Ulkomaat

Arvostettu yhdysvaltalainen aikakausilehti: On hermoja raastavaa asua Suomessa – ihan Venäjän naapurissa

Julkaistu: , Päivitetty:

Venäjän pelko
Yhdysvaltain toiseksi vanhin aikakauslehti Harper’s Magazine esittelee suomalaista todellisuutta laajassa artikkelissaan.
– Tervetuloa hermoja raastavaan Suomen todellisuuteen. Tavalliselle vierailijalle se näyttää miltä tahansa muulta Länsi-Euroopan maalta, paratiisilta täynnä polkupyöriä, 1950-luvun rakennuksia ja kauppoja, jotka sulkevat ovensa heti kellon lyötyä iltakuusi. Suomalaiset ovat eri mieltä.

Näin kirjoittaa Yhdysvaltain toiseksi vanhin, arvostettu Harper’s Magazine -aikakauslehti.

Lehden toimittajalle Masha Gessenille Suomi näyttäytyy maana, joka valmistautuu sotaan Venäjän kanssa. Samalla Gessen ruotii suomalaisten erikoista, pelonsekaista suhdetta itänaapuriin.

Hän katsoo eräänlaisen pelon alkupisteen tapahtuneen viime vuonna, kun venäläisfilosofi Alexander Dugin esiintyi Helsingissä.

– En ole koskaan esittänyt, enkä kehottanut, että Suomi liitettäisiin Venäjään. Jos olisin niin tehnyt, olisin sen rehellisesti sanonut, Dugin kommentoi tuolloin.

– Asiat eivät ole rauhoittuneet sen jälkeen. Huhtikuussa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin puolustusministerit antoivat harvinaisen mietinnön, jossa he peräänkuuluttivat suurempaa sotilaallista valmistautumista, koska ”Venäjän armeija toimii rajoillamme haastavalla tavalla”, Gessen kirjoittaa.

”Jatkosota hävettää”

Gessenin mukaan viime vuonna New Yorkissa PEN World Voices -kirjallisuustapahtumassa esiintynyt Sofi Oksanen kuulosti siltä kuin ”hän olisi tuonut viestiä sodassa olevasta maasta”.

Sodasta hän kirjoittaakin. Gessenin mukaan suomalaisten on vaikea puhua talvisodasta. Jatkosota sen sijaan aiheuttaa edelleen häpeää.

– Kesällä 1941, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, Suomi tarttui jälleen aseisiin Moskovaa vastaan. Konflikti tunnetaan virallisesti Jatkosotana – jatkona talvisodalle – mutta epävirallisesti se hävettää suomalaisia, sillä he taistelivat Natsi-Saksan rinnalla toisen maailmansodan lopussa.

Sodan jälkeen Suomessa seurasi ”pelon, häpeän ja epävarmuuden aika”. Gessen nostaa esimerkiksi Suomen ja Euroopan talousyhteisön välillä solmitun vapaakauppasopimuksen vuodelta 1973.

– Samaan aikaan Suomi solmi vastaavan sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Absurdi ele, kun otetaan huomioon valtion suunnitelmatalous, mutta herkullinen pala diplomatiaa.

Täydellinen kompromissi

Gessen arvioi, että suomalaiset ovat jo pitkään varoneet ärsyttämästä nukkuvaa Venäjän karhua. Hän viittaa sodanjälkeiseen suomettumiseen ja esimerkiksi siihen, ettei Aleksandr Solženitsynin kirjoittamaa Vankileirien saaristoa ei julkaistu Suomessa ulkopoliittisista syistä.

Todisteena toimittaja mainitsee myös, että suomalaiset pitivät Urho Kekkosta vallassa jopa 25 vuotta, koska uskoivat tämän kykenevän pitämään Venäjän, silloisen Neuvostoliiton, aisoissa. Toisaalta hän luonnehtii Neuvostoliiton ja Suomen sodanjälkeisiä suhteita ”täydelliseksi kompromissiksi.”

– Kun Suomeen tuli ydinvoimaa, se hankki kaksi reaktoria Ruotsista ja kaksi Neuvostoliitosta. Betonikuoret kuitenkin tulivat suoraan yhdysvaltalaiselta Westinghouselta.

Hän pohtii myös, johtuuko suomalaisten Nato-kielteisyys osittain Venäjän pelosta. Ainakin Suomessa halutaan pitää yllä omaa identiteettiä, johon ei liity Yhdysvallat eikä Venäjä.

– Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression myötä Naton kannatus on noussut. Se kuitenkin pysyy paljolti alle 50 prosentissa, todennäköisesti koska yksikään johtavista suomalaispuolueista ei ole valmis ottamaan sellaista taakkaa, Gessen kirjoittaa.

Ota kantaa

Pelkäätkö sinä Venäjää?

Kyllä 40% En 60%
Ääniä yhteensä 41780

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt