WWF: Kalakannat puolittuivat yhden sukupolven aikana - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

WWF: Kalakannat puolittuivat yhden sukupolven aikana

Liikakalastus on yksi syy kalakantojen romahtamiseen. Kuvassa tonnikaloja kalastava vene verkkoineen Välimerellä. Arkistokuva vuodelta 2010.

Liikakalastus on yksi syy kalakantojen romahtamiseen. Kuvassa tonnikaloja kalastava vene verkkoineen Välimerellä. Arkistokuva vuodelta 2010.

Julkaistu: 16.9.2015 17:34

Maailman merien kalakannat ovat puolittuneet runsaan 40 vuoden aikana, selviää ympäristöjärjestö WWF:n raportista.

LivingBluePlanet -raportin mukaan selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt rajusti koko maailmassa. Suurimmat syyt ovat liikakalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos. Eniten pudotusta on tapahtunut trooppisissa vesissä.

– Kalastus on yksiselitteisesti ylittänyt kestävyyden rajat, ja väestönkasvu lisää painetta kalastaa aina vain enemmän. Maailman meriä on kautta historian pidetty ehtymättöminä kala-aittoina, mutta todellisuus on toinen. Vaarana on, että pyydämme meret tyhjiksi vielä omana elinaikanamme, sanoo Suomen WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

Lisäksi esimerkiksi koralliriutat ja meriruohokasvustot ovat vähentyneet tuntuvasti. Vilhusen mukaan trooppisissa vesissä yli puolet riuttoja rakentavista koralleista on kadonnut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Tutkimusten mukaan koralliriutat voivat hävitä maapallolta kokonaan vuoteen 2050 mennessä, ja samanlaista elinympäristöjen häviämistä tapahtuu myös meidän vesillämme.

Kotimainen esimerkki elinympäristöjen tuhosta on jokien patoaminen, joka estää lohia ja muita vaelluskaloja nousemasta kutemaan.

– Olemme Suomessa tuhonneet patoamalla yli 90 prosenttia lohijoistamme, mikä on kyseenalainen maailmanennätys, Vilhunen sanoo.

Hänen mukaansa tuhot ovat vielä korjattavissa kalastusta vähentämällä ja ylikalastettuja kalakantoja elvyttämällä.

"Suojelutavoite liian vaatimaton"

Kansainvälisten luonnon monimuotoisuutta koskevien sopimusten tavoite on suojella kymmenen prosenttia merten pinta-alasta vuoteen 2020 mennessä. Suomen WWF:n pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan tavoite on vaatimaton eikä siihenkään olla tätä vauhtia pääsemässä.

– Meidän on tartuttava toimeen nyt. Suojelusta hyötyisi luonnon lisäksi myös talous, sillä puhtaiden ja terveiden merten arvo on valtava, Rohweder sanoo.

Tutkimuksessa seurattiin yli 1 200 eläinlajin kaikkiaan yli 5 800 kantaa. Aineisto oli kaksi kertaa aiempia tutkimuksia kattavampi. Löydökset perustuvat Living Planet -indeksiin ja tietokantaan, jota ylläpitää Zoological Society of London -seura

Tuoreimmat osastosta