Kylmä ilmamassa Pohjois-Atlantilla kummastuttaa tutkijoita - katastrofielokuva perustui juuri tähän - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kylmä ilmamassa Pohjois-Atlantilla kummastuttaa tutkijoita - katastrofielokuva perustui juuri tähän

Grönlannin sulavia jäätiköitä epäillään syyksi kylmään ilmamassaan. Kuva Disko-saarelta Grönlannin länsirannikolta.

Julkaistu: 25.9.2015 19:18

Maapallon lämpötila on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen korkea. Poikkeuksena Pohjois-Atlantilla kytee omituinen kylmän ilman vyöhyke.

The Day After Tomorrow -katastrofielokuvan tapahtumien kulku alkoi pienestä Pohjois-Atlantilla kytevästä kylmän ilman vyöhykkeestä. Tutkijat selvittävät, että sen on saanut aikaan napajäätiköiden sulaminen. Kylmän ilman vyöhyke kasvaa, ja leviää koko maapallon pohjoispuoliskolle.

Vaikka tarina on täyttä fiktiota, löytyy siitä totta toinen puoli. Meteorologit ovat viime aikoina hämmästelleet Pohjois-Atlantilla kytevää omituista kylmän ilman vyöhykettä. Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen päällikkö Jari Haapala kertoo, että ilmiö on tosi:

– The Day After Tomorrow perustui juuri tähän. Tutkijaryhmä tekee elokuvassa samanlaisia havaintoja Pohjois-Atlantilla.

Aiemmin ilmiöstä kirjoitti Washington Post.

Syy kylmän blokin syntymiseen askarruttaa edelleen tutkijoita.

– Jos syyn ratkaisisi, olisi maailmankuulu.

Amerikkalaislehti pitää ilmastonmuutosta todennäköisenä syynä tapahtumiin. Grönlannin jäätiköt sulavat ja se aiheuttaa veden pinnan nousua ja veden sekoittumista. Seurauksena Pohjois-Atlantin termaalinen kiertoliike häiriintyy ja heikkenee.

Vaikka tällä hetkellä vaikuttaakin mahdolliselta, että ilmastonmuutos aiheuttaisi kylmän blokin, kertoo Haapala, että on toinenkin mahdollisuus.

– Tuon alueen tuulisuudessa on ollut runsaasti muutoksia. Usein muutoksiin riittää se, että tuulen suunta muuttuu.

Joka tapauksessa kyseessä ovat spekulaatiot. Haapala näet kertoo, ettei ole olemassa instrumentteja, joilla merivirtojen kiertoliikkeen muutoksia voitaisiin mitata. Mittauksia on tehty vähän ja ne ovat paikallisia.

Poikkeuksellisen lämmin vuosi

Pohjois-Atlantin kylmä blokki ei ole kuitenkaan ainoa eriskummallinen piirre tämän vuoden säätilassa. Sitä lukuun ottamatta koko muu maapallo on viettänyt alkuvuoden poikkeuksellisen lämpimässä säässä. Haapala kertoo, että normaalina vuonna kartalla pitäisi olla yhtä paljon tavallista lämpimämpiä ja kylmempiä paikkoja.

Suomessakin alkuvuosi on kylmistä alkukesän kuukausista huolimatta ollut tavallista lämpimämpi; olihan kevät ja talvi leuto ja vähäluminen.

– Viime talvi oli Itämerellä kaikkien aikojen vähäjäisin.

Vaikka vuosi onkin ollut poikkeuksellinen, pitää Haapala kuitenkin epätodennäköisenä, että nyt Pohjois-Atlantilla ilmennyt kylmän ilman vyöhyke aiheuttaisi elokuvasta tuttuja katastrofinäkymiä: nykytutkimuksen mukaan pohjoinen pallonpuolisko tai Eurooppa ei voisi viiletä muun maailman lämmetessä. Sen sijaan maa-alueiden arvioidaan lämpenevän tulevaisuudessa.

– Todennäköisesti vaikutukset rajautuvat merialueille eivätkä ulotu mannerten alueelle.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?