Ratkaisiko turistin hevosen kompastuminen pyramidien arvoituksen? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Ratkaisiko turistin hevosen kompastuminen pyramidien arvoituksen?

Miten ne rakennettiin? Oliko Tutankhamonin hauta kirottu? Mitä ovat varjopyramidit?

27.6.2015 12:41 | Päivitetty 29.6.2015 12:55

Hevosen kompastuminen Gizan tasangolla 25 vuotta sitten johti egyptologit aivan uusien vastausten äärelle.

Muinaisen Egyptin salaisuuksista tiedetään tänä päivänä jo paljon, mutta osa arvoituksista on yhä vastausta vailla. IS esittelee faaraoihin ja pyramideihin liittyviä myyttejä.

1. Miten pyramidit rakennettiin?

Antiikin ajan seitsemästä ihmeestä ainoa jäljellä oleva faarao Kheopsin pyramidi on pitänyt salaisuutensa jo noin 4 575 vuoden ajan. Sen eteen uurasti eri arvioiden mukaan 4 000–10 000 rakentajaa liki 30 vuoden ajan.

Lopputulos painaa 6 miljoonaa tonnia ja kohoaa 138 metriin. Tuhansia vuosia sitten pyramidi oli melkein kymmenen metriä korkeampi, mutta eroosio on hiljalleen madaltanut sitä.

Suuressa pyramidissa on 2 300 000 massiivista kiveä, joista keveimmätkin painavat keskimäärin kaksi ja puoli tonnia. Isommat kivet voivat olla jopa 15-tonnisia. Tällaisten paasien raahaaminen pelkällä lihasvoimalla yli sadan metrin korkeuteen tuntuisi vaativan ylimaallisia voimia. Saivatko egyptiläiset apua avaruuden muukalaisilta vai oliko heillä käytössään tekniikkaa, jota nykymaailma ei enää tunne?

Ei sentään. Tuoreiden tutkimusten valossa pyramidien rakentamisesta on saatu selville paljonkin. Vallitseva näkemys on, että massiiviset lohkareet raahattiin paikoilleen luiskien avulla, jotka tukivat nousevan pyramidin sivuja. Luiskia uskotaan olleen erilaisia, porrasmaisia ja siksakkiin sijoitettuja, jotka yhdistyivät kivivarastoon käytäviä pitkin. Pyramidin valmistuttua rampit purettiin.

Kanadalaisella egyptologilla, professori Donald B. Redfordilla on vastaus heille, jotka eivät vieläkään usko.

Ranskalainen arkkitehti Jean-Pierre Houdin uskoo, että pyramidit rakennettiin spiraalinmuotoisen rampin avulla. Dassault-konsernin julkaisema havainnekuva näyttää, kuinka rakentajat saivat valtavat kalkkikivi- ja graniittilohkareet ylös pyramidin huipulle saakka.

– Yleensä näytän epäilijöille valokuvan 20 työntekijästäni arkeologisella kaivauksella kiskomassa kahden ja puolen tonnin painoista graniittimöhkälettä. Tiedän, että sen liikuttelu sillä tavalla on mahdollista, sillä olen itsekin ollut köyden toisessa päässä, Redford kuvaili viime vuonna.

 Tiedän, että sen liikuttelu sillä tavalla on mahdollista, sillä olen itsekin ollut köyden toisessa päässä.

Aiheesta on kirjoitettu tiettävästi ensimmäisen kerran jo yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, kun antiikin kreikkalainen historiankirjoittaja Herodotos kuvaili Kheopsin pyramidina tunnetun Suuren pyramidin rakennustöitä. Herodotoksen mukaan pyramidi rakennettiin ”mäelle sarjana portaita, joita toiset kutsuivat hyllyiksi ja toiset pyhäköiksi”.

Nykyään valtaosa egyptologeista on sitä mieltä, että pyramidit syntyivät nelivaiheisen työn tuloksena. Ensin lujitettiin ja tasoitettiin alue, jolle mystisen rakennelman oli määrä nousta. Sitten laskettiin tarkkaan rakennuksen suuntaus; nurkkien ja viisteiden on nimittäin havaittu olevan linjassa taivaankappaleiden kanssa. Egyptologit uskovat, että rakentajat määrittivät pääilmansuunnat tarkkailemalla tähtiä. Tämän jälkeen käynnistyivät varsinaiset rakennustyöt, joiden aluksi kaivettiin maanalainen kammio. Itse pyramidi alkoi nousta, kun rampit ja luiskat oli saatu paikalleen. Paadet liu’utettiin ramppeja pitkin ylös lavetin päällä. Arkkitehdit valvoivat, että kivet asetettiin tarkasti paikoilleen. Pyramidien muoto on täydellinen ja ne on tarkasti suunnattu sekä ilmansuuntien että toistensa suhteen.

Gizan tasangolla seisovat kolme pyramidia, Kheopsin suuri pyramidi, Mykerinoksen pyramidi ja Khefrenin pyramidi ovat maailmalle tuttuja lukuisista ohjelmista, kirjoista, matkaoppaista ja postikorteista. Niiden varjoon jää kuitenkin yli sata muuta pyramidia. Sakkarassa sijaitsee Egyptin vanhin pyramidi, Djoserin porraspyramidi. Meidumin pyramidi puolestaan on ensimmäinen, johon rakennettiin valeholvi. Faarao Snefrun rakennuttama Punainen pyramidi taas on ensimmäinen sileäsivuinen pyramidi. Kuudennen dynastian viimeisen faaraon Pepi II:n pyramidi kätkee sisäänsä kirjoituksia tuolta ajalta.

”Varjopyramidit” ovat kooltaan huomattavasti Gizan jättiläisiä pienempiä. Ne ovat myös huonokuntoisia, ja niitä sen takia harvoin esitellään turisteille. Tutkijoille ne sen sijaan tarjoavat kullanarvoista tietoa.

2. Ketkä rakensivat pyramidit?

Gizan tasangolla rakennustöitä johti arkkitehti Hemiunu. Hän laati aikataulun, jonka mukaan perustukset kuului muurata tuhannessa päivässä, kuninkaan kammio piti saada valmiiksi seuraavan tuhannen päivän aikana ja pyramidin nousta harjakorkeuteensa seuraavien kolmen tuhannen päivän aikana.

Mutta keitä olivat ne tuhannet ja taas tuhannet miehet, jotka kivi kiveltä kokosivat myyttiset rakennelmat? Hokema ”orjat rakensivat Egyptin pyramidit” muuttui vuosien saatossa yleiseksi totuudeksi. Kaikki muuttui 14. huhtikuuta 1990, kun amerikkalaisen turistin hevonen kompastui osittain maan alle jääneeseen seinään Mykerinoksen temppelin lähellä. Pyramidien vartijoiden päällikkö hälytti paikalle egyptologi Zahi Hawassin, ja historian kirjat alkoivat mennä uusiksi.

Egyptin uuden valtakunnan hallitsijat haudattiin Kuninkaiden laaksoon Luxorissa.

– Seinä paljastui haudaksi, jossa oli pitkä kammio sekä kaksi valeovea, joiden läpi kuolleet saattoivat keskustella elävien kanssa, Hawass kuvaili myöhemmin löytöä.

Alta paljastui tutkimuksissa ensin 600 työmiehen ja 32 työnjohtajan haudat, myöhemmin hautoja löydettiin lisää. Hawassin mukaan työntekijöitä oli jopa 10 000. Neljännesvuosisadan takainen löytö raotti pyramidien ympärillä olevaa salaisuuden verhoa nyt uudelta puolelta: Rakentajat olivatkin vapaita miehiä, jotka osallistuivat hankkeeseen, jossa koko yhteiskunta oli mukana.

– Unelmani oli löytää pyramidit rakentaneiden työmiesten haudat. Antiikin Egyptin asukkaista 80 prosenttia oli työläisiä tai maanviljelijöitä. Ja me tiesimme paljon kuninkaista ja kuningattarista, mutta emme juuri mitään tavallisista ihmisistä.

Professori Redfordin mukaan pyramidien rakentamiseen osallistuminen oli alamaisille taloudellisesti kannattavaa.

– Orjuuden käsite oli hyvin monimutkainen antiikin Egyptissä, Redford sanoo.

– Tämä johtuu siitä, että velkaorjuus ja orjuus olivat lain mukaan eri asioita.

Talonpojat ja maanviljelijät, jotka työskentelivät pyramideilla, saivat verohelpotuksia ja asuivat ”pyramidikaupungeissa”, joissa heille tarjottiin suojaa, ruokaa ja vaatteita. Asiantuntijalaskelmien mukaan egyptiläiset perheet lahjoittivat päivittäin 21 nautaa ja 23 lammasta rakentajien ravinnoksi. Egyptiläisillä työntekijöillä uskotaan olleen myös tuonpuoleisia tavoitteita; tilaisuus tulla haudatuksi kuninkaanhautojen läheisyyteen merkitsi, että faarao saattaisi auttaa heidän sielujaan pääsemään varmasti tuonpuoleiseen.

Redford huomauttaa myös, että pyramidien rakentaminen ei välttämättä ollutkaan aivan niin kolossaalinen urakka kuin on kuviteltu. Suuri pyramidi nousi Gizaan 23 vuodessa. Vertailun vuoksi, Pariisin Notre Damen katedraalin rakentaminen kesti toista sataa vuotta.

3. Miksi pyramidit rakennettiin?

Eläessään faarao oli jumala, ja hänellä oli ylevämpi kohtalo kuin muilla kuolevaisilla. Mahtavat pyramidit olivat faraoiden hautapaikkoja ja olennainen osa siirtymisessä elävien keskuudesta kuolleiden maahan. Kaikkia pyramidien salaisuuksia ei silti ole ratkaistu. Onko vain sattumaa, että kolme suurinta Gizan tasangolla ovat linjassa Orionin vyön kanssa – nykyään? Valmistuessaan pyramidit eivät olleet. Näkivätkö egyptiläiset tulevaisuuteen? Suuressa pyramidissa puolestaan vallitsee koko ajan Maan keskilämpötila, 20 astetta.

Olosuhteet varmasti pyrittiin luomaan sellaisiksi, että faaraon ruumis olisi mahdollisimman hyvin suojattu. Tasainen lämpötila lienee yksi tekijä. Toinen oli painavasta kivestä tehty sarkofagi, jonka piti estää pääsy muumion luo. Se ei kuitenkaan riittänyt; haudanryöstäjät ymmärsivät pian millaiset aarteet pyramideissa odottivat. Suurin osa niistä ryöstettiin jo Keskivaltakunnan faaraoiden aikaan eikä ruumiita ole löydetty.

Yksi kadonneista on faarao Khefrenin muumio. Gizan tasangon toiseksi suurimman pyramidin rakennuttaneen faaraon hauta ryöstettiin ilmeisesti samaan aikaan kun hänen pojanpoikansa Mykerinoksen valtakausi alkoi. Erään teorian mukaan Khefrenin uskolliset alamaiset kätkivät hänen ruumiinsa salaiseen paikkaan Suureen pyramidiin, koska aavistivat ryöstäjien olevan liikkeellä. Toisen teorian mukaan kuningattaren kammion alla on salainen kammio, jossa faarao Khefren lepää.

Uuden valtakunnan faaraot luopuivat Keskivaltakunnan faaraoiden aikaisesta tavasta haudata kuninkaat pyramideihin, sillä ne olivat kaikki tuolloin jo ryöstetty. Syntyi Kuninkaiden laaksona tunnettu paikka nykyisen Luxorin lähelle Niilin länsirannalla. Sieltä on löydetty ainakin 65 eri kokoista hautaa. Suurin osa niistäkin on ryöstetty jo antiikin aikaan.

Kairon egyptiläisessä museossa säilytettävä Tutankhamonin kultainen kuolinnaamio painaa peräti 11 kiloa. Naamion alta paljastuivat nuoren faaraon kasvot.

4. Onko Faaraon kirous totta?

Noin 1550 vuotta ennen ajanlaskumme alkua alkaneen Uuden valtakunnan tunnetuin faarao oli 19-vuotiaana kuollut Tutankhamon. Hänen hautansa oli ainoa, joka säilyi koskemattomana lähemmäs nykyaikaa. Siitä tuli arkeologian suurin löytö vuonna 1922, kun Kuninkaiden laakson monumenttien ylitarkastajaksi nimitetty britti Howard Carter ja hänen rahoittajansa, Carnarvonin jaarli George Herbert laskeutuivat hautaan marraskuun 26. päivänä. Sitä seuranneet tapahtumat käynnistivät puheet faaraon kirouksesta.

Lordi Carnarvon menehtyi ennen kuin arkeologit pääsivät Tutankhamonin kolminkertaisen sarkofagin luo ja löysivät muumion helmikuussa 1923. Hyttynen oli pistänyt lordia haudassa, ja ajaessaan partaansa hän leikkasi pistohaavaa. Se tulehtui ja aiheutti hänen kuolemansa kuuden viikon kuluttua – Carnarvonin terveys oli jo entuudestaan heikko. Lehdistö raportoi myöhempinä vuosina innokkaastia muidenkin ryhmän jäsenten kuolemantapauksista, vaikka niillä ei ollut yhteyttä faaraon hautaan. Mukaan vedettiin myös vuosia aikaisemmin toisesta haudasta löydetty varoitus:

– Jos astut tähän hautaan ottamaan haltuusi kuoleman, minä otan sinut kiinni kuin olisit villi lintu, ja suuri Jumala on sinut siitä tuomitseva.

Myöhemmin on laskettu, että Tutankhamon-tutkimusryhmän keski-ikä oli 73 vuotta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?