiiahallintoa, jota siis Yhdysvallatkin tukee, mutta jotta pää ei menisi sekaisin, ei mennä liittolaissuhteisiin enempää.

Venäjä tukee Assadia ja on sitä kautta myös Iranin kumppani. Venäjällä on välit poikki Nato-maa Turkin kanssa ja se pommittaa Syyrian kapinallisia. Virallisesti Yhdysvaltain ja Venäjän ainoa yhteinen vihollinen on Isis sekä muut alueen ääri-islamistit, mutta maat eivät ole onnistuneet saamaan aikaan minkäänlaista yhteistä voimainponnistusta näitä vastaan.

Syynä on se, että Venäjä lähti mukaan Syyrian sotaan tukeakseen sortumassa olevaa Assadin hallintoa ja omia intressejään alueella – ja horjuttaakseen Yhdysvaltain geopoliittista asemaa Lähi-idässä. Kaikkein abstrakteimmalla tasolla Syyrian sota onkin kamppailua maailmanvallasta, jota Venäjä on havitellut Neuvostoliiton romahduksen jälkeen takaisin. Kamppailun oikeutuksesta voi olla montaa mieltä, mutta sen seuraukset Syyrian taistelukenttien tasolla ovat hyvin huolestuttavia.

Syyrian tilanteen sotkuisuus, alati muuttuvat ristiin rastiin menevät liittolaissuhteet ja taustalla vaikuttavat jättimäiset voimat ovat syy siihen, miksi länsimaat ja Venäjä eivät lähetä sinne maajoukkoja, vaikka ne ovat käytännössä ainoa keino kitkeä Isis juurineen pois. Afganistan ja Irak ovat opettaneet Yhdysvalloille ja Venäjällekin, että ennen kuin hyökätään, pitäisi olla jokin käsitys siitä, miten vetäydytään joskus pois. Muuten tilanne on päällä uudestaan jopa pahempana. Maajoukkojen välttäminen voikin tässä tilanteessa olla viisasta, koska se sekoittaisi soppaa yhä enemmän. Sen seurauksena sota jatkuu vielä pitkään.


Maailmansota?

Ensimmäinen maailmansota syntyi kärjistyneestä maailmantilanteesta ja käynnistyi monimutkaisten liittolaissuhteiden ketjureaktiona, joka alkoi laukauksista Balkanilla. Toinen maailmansota oli taistelua absoluuttista pahaa vastaan. Onko kolmas maailmansota näiden hybridi, jonka ensimmäiset yhteenotot tapahtuvat Syyriassa?