Ulkomaat

Venäjän uusi mahtailuohjus herätti huolen lännessä – ”Ne voivat olla riski koko Euroopalle”

Julkaistu:

Venäjä hehkutti estoitta pitkän kantaman Kalibr-risteilyohjuksensa kykyä. Amerikkalaisasiantuntijoiden mukaan ohjus muodostaa uhan myös Länsi-Euroopalle.
Venäjän keskiviikkona tekemät ohjuslaukaisut Syyriaan ovat vetäneet maailman sotilasasiantuntijat ja monet poliitikot mietteliäiksi: Millaisia ohjuksia Venäjä ampui ja mistä?

Jos kyseessä olivat pitkän kantaman Kalibr-risteilyohjukset, kuten Venäjä väitti, seuraava kysymys kuuluu: Millaisen uhan kyseiset ohjukset voivat muodostaa muualla kuin Syyriassa?

Toistaiseksi varmaa on vain se, että Venäjä ilmoitti keskiviikkona maan Kaspianmeren laivaston ampuneen Syyriaan risteilyohjuksia. Venäjän media aloitti välittömästi hehkutuksen, kuinka ohjukset osuivat kohteisiinsa ”vain muutaman metrin tarkkuudella”.


Puolustusministeri Sergei Shoigu ja presidentti Vladimir Putin ilmestyivät heti Venäjän televisioon keskustelemaan iskusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Se, että me teimme nämä iskut Kaspianmereltä noin 1 500 kilometrin päästä tarkasti osuvalla aseistuksella ja tuhosimme kaikki kohteet, kertoo tietysti puolustusteollisuutemme korkeasta valmiustasosta ja sotilashenkilökuntamme korkeasta ammattitaidosta, Putin sanoi.

Venäjän varapääministeri Dmitri Rogozin luonnehti iskua ”lahjaksi Isisin haudankaivuuta varten”.

”Ei ole varmaa tietoa”

Venäjän ohjusiskut saivat heti laajaa kansainvälistä huomiota. Ja ne herättivät myös epäilyjä.

Ohjuksia laukaisseet laivat olivat varsin pieniä, joten on mahdollista, että kuusimetrisiä Kalibr-ohjuksia ei tosiasiassa laukaistu laivoilta, vaan jostain muualta. Amerikkalaisviranomaiset väittivät myöhemmin, että ohjuksia olisi putoillut ylilennolla myös Iraniin, mutta Venäjä kiisti tämän.


Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja everstiluutnantti Torsti Astrén kertoo IS:lle, että Kalibr-ohjukset herättivät keskustelua myös Maanpuolustuskorkeakoulussa.

– Käsittääkseni jotain on ammuttu. Mutta se, mitä on ammuttu, on eri asia. Ei ole mitään varmaa tietoa tai todistetta, että olisi käytetty juuri Kalibr-ohjuksia.

Venäjän mediassa mitään epäilyksen varaa ei kuitenkaan jätetty.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjän siivellisiä Kalibr-raketteja käytettiin taistelutehtävissä. Ohjus tuli merivoimiemme käyttöön vasta 2012 ja sitä pidetään yhtenä tarkimmista ja edistyksellisimmistä koko maailmassa, ja se ylittää nopeudessaan ja suorituskyvyssään kuuluisan amerikkalaisen Tomahawkin, Venäjän tv:n juontaja hehkutti ohjusesittelyssään.


– Näimme kuvaruudulla rakettien lähdön, taisteluhävittäjät, rakettien lennon ja muutamien kohteiden tuhoutumisen. Siviiliväestön suojelemiseksi reitti oli valittu asumattomilta seuduilta. Jokaista iskua on valmisteltu pitkään ja huolellisesti, kertoi Venäjän pääesikunnan operaatiopäällikkö Andrei Kartapolov.


”Rintaan paukutusta”

Mikäli Venäjän isku tapahtui todellisuudessa kuten kerrottiin, sotilasasiantuntijoiden johtopäätös on selvä: Kyseessä oli mahtailuisku, jolla haluttiin esitellä uusia ohjuksia, varoittaa länsimaita niiden tehosta ja kantamasta sekä osoittaa Yhdysvalloille, että Venäjältäkin pesee.

– Se oli rintaan paukutusta, kuvaili washingtonilaisen Study of War -instituutin laivastoasiantuntija Christopher Harner Military Timesille.



Washingtonin Postin haastattelema Jane’s-tutkimuslaitoksen analyytikko Jeremy Binnie huomautti, että risteilyohjuksia on yleensä tapana käyttää ensi-iskussa, koska ne eivät näy tutkissa ja osuvat kohteeseensa yllättäen.

– Tässä ei ollut kyse siitä. Venäjä on pommittanut (Isisiä) jo viikon.

Venäjä olisi voinut tuhota kohteensa Syyriassa helpommin ja halvemmalla tavallisilla lentokoneiskuilla, mutta sen sijaan se valitsi näyttävän ohjusiskun.

Ohjus ensi kertaa tositoimissa

Kyseessä olisi myös ensimmäinen kerta, kun Venäjä esitteli tositoimissa Kalibr-risteilyohjustaan ja todisti, että se ei ole kyvykäs vain paperilla.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro sanoo, että Venäjä on halunnut osoittaa olevansa paitsi poliittinen, myös sotilaallinen tekijä Lähi-idän alueella.

Kangaspuro sanoo, että kaikki vastaavanlaiset operaatiot ovat aina paikkoja testata aselajien yhteistoimintaa ja asejärjestelmiä.

– Venäjä testaa armeijansa toimintakykyä. Se on modernisoinut armeijaansa pidemmän aikaa ja upottanut sinne paljon rahaa ilman, että se on päässyt testaamaan sitä tositoimissa.

USA: Riski Euroopalle

Venäjän ohjusisku oli huolestuttava erityisesti siksi, että loi pohjaa uudelle vastakkainasettelulle asevarustelussa.

Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carter varoitti vain pari kuukautta sitten Kalibr-ohjuksen muodostamasta uhasta, sillä ohjukset pystytään varustamaan myös ydinkärjillä.


Pentagonin mukaan Venäjän Mustanmeren laivaston käytössä ne yltäisivät kantamallaan kauas Länsi-Eurooppaan.

– Ne voivat olla riski koko Euroopalle. Ihan kuin tuotaisiin SS-20-ohjukset takaisin Eurooppaan, kommentoi amerikkalaisviranomainen Washington Free Beaconille elokuussa.

SS-20:lla viitataan Neuvostoliiton tunnettuihin keskimatkan ydinohjuksiin, jotka vedettiin Euroopasta vuosina 1987–91 osana Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton aseistariisuntasopimusta. Kalibr-ohjuksen on vihjattu jopa rikkovan sopimusta, jos niitä tuodaan lähelle Eurooppaa.


”Päivä jää historiaan”

Venäjän toimia seurataankin nyt tarkasti lännessä. Jo aiemmin huolta on herättänyt Venäjän uhkaus tuoda lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia Kaliningradiin. Vastedes lännessä joudutaan seuraamaan myös tarkasti mitä Venäjä tekee Kalibr-ohjuksillaan.

Venäjällä uusi vastakkainasettelu ei tunnu huolettavan, päinvastoin.

– Kalibr-raketit aiheuttivat mykän sokkitilan Moskovan vastustajissa. Nato-maille ja Lähi-idän terrorijärjestöille utli epämiellyttävänä yllätyksenä Kaspianmerellä olleiden neljän aluksen käynnistämä hyökkäys 7. lokakuuta, kommentoi Ridus.ru-sivuston toimittaja Sergei Bolotov.

– Tämä päivä, 7.10. jää historiaan uuden aikakauden alkuna, jolloin ryhdyimme käyttämään laajassa mittakaavassa tarkasti osuvaa asetta tuhansien kilometrien päästä, sanoi Rossija Sergodnja -uutistoimiston sotilastarkkailija Aleksandr Hrolenko.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt