Miten Kreikka joutui painajaismaiseen tilanteeseen? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Miten Kreikka joutui painajaismaiseen tilanteeseen?

Julkaistu: 8.7.2015 6:30

Kreikan kivisen tien juuret ulottuvat aikaan ennen euroa, jolloin maa eli asiantuntijoiden mukaan yli varojensa. Nyt maa on hyvin syvällä kriisissä, jonka suurimpina kärsijöinä ovat maan kansalaiset.

2009 Kreikan pääministeri George Papandreou ilmoittaa joulukuussa, että maassa alkaa julkisen talouden tiukka kulukuuri. Kreikan luottoluokitusta lasketaan siinä pelossa, ettei maa selviydy kasvavasta velkataakastaan, joka nousee yli 300 miljardiin euroon.

2010 Hallitus ilmoittaa uusista leikkauksista ja maassa on ensimmäisiä laajoja lakkoja ja mielenosoituksia. Euromaat, Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopii 110 miljardin euron pelastuspaketista eli Kreikka 1:stä. Vastineeksi paketille Kreikka ilmoittaa edelleen tekevänsä leikkauksia menoihin. Ammattiyhdistykset ilmoittavat yleislakosta.

Väkivaltaiset mielenosoitukset valtaavat Ateenan kadut vuonna 2012. Jo tätä ennen maassa on nähty useita mielenosoituksia.

Väkivaltaiset mielenosoitukset valtaavat Ateenan kadut vuonna 2012. Jo tätä ennen maassa on nähty useita mielenosoituksia.

2011 Kymmenet tuhannet ihmiset marssivat Ateenassa ja osoittavat mieltään uusia leikkauksia oikeuttavia lakeja vastaan. Yleislakko järjestetään. Toisesta tukipaketista neuvotellaan alustavasti. Papandreou ilmoittaa järjestävänsä ehdoista kansanäänestyksen, jota ei kuitenkaan pidetä ja pääministeri eroaa.

George Papandreou on Pasok-puolueen johtajistossa. Hän on Kreikan entinen pääministeri.

George Papandreou on Pasok-puolueen johtajistossa. Hän on Kreikan entinen pääministeri.

2012 Väkivaltaiset protestit yltyvät, kun Kreikka päättää taas uudesta leikkauslistasta, jotta se saa 130 miljardin euron pelastuspaketin, Kreikka 2:n. Eläkkeitä leikataan, verot nousevat, palkat alenevat. Maa pääsee sopimukseen yksityisten lainoittajien kanssa, jotta velkataakka keventyy. Leikkauksia vastustavien puolueiden kannatus nousee. Antonis Samaras muodostaa hallituksen.

Antonis Samaras toimi Kreikan pääministerinä ja on Uusi Demokratia -puolueen johtaja.

Antonis Samaras toimi Kreikan pääministerinä ja on Uusi Demokratia -puolueen johtaja.

2013 Työttömyysprosentti on lähes 30, nuorilla lähes 60. Taantuma on kestänyt kuusi vuotta. Pääministeri uskoo vuoden 2014 olevan kasvun vuosi. Parlamentti hyväksyy seitsemännen leikkausohjelman.

2014 Kreikan parlamentti hyväksyy juuri ja juuri suuren uudistuspaketin, jossa avataan muun muassa kilpailulainsäädäntöä. Syriza-puolue voittaa europarlamenttivaalit. Maassa velloo poliittinen kriisi.

2015 Ennenaikaisten parlamenttivaalien selvä voittaja on eurokriittinen Syriza. Alexis Tsiprasista tulee pääministeri. Vaalilupaukset talouskurimuksesta irtautumisesta on vaikea toteuttaa. Kreikan euroerospekulaatiot yltyvät. Kesäkuussa pankit suljetaan ja valuuttanostoja rajoitetaan. Kreikasta tulee ensimmäinen kehittynyt maa, joka jättää maksamatta lainaerän Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. EKP jatkaa pankkien hätärahoitusta, mutta ei nosta rahoituksen määrää. Kansanäänestyksen selvä enemmistö sanoo ei velkojien asettamille ehdoille heinäkuussa. Kreikka on velkaa yhteensä 323 miljardia euroa.

Lähteet: BBC, Taloussanomat, Bloomberg

Kreikan nykyinen pääministeri on Syriza-puolueen johtaja Alexis Tsipras.

Kreikan nykyinen pääministeri on Syriza-puolueen johtaja Alexis Tsipras.

Tuoreimmat osastosta