Saksojen yhdistymisestä 25 vuotta, erot eivät ole hävinneet - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Saksojen yhdistymisestä 25 vuotta, erot eivät ole hävinneet

Berliiniläiset juhlivat Saksan yhdistymistä Brandenburgin portilla 3. lokakuuta 1990

Julkaistu: 2.10.2015 13:19, Päivitetty 2.10.2015 15:00

Maahanmuuttoa vastustetaan enemmän entisen DDR:n alueella. Saksan yhdistymisestä tulee lauantaina kuluneeksi 25 vuotta.

Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen tiukat kannanotot eurokriisin yhteydessä ovat poikineet hänelle moitteita halusta jakaa Eurooppaa. 25 vuotta sitten silloinen sisäministeri Schäuble oli Saksojen historiallisen yhdistymisen avainhenkilö.

– Jos olisimme uudestaan vastaavassa tilanteessa ja selviytyisimme yhtä hyvin, olisin aika tyytyväinen, Schäuble muisteli nopeasti edennyttä yhdistymisprosessia.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble oli 25 vuotta sitten sisäministerinä tärkeässä roolissa Saksan yhdistymisen suhteen.

Kaikki tapahtui vajaassa vuodessa: Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989, seuraavana kesänä syntyi valuuttaunioni ja jo 3. lokakuuta valtava väkijoukko juhli Berliinissä parlamenttitalon edustalla viiden uuden itäisen osavaltion liittymistä Saksan liittotasavaltaan.

– Yhdistymisen muoto on löytynyt. Nyt se pitää täyttää sisällöllä ja elämällä, sanoi liittopresidentti Richard von Weizsäcker.

Neljännesvuosisata myöhemmin Saksassa on jo paljon kansalaisia, jotka ovat syntyneet kahtiajaon päätyttyä. Kokemus idän ja lännen erilaisuudesta onkin paljolti sukupolvikysymys, kertoo lehdistöneuvos Merja Sundström Suomen Berliinin-suurlähetystöstä.

Idän talous länttä jäljessä

Vanhat asenteet elävät kuitenkin yllättävän sitkeässä.

– Eräs investointipankki, jonka konttori muutti vanhan Länsi-Berliinin puolelta itään, menetti paljon asiakkaita, koska länsiberliiniläiset eivät halunneet käydä idässä, Sundström kertoo.

Taloudessa ero näkyy myös selvästi, joskin pitkälle on kymmenien miljardien eurojen tasausohjelman avulla tultu. Entisen Itä-Saksan alueen bruttokansantuote on yhdistymisen jälkeen kaksinkertaistunut, mutta taso on edelleen selvästi jäljessä entisen Länsi-Saksan aluetta.

Berliiniläinen juhlamies pukeutui itäsaksalaiseen kypärään ja Saksan lippuun 3. lokakuuta 1990, kun Saksa yhdistyi.

Ajankohtainen pakolaiskriisi on nostanut idän ja lännen erot uudella tavalla esille. Sundströmin mukaan itäiset osavaltiot ovat olleet haluttomampia hyväksymään Saksan sisäisiä pakolaiskiintiöitä.

Maahanmuuttoa vastustavien ääriliikkeiden toiminta on myös aktiivisempaa idässä, osin ehkä selvästi pahemman työttömyyden takia. Saksin osavaltiossa pahoitettiin hiljattain mieli Kanadan hallituksen matkustussuosituksesta, jossa varoitettiin ulkomaalaisiin kohdistuvasta väkivallan uhasta itäisessä Saksassa.

Saksan hallituksen mukaan maassa asuu tätä nykyä noin 16 miljoonaa maahanmuuttotaustaista ihmistä. Lukumäärä on sattumalta osapuilleen sama, kuin 25 vuotta sitten kuopatun DDR:n asukasluku.

Muurin murtumisesta yhdistymiseen 11 kuukaudessa

Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa, BRD) ja Saksan demokraattinen tasavalta (Itä-Saksa, DDR) perustettiin vuonna 1949.

Berliiniä jakava muuri murtui kuukausia kestäneiden mielenosoitusten ja maastapaon jälkeen 9. marraskuuta 1989.

Sopimus valuutta- ja talousunionista tuli voimaan 1. heinäkuuta 1990. D-markasta tuli ainoa rahayksikkö.

Sopimus yhdistymisestä allekirjoitettiin 31. elokuuta.

Toisen maailmansodan voittajavaltiot hyväksyivät Saksojen sopimuksen 12. syyskuuta.

Saksan yhdistyivät, kun DDR:n viisi osavaltiota liittyivät Saksan liittotasavaltaan 3. lokakuuta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?