Mitä Kreikan ”ei” todella tarkoittaa – se riippuu näistä tekijöistä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mitä Kreikan ”ei” todella tarkoittaa – se riippuu näistä tekijöistä

Julkaistu: 5.7.2015 22:24, Päivitetty 5.7.2015 23:26

Kreikan kansanäänestyksen ei-lopputuloksen povataan syöksevän maan kaaokseen. Tai sitten ei.

Kreikkalaiset näyttävät äänestävän ei maan lainoittajien velkaehdoille. IS kokosi seikat, jotka ratkaisevat seuraavaksi Kreikan kohtalon:

Mitä tekevät lainoittajat?

Keskeisin argumentti ei-tulosta vastaan oli se, että Kreikka syöksyisi suuren epävarmuuden tilaan. Sellainen tietää taloudessa aina ongelmia. Loppujen lopuksi kukaan asiantuntija ei osaa vielä sanoa, mitä seuraavina päivinä ja viikkoina tapahtuu.

Periaatteessa keskeisintä on, miten Kreikan lainoittajat reagoivat. Lähtevätkö ne uusiin neuvotteluihin Kreikan kanssa, kuten maan vasemmistohallitus on kansalle vakuuttanut vai sulkeutuvatko Kreikan rahahanat lopullisesti ja kokonaan?

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja Ranskan presidentti Francois Hollande ovat jo keskustelleet tilanteesta puhelimessa. Keskustelun sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa.

Kuvituskuva

Hollande ja Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelevat Kreikasta Pariisissa maanantaina. Merkel on vetänyt tiukkaa linjaa Kreikan suuntaan, mutta Euroopan suurmaiden rivit ovat rakoilleet, sillä esimerkiksi Italian pääministeri Matteo Renzi sanoi sunnuntaina, että osapuolten on palattava heti maanantaina neuvottelupöytään, oli kansanäänestyksen tulos mikä hyvänsä.

Eu-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puolestaan on ilmaissut, että ei-tulos olisi Kreikalta myös ei Euroopalle. Nyt punnitaan, oliko lausuma vain kampanjointia vai on näin myös todellisuudessa.

Sipilä: Pallo Kreikalla

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan kreikkalaiset valitsevat hyvin epävarman polun, jos Kreikan kansanäänestyksessä ei-äänet voittavat. Sipilä sanoi STT:lle, että pallo on ei-tuloksen myötä Kreikalla. Sipilän mukaan Kreikan hallituksen pitää kertoa muille euromaille, miten se aikoo vakauttaa tilanteen.

EU-ministerivaliokunta kokoontuu Sipilän mukaan maanantaina iltapäivällä käsittelemään Kreikan kansanäänestyksen tuloksen vaikutuksia.

Mitä tekee EKP?

Asiantuntijoiden mukaan keskeistä on nyt myös se, mitä tekee Euroopan keskuspankki EKP.

Kuvituskuva

Kreikan hallitus on jo ilmoittanut pyytävänsä EKP:n Kreikan pankeille antaman hätärahoituksen jatkoa. Mikäli EKP tulkitsee, että Kreikka ei täytä sen ehtoja enää, hätärahoitus voidaan katkaista.

– Jos hätärahoitus katkaistaan, Kreikan pankit alkavat kaatua ja sitten äänestystuloksella ei ole enää merkitystä. Koska jos pankit alkavat kaatua, koko talous menee saman tien. Vaikeat ajat ovat edessä, totesi OP:n ekonomisti Timo Hirvonen STT:lle.

Kreikan valtiovarainministeri on keskustellut maan pankkien kanssa tilanteesta jo sunnuntaina. Joka tapauksessa pankit eivät avaudu maanantaina, ja rahan sääntely jatkuu ainakin siihen asti, kunnes tilanne selkiytyy.

Kreikan pitäisi maksaa EKP:lle 20. heinäkuuta 3,5 miljardin euron laina takaisin. Mikäli sillä ei ole rahaa, sitä tuskin löytyy enää EKP:ltäkään.

Loppu Kreikan eurotaipaleelle?

Kreikan hallituksen mukaan sillä ei ole suunnitelmaa lanseerata uutta valuuttaa pankkien pitämiseksi pystyssä.

Lopulta Kreikka voi olla pakotettu painamaan uutta valuuttaa eli käytännössä yrittämään paluuta drakmaan. Tämä tarkoittaisi käytännössä euron hylkäämistä. Seurauksista on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta monet kreikkalaiset voisivat alkuun jäädä ilman palkkoja ja eläkkeitä, ja maa olisi akuutissa kaaoksessa.

Kuvituskuva

Kukaan ei oikeastaan osaa sanoa selkeästi, miten Kreikan varsinainen euroero tapahtuisi, koska säännöksiä sellaisen varalle ei ole. Selvää lienee kuitenkin ainakin se, että Kreikalta jäisivät velat maksamatta, jolloin tappiot kaatuisivat maata rahoittaneiden, eli myös Suomen, niskoille.

Sittenkin pelastus?

Kreikan pelastukseksi voi lopulta koitua se, että kukaan ei halua katsoa, mitä Kreikan romahdus ja euroero tarkoittaisi.

Näin saatettaisiin palata tilanteeseen, että Kreikalle annetaan kaikesta huolimatta lisärahaa, jotta eurojärjestelmä ei haavoittuisi vakavasti. Lopulta myös Kreikan toivoma lainojen leikkaus voisi olla edessä, jotta maa pääsisi kurimuksestaan ja jatkuvat ongelmat poistuisivat.

Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin poliittisesti hyvin vaikea niellä Kreikkaa rahoittaneissa muissa euro- ja EU-maissa.

Tuoreimmat osastosta