IS vieraili maailman ainoalla YK:n sankarivainajien hautausmaalla – salossa Norjan, Ruotsin ja Tanskan liput - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

IS vieraili maailman ainoalla YK:n sankarivainajien hautausmaalla – salossa Norjan, Ruotsin ja Tanskan liput

65 vuotta sitten alkanut Korean sota on yksi harvoista YK:n lipun alla käydyistä sodista.

6.5.2015 7:12

Yli kahden tuhannen sotilaan matalat hautakivet muodostavat viivasuoria rivistöjä, joiden välissä kulkee kivettyjä käytäviä. Hautausmaalla kävijät voivat hiljentyä muistolehdossa tai yksittäisten hautojen ääressä, paikan historiaan voi tutustua lukuisten informaatiotaulujen avulla. Turistit räiskivät kameroillaan kuvia, mutta tunnelma on silti kunnioittava, kuten millä tahansa hautausmaalla.

Tässä tapauksessa on kuitenkin kyse harvinaisesta sankarivainajien hautausmaasta. Se sijaitsee Etelä-Korean Busanissa, ja kyseessä on maailman ainoa YK:n ylläpitämä sotilashautausmaa.

Muistolehdossa liehuvat kaikkien Koreaan sotaan osallistuneiden maiden liput. Myös Norja, Ruotsi ja Tanska lähettivät sotilas- ja lääkintäapua Etelä-Korealle.

Maan poveen on laskettu vuosina 1950-53 käydyssä Korean sodassa menehtyneitä sotilaita, jotka tulivat useista eri maailman maista. Busaniin on haudattu esimerkiksi yksi kolmesta Korean sodassa menehtyneestä norjalaisesta. Konemies Reidar Georg Tveit kuoli, kun YK:n lipun alla purjehtineen norjalaisaluksen kimppuun hyökättiin Busanin edustalla elokuussa 1951.

Hautausmaan muistolehdossa liehuu myös muiden Pohjoismaiden lippuja. Ruotsi ja Tanska tukivat YK-joukkoja Korean sodassa lähettämällä Etelä-Koreaan muun muassa lääkintähenkilöstöä ja -kalustoa.

”Muistamme nimiänne”

Eteläkorealaisille Busanin hautausmaa on paikka, jossa kunnioitetaan muiden maiden uhrauksia maan olemassaolon taistelussa. Kun jonkin sotaan osallistuneen maan edustaja vierailee Busanissa, vieras viedään ehdottomasti myös hautausmaalle.

Kun IS vieraili hautausmaalla huhtikuussa kansainvälisen toimittajajoukon mukana, paikalla olleet Uuden-Seelannin, Etiopian ja Ranskan edustajat laskivat seppeleen YK:n lipun juureen. Arvovaltaisten kävijöiden käynnit on ikuistettu kuviin, jotka ovat esillä hautausmaalla.

– Kaiverramme nimenne sydämiimme rakkaudella. Muistamme nimiänne maassamme arvostaen, kuuluu hautausmaan tunnuslause.

Kiveen on kaiverrettu hautausmaan muistolehdon pohjapiirustus.

Hautausmaan nettisivuihin voi tutustua tästä linkistä.

YK:n ensimmäinen haaste

Busanin hautausmaa on myös merkittävä osa vuonna 1945 perustetun YK:n historiaa. Korean sota oli nuoren YK:n ensimmäinen todellinen haaste, ja se on jäänyt myös yhdeksi harvoista sodista, joka on ollut YK:n valtuuttama.

Sota alkoi 25. kesäkuuta 1950, kun Neuvostoliiton ja Kiinan tukemat Pohjois-Korean joukot hyökkäsivät Etelä-Koreaan. Korea oli jaettu Japanin miehityksen jälkeen vuonna 1945 kahtia, ja Pohjois-Korea yritti ratkaista kylmän sodan takia kehittyneen pattitilanteen asevoimin.

Etelä-Korean joukot ajettiin Soulista ja pakotettiin peräytymään maan etelärannikolla sijaitsevaan Busaniin. Kaupunki jäi nopeasti etelän joukkojen ainoaksi linnakkeeksi.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui Yhdysvaltain aloitteesta saman tien päättämään voimatoimista. Päätöslauselma Korean sotatoimista saatiin aikaiseksi, koska Neuvostoliitto boikotoi tuolloin istuntoja Kiinan jäsenyydestä syntyneen kiistan takia.

Käytännössä etelän sotavoimien kärjen muodostivat amerikkalaisjoukot, mutta mukaan lähti sotilaita myös 16 muusta YK:n jäsenmaasta. Suomi ei tuolloin vielä ollut YK:n jäsen, joten suomalaisten osallistuminen ei olisi ollut mahdollista.

Busanin hautausmaalla lepää tarkalleen 2300 Korean sodassa kuollutta sankarivainajaa. Yhteensä sota vaati satojen tuhansien sotilaiden hengen. Siviilejä menehtyi arviolta jopa 2,5 miljoonaa.

Korean sota päättyi yhä jatkuvaan aselepoon vuonna 1953. Busanin hautausmaalle koottiin sankarivainajia useilta väliaikaisilta hautausmailta, ja paikasta tuli merkittävimpiä sodan muistopaikkoja. Amerikkalaissotilaita hautausmaalla on kuitenkin menetyksiin nähden vähän, ainoastaan 36.

YK:n sodat harvassa

Yhdistyneet kansakunnat on myöhemmin valtuuttanut vain harvoja sotia, koska turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat ovat voineet käyttää veto-oikeuttaan päätöksissä.

Yksi YK:n sodista oli Persianlahden sota vuonna 1991, kun Saddam Husseinin Irakin joukot ajettiin miehitetystä Kuwaitista. Tuolloinkin Yhdysvallat oli päävastuussa sotatoimien toteutuksesta, joten monikaan ei pidä nimitystä YK:n käymästä sodasta oikeutettuna.

YK on valtuuttanut useita rauhanturvaoperaatioita maailman kriisipesäkkeissä. Kongon demokraattisessa tasavallassa vuonna 2013 maailmanjärjestö vastasi itse ensi kertaa hyökkäyksellisistä sotatoimista, kun maan itäosia kauhun vallassa pitäneitä kapinallisia yritettiin taltuttaa.

Eteläkorealaisia lataamassa Korean sodan aikaista Howitzeria elokuussa 1950.

Kuwaitilaiset maanpakolaiset lukevat Dubaissa Persianlahden sodan alkamisesta tammikuussa 1991.

Irakin ilmatorjuntajärjestelmän liekit välähtelivät Bagdadin taivaalla tammikuun 17. päivän yönä, kun Yhdysvallat liittolaisineen aloitti Irakin pommittamisen.

Turkkilaisia YK-joukkoja etsimässä kiinni otettujen Kiinan kansantasavallan joukkojen aseita joulukuussa 1950.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?