7 syytä – tämän takia pakolaiskriisi kärjistyi juuri nyt - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

7 syytä – tämän takia pakolaiskriisi kärjistyi juuri nyt

Syyrian sisällissota jatkuu viidettä vuotta ja monet muutkin konfliktit ovat kestäneet jo pitkään. IS selvitti, miksi pakolaisvyöry kiihtyi juuri nyt.

9.9.2015 11:31 | Päivitetty 9.9.2015 12:06

1.Naapurimaat ovat täynnä

Eri konfliktien ja kriisien suurimmat pakolaisvirrat ovat kohdistuneet aluksi kriisialueiden naapurimaihin. Uusia pakolaisia on kuitenkin tullut koko ajan kiihtyvällä tahdilla lisää, ja esimerkiksi Syyrian sodan pakolaismääräksi lasketaan jo liki 12 miljoonaa ihmistä. Valtaosa on pakolaisina maan sisällä, mutta yhä kasvava määrä, yli neljä miljoonaa, rajojen ulkopuolella.

Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Sanna Rummakko sanoo, että kriisialueiden naapurimaihin ei yksinkertaisesti enää mahdu uusia turvapaikanhakijoita.

– Pakolaisuudessa elävien ihmisten määrä kasvoi viime vuonna 60 miljoonaan. Kun koko volyymi kasvaa ja se on suuntautunut kriisin alkuvuosina lähialueille, on luonnollista, että se alkaa suuntautua vähän kauemmas. Tässä tapauksessa Eurooppaan.

2. Leirien olot kurjistuivat

Pakolaisvirta on ollut niin valtava, että leirejä ja vastaanottokeskuksia ei ole enää tarpeeksi. Niissä ei ole tilaa, ne eivät ole turvallisia, eikä niissä ole riittävästi palveluja.

– Pakolaisleiri on aina pakolaisleiri. Se ei todellakaan ole semmoinen paikka, johon ihminen jää pitkäksi aikaa. Jos on tiedossa vaihtoehto, kynnys lähteä leiriltä on aika matala, kertoo Suomen Punaisen Ristin kansallisen katastrofiavun päällikkö Andreas von Weissenberg.

Weissenberg kertoo, että samassa huoneessa tai teltassa voi asua todella monta ihmistä. Leireissä on ruokaa ja vettä, mutta jonot ovat pitkiä, eikä elintarvikkeita ole aina saatavilla. Ihmisillä ei ole myöskään mahdollisuutta käydä töissä.

3. Auttajien rahat vähissä

Alkuun avustusjärjestöt pystyivät täyttämään ihmisten perustarpeet leireillä, mutta väkimäärän kasvaessa rahamäärä ei kasvanut samassa suhteessa. Rahoitus perustuu valtaosin vapaaehtoisiin lahjoituksiin.

UNHCR:n Pohjois-Euroopan tiedotuspäällikkö Markku Aikomus kertoo, että järjestön johtaman Syyrian apuohjelman 5,5 miljoonasta dollarista on saatu vain kolmasosa. Järjestö on joutunut muun muassa leikkaamaan ruokaosuuksista ja klinikoista.

Sama on tilanne myös Keniassa, jossa on paljon somalialaisia ja sudanilaisia pakolaisia. Irakissa on leikattu terveyspalveluja maan sisäisille pakolaisille.

– Vaikka järjestöt tekevät parhaansa, kun luvut ovat tämmöisiä, niin palvelut heikkenevät. Pakolaismäärät ovat Kreikassakin sellaisia, että sinnekin on jouduttu perustamaan leirejä. Kun yhdeltä leiriltä pääsee pois, seuraavassa maassa on samanlainen tilanne. Palveluja ei ole ja ihmiset lähtevät eteenpäin, SPR:n Weissenberg sanoo.

4. Sota ei lopukaan

Kun Syyrian sisällissota alkoi maaliskuussa vuonna 2011, moni jäi sinnittelemään ja toivoi, että konflikti olisi loppunut nopeasti.

– Nyt tilanne on vielä vaikeampi kuin aluksi. Yli puolet Syyrian väestöstä on humanitaarisen avun varassa. Naapurimaihin on tullut enemmän ja enemmän väkeä. Heilläkin on ollut ajatus, että katsellaan ja kuunnellaan, miten tilanne etenee, Markku Aikomus sanoo.

Monet pystyivät elämään esimerkiksi Libanonissa omilla varoillaan vuoden tai kaksi. Sitten kärsivällisyys on loppunut.

– Konflikti on kestänyt kauan, eikä valoa ole tunnelin päässä. He ovat huomanneet, ettei Syyrian tilanne tule parantumaan, Aikomus toteaa.

5. Sosiaalisen median vaikutus

Tietoyhteiskunnassa sosiaalisella medialla ja tiedonkululla on valtava merkitys. Ihmiset pitävät yhteyttä älypuhelimilla ja kertovat liikkeistään ja mihin kannattaa suunnata.

– Tietysti ihmiset keskustelevat keskenään. Jos heillä on perhettä Saksassa tai Ruotsissa, tietysti he kertovat, minkälaista elämä on. Totuus on, että perheet haluavat olla yhdessä, Aikomus sanoo.

Sen lisäksi, että turvapaikanhakijat viestivät kokemuksistaan keskenään, myös ihmisten salakuljettajat ovat pystyneet hyödyntämään sosiaalista mediaa.

He levittävät jopa vääränlaista tietoa Euroopasta houkutellakseen asiakkaita vaarallisille ja kalliille venematkoilleen. Monet tarttuvat syöttiin.

6. Unelma vapaasta länsimaasta

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ilmoitus, että Saksa ottaa kaikki Syyrian pakolaiset vastaan riippumatta siitä, miten nämä ovat Saksaan hankkiutuneet, sai myös osaltaan ihmismassat liikkeelle. Saksaan arvioidaan saapuvan vähintään 800 000 turvapaikanhakijaa vuoden 2015 aikana.

Vaikka EU-jäsenvaltioiden tarjoamat tuet turvapaikanhakijoille voivat olla paljon paremmat kuin palkat kriisivaltion naapurimaissa, Sanna Rummakon mukaan pakolaisilla voi olla katteettomia kuvitelmia Euroopasta.

– Heillä saattaa olla kuvitelma, että täältä löytää helposti pari työpaikkaa, asunnon hankkimisessa autetaan ja lapset pääsevät hyviin kouluihin. Suomessa lasten koulutus on toki laissa turvattu, mutta työttömyys on kasvava ongelma. Saksassa töitä vielä saattaa olla tarjolla.

7. Talvi on tulossa

Syyrian naapurimaiden pakolaisleireillä on ollut pulaa vaatteista ja polttoaineesta, ja osasyy pakolaistulvan ajoitukseen on pyrkimys välttää uusi talvi. Esimerkiksi Libanonissa viime talvi oli ankea, kun lämpötila laski ajoittain pakkasen puolelle ja lunta tuprutti.

Ihmisten arvellaan lähteneen myös liikkeelle ennen syksyn kylmeneviä säitä, jolloin matkanteko on helpompaa.

Yllä uutisvideo pakolaisten matkasta kohti Pohjois-Eurooppaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?