Auschwitzin johtajan tytär kertoo: Tällaista oli kasvaa keskitysleirin juurella

Julkaistu:

Natsien tuhoamisleirin johtaja Rudolf Hössin tytär on vanhoilla päivillään avannut julkisuuteen, millaista oli kasvaa keskitysleirien juurella ja elämä kolmannen valtakunnan luhistumisen jälkeen.
Tytär Inge-Brigitt Hannah Höss kertoi kokemuksistaan saksalaiselle Stern -lehdelle erikoishaastattelussa. Brigitte Höss oli kuusivuotias, kun Rudolf Höss nimitettiin Puolan Auschwitzin johtajaksi. Sitä ennen perhe oli siirtynyt keskitysleiristä toiseen isän ylenemisen mukaan.

Auschwitzin huvilassa perheellä oli palvelijoita, joista monet olivat leirin vankeja. Heidän kotinsa oli sisustettu vangeilta varastetuilla huonekaluilla ja taide-esineillä.

Rudol Höss ylpeili päiväkirjassaan pyörittävänsä kaikkien aikojen suurinta ihmisten tuhoamiskoneistoa. On arvioitu, että Auschwitzissa olisi tapettu noin 12 000 juutalaista päivässä ja leirin kokonaisuhriluku olisi peräti 1,2 miljoonaa.

 

En tiennyt, että naapurissa tapahtui sellaisia julmuuksia. En koskaan kysynyt, miksi siellä oli aitoja ja vartiotorneja.

Tytär sisaruksineen oli kuitenkin autuaan tietämätön kauheuksista, joita tapahtui aitojen toisella puolella. Hän kertoo eläneensä tuhoamisleirin katveessa onnellista lapsuutta.

– En tiennyt, että naapurissa tapahtui sellaisia julmuuksia. En koskaan kysynyt, miksi siellä oli aitoja ja vartiotorneja. Kun on 9-10-vuotias, mieli on täynnä toisenlaisia ajatuksia.

Tytär kertoo, että kerran lapset leikkivät ”cowboyt ja intiaanit” -leikkiä ja uhkasivat repiä aidan alas. Isä Höss suuttui, ojensi lapsiaan ja sanoi, ettei muita ihmisiä saa koskaan satuttaa.

– Isäni oli maailman kivoin mies. Hän oli oikein hyvä meille, tytär muistelee isäänsä kaikista isän hirmuteoista huolimatta.


Aiemmin Brigitte on kertonut kirjailija Hanns Alexanderille, että sunnuntaisin isä vei perheen viisi lasta katselemaan hevosia ja saksanpaimenkoiria. Alexanderin isosetä oli ottamassa Rudolf Hössiä kiinni vuonna 1946.

Tytär muistaa kävelleensä kerran kotonaan unenpöpperössä ja nähneensä krematorion piipusta tupruavaa savua. Hän unohti koko asian pitkäksi aikaa.

Totuus oli vaikea hyväksyä

Juutalaisvainon hirvittävä totuus alkoi paljastua vasta sodan jälkeen. Inge-Brigitt Höss ei ensin uskonut väitteitä alkuunkaan, mutta asian kiistäminen oli koko ajan vaikeampaa.

– Se täytyy hyväksyä. Se tapahtui perheessämme. Olen surullinen, kun mietin asiaa.

Tytär kertoo, että rankin aika perheessä oli sodan loppuaika, kun isä Höss pakeni ja naamioitui tavalliseksi sotilaaksi Pohjois-Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Muu perhe pyrki Etelä-Amerikkaan ja piileskeli toisella puolella maata vanhassa sokeritehtaassa. He jäivät kuitenkin kiinni vuonna 1946.

– Brittisotilaat huusivat meille lapsille ja vaativat tietää, missä isä oli. Tiesimme vain, että isä oli poissa ja myöhemmin meille kerrottiin, että hän kuoli sodassa.

Todellisuudessa brittisotilaat löysivät Rudolf Hössin, veivät hänet takaisin Puolan puolelle Auschwitziin ja hirttivät hänet leirin pihalla vuonna 1947. Ennen kuolemaansa Höss antoi tunnustuksen leirin hirmuteoista.


Mallin töistä juutalaiseen muotipuotiin

Hössin perhe eli köyhyydessä natsiyhteyksiensä vuoksi. 1950-luvulla Brigitte lähti Espanjaan, jossa hän sai mallintöitä Balenciagan muotitalosta. Vuonna 1961 hän nai amerikanirlantilaisen insinöörin, joka työskenteli Madridissa.

Tytär kertoi miehelleen taustastaan ja he solmivat sanattoman sopimuksen, että naisen perhetaustasta ei puhuta. Miehen työn kautta pari päätyi Liberiaan, Kreikkaan, Iraniin ja Vietnamiin, ennen kuin pari muutti tyttärensä ja poikansa kanssa Washingtoniin vuonna 1972.

Yhdysvalloissa hän työskenteli myyntiassistenttina kuuluisassa Saks Jandelin muotiliikkeessä. Huippumuodin puodissa kävi asiakkaina muun muassa Hollywoodin tähtiä kuten Elizabet Taylor.

Pian pestaamisensa jälkeen hän tunnusti juutalaisille pomoilleen taustansa. Omistajataho kuitenkin ymmärsi, ettei nainen ollut tehnyt rikoksia itse. Hän työskenteli puodissa 35 vuotta.

Päänsärky ja järjestelmällisyys periytyivät

Brigitte kertoo, että hänen päänsärkykohtaukset alkoivat samoihin aikoihin, kun isä oli liittoutuneiden joukkoja pakosalla. Hän istui puun alla ja ulvoi. Myös isä Höss kärsi pahoista päänsärkykohtauksista, jolloin äiti oli kehottanut lapsia olemaan häiritsemättä häntä.

Päänsärkykohtausten lisäksi tytär kertoo perineensä myös isänsä pakkomielteen järjestelmällisyyteen ja painostaa siihen muitakin.

– Jos näen taulun roikkumassa vinossa seinällä, minun on pakko suoristaa se. Muuten verenpaineeni kohoaa.

Tyttären mukaan isä oli hyvin tiukka etiketin suhteen. Lapset saivat puhua ruokapöydässä vain, jos heiltä kysyttiin jotain.

– Hän ei kuitenkaan koskaan ollut vihainen. Hän puhui pöydässä perheasioista ja mitä retkiä tekisimme viikonloppuisin. Ei kuitenkaan koskaan naapurin tapahtumista, me emme koskaan tienneet mitään. Emme koskaan.


Varjelee yhä salaisuutta

Brigitte elää Yhdysvalloissa ja varjelee yhä perheensä salaisuutta. Esimerkiksi hänen äitinsä hautakivessä ei ole nimeä, vaan siinä lukee yksinkertaisesti ”äiti”.

Yli 80-vuotias nainen esiintyy edelleen haastattelussa tyttönimellään varjellakseen nykyistä identiteettiään. Hän sanoi Washington Postin vuoden 2013 haastattelussa, että maailmassa on hulluja, jotka saattaisivat polttaa hänen talonsa tai ampua jonkun.

Nykyään hän asuu Virginian osavaltiossa hulppeassa talossa. Hän on eronnut miehestään vuonna 1983. Tytär on kuollut ja poika asuu hänen kanssaan. Poika kuskaa iäkästä äitiään sairaalaan kerran viikossa.

Muun perheen näkemyksiä

Inger-Birgittin muusikkopoika Ben uskoo, että hänen isoisänsä toimi pakon alla ja velvollisuudentunnosta natseja ja perhettään kohtaan.

 

Se mitä tapahtui oli kauheaa. Hän teki mitä hänen käskettiin, jos hän olisi kieltäytynyt, he olisivat varmaan tappaneet koko perheen.

– Se, mitä tapahtui, oli kauheaa. Hän teki, mitä hänen käskettiin, jos hän olisi kieltäytynyt, he olisivat varmaan tappaneet koko perheen.

Vankilassa Rudolf Höss kirjoitti, että hänestä tuntui, että hän oli jatkuvasti palveluksessa. Hänen vaimonsa muistutti usein, että velvollisuuksien lisäksi miehen tulisi muistaa perheensä.

Naisen muut sisarukset elävät Saksassa. Yksi veli on kuollut. Hekin piilottelevat sukutaustaansa. Perheestä ainoastaan yksi on tullut julkisuuteen kasvoillaan. Rainer Höss on sanonut, että virtsaisi isoisänsä haudalle, jos tietäisi mihin hänet on haudattu. Inge-Brigitt on Rainer Hössin täti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt