Vuonna 2007 puhjennut finanssikriisi johti USA:ssa taloudelliseen taantumaan, jonka veroista ei ole nähty sitten 1930-luvun.
Sen seurauksena miljoonat yhdysvaltalaiset menettivät työnsä ja joutuivat luopumaan kodeistaan. Heidän tarinansa kuullaan HBO-dokumentissa Laman uhrit Amerikassa (Hard Times: Lost on Long Island, 2012).
Yksi laman uhreista on entinen yrityskouluttaja Alan Frommhttps://www.is.fi/haku/?query=alan+fromm.
– 15-vuotiaana minuun iski salama. Minulla oli sydänongelmia 21-vuotiaana. Sitten työskentelin WTC:ssä, kun sitä pommitettiin ensimmäisen kerran. Ja viimeksi olin WTC:ssä, kun se romahti. Kun nämä asiat laittaa perspektiiviin, työttömyyttä pystyy kyllä käsittelemään. Se ei ole maailmanloppu, Fromm pohtii asiallisesti, vaikka kaikki työllistymisyritykset tuntuvat kilpistyvän kuin tiiliseinään.
Ihan näin valoisasti eivät kaikki dokumentin henkilöt pysty suhtautumaan tilanteeseensa.
Yksi työnsä menettäneistä on Anne Strausshttps://www.is.fi/haku/?query=anne+strauss. Hän asuu Long Islandilla, keskiluokan arvostamalla asuinalueella New Yorkissa työttömän miehensä kanssa. Strauss kokee, että syövän sairastaminen oli helpompaa kuin työttömyys.
Vailla työtä ovat myös arvopaperikauppias Nicholas Pucciohttps://www.is.fi/haku/?query=nicholas+puccio, opettaja Heather Hartsteinhttps://www.is.fi/haku/?query=heather+hartstein sekä hänen miehensä, kiropraktikko Dan Hartsteinhttps://www.is.fi/haku/?query=dan+hartstein – ja monet muut. Jokaista työpaikkaa kohden on neljä työtöntä työnhakijaa.
Kun on tehnyt ikänsä töitä, ei osaa varautua siihen, miltä työttömyys tuntuu. Kuten dokumentissa esiintyvät todistavat, kyse ei ole vain taloudellisesta menetyksestä. Hävettää, kun asuntolainan lyhennys on myöhässä. Masentaa, kun ei ole syytä nousta aamuisin sängystä. Ahdistaa, kun ei tiedä, mistä raapia kasaan ruokarahat.
Laman sadon korjaaminen on kurjaa katsottavaa. Taloudellinen ahdinko ei lisää työhaluja. Se lamauttaa.
Miten sinä tai läheisesi olette selvinneet työttömän arjesta? Keskustele alla!
Kommentit
Näytä lisää