Putinin pyyntö hämmentää: Miksi lupaa asevoimien käyttöön haettiin ”Venäjän rajojen ulkopuolelle” eikä ”Syyriaan”?

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Venäjän presidentin esittämä asevoimien käyttöpyyntö on muotoiltu nyt eri tavalla kuin keväällä 2014, jolloin se koski selkeästi nimenomaan Ukrainaa.
Kremlin virallisilla nettisivuilla on julkaistu presidentti Vladimir Putinin pyyntö, jonka hän esitti Venäjän parlamentin ylähuoneelle eli liittoneuvostolle.

”Liittoneuvostolle on tuotu ehdotus käyttää asevoimia Venäjän alueen rajojen ulkopuolella”, lukee Putinin pyynnön otsikossa.

”Vladimir Putin on tuonut liittoneuvostolle ehdotuksen Venäjän perustuslain 102. pykälän 1. osan kohdan ”g” perusteella, jotta liittoneuvosto hyväksyisi päätöksen antaa lupa Venäjän federaation asevoimien käyttöön Venäjän federaation alueen rajojen ulkopuolella yleisesti tunnustettujen periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti”, kuuluu varsinaisen pyynnön sanamuoto.

Liittoneuvosto antoi yksimielisessä äänestyksessään Putinille hänen kaipaamansa luvan liki välittömästi sen jälkeen, kun pyynnöstä oli kerrottu julkisuuteen keskiviikkona.

Tämän jälkeen presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov selitti Venäjän medialle, että lupa koskee käytännössä Syyriaan ja että avunpyyntö oli tullut Syyrian presidentiltä Bashar al-Assadilta.

Liittoneuvosto ei ole toistaiseksi julkaissut päätöslauselmansa sanamuotoa, mutta Venäjän median mukaan Putin sai kuitenkin nimenomaan luvan käyttää asevoimia ”Venäjän alueen ulkopuolella”. Venäjän johto ei ole selittänyt, miksi Putin ei yksilöinyt pyynnössään Syyriaa nimeltä.

Yksi todennäköinen selitys on se, että mikäli Venäjä aikoo iskeä Isis-äärijärjestöä vastaan Syyriassa, taistelut saattavat laajentua myös esimerkiksi Irakin alueelle. Näin Putinin ei tarvitsisi siis enää erikseen pyytää liittoneuvostolta uutta lupaa, vaan laajempi sanamuoto mahdollistaa Venäjän toiminnan sekä Syyriassa että Irakissa.

Joka tapauksessa uuden luvan sanamuoto on siis kuitenkin hyvin laaja ja se voisi mahdollistaa yhtä lailla myös Venäjän asevoimien virallisen käytön esimerkiksi Itä-Ukrainassa tai ainakin sillä mahdollisuudella painostamisen.

Venäjä ei ole vielä tähän päiväänkään mennessä tunnustanut asevoimiensa käyttöä Itä-Ukrainassa, mutta Krimillä olleet erikoisjoukkojen sotilaat Putin on sen sijaan myöntänyt alun kiistämisten jälkeen.

Uuden luvan sanamuoto eroaa huomattavasti maaliskuun 1. päivästä 2014, jolloin Putin pyysi ja sai luvan Venäjän asevoimien käyttöön nimenomaan yksilöidysti ”Ukrainan alueella”. Putin perusteli luvan tarvetta tuolloin sillä, että Krimillä olevien Venäjän kansalaisten, maanmiesten sekä Venäjän laivastotukikohdan sotilaiden henki on vaarassa Krimillä, joka kuului tuolloin Venäjänkin oman käsityksen mukaan Ukrainaan.

Kun liittoneuvosto oli antanut Putinille luvan asevoimien käyttöön Ukrainassa, Venäjä aloitti ripeät toimet Krimin liittämiseksi itseensä. Krimillä järjestettiin Venäjän pienten vihreiden miesten eli erikoisjoukkojen sotilaiden ”turvaamana” näytösluontoinen kansanäänestys, jossa krimiläiset pyysivät päästä osaksi Venäjää ja tämän jälkeen Putin vahvisti Krimin hyväksymisen osaksi Venäjää. Putinin saama asevoimien muodollinen käyttölupa toimi tässä tilanteessa lähinnä tehokkaana painostuskeinona Ukrainaa kohtaan.

Kesäkuussa 2014 Putin kääntyi jälleen liitoneuvoston puoleen ja pyysi peruuttamaan asevoimien käyttöluvan Ukrainassa. Putinin mukaan pyynnön peruuttamien liittyi Itä-Ukrainan tilanteen normalisoimiseen ja siellä tuolloin käynnissä olleiden neuvotteluiden tukemiseen.

Yllä olevalla videolla näytetään silminnäkijöiden kuvaa Syyriasta. Uutistoimisto Reutersin mukaan videot on kuvattu ilmeisesti Damaskoksessa ja Homsissa. Videoiden kuvausajankohdasta ei ole tietoa, mutta Reuters pitää niitä aitoina.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt