Ulkomaat

Tiedemies Tyko Brahe oli varsinainen vappusankari: hirvi joi liikaa olutta ja nenä putoili lattialle

Julkaistu:

Tanskalainen tiedemies hullutteli linnassaan, mutta teki samalla maailman parasta tähtitiedettä. Voisi melkein väittää, että Tyko Brahen elämä oli kuin ikuista vappua.
Nerous ja hulluus kulkevat käsi kädessä, mutta Tyko Brahen (1546–1601) tapauksessa kummallisuudet uhkaavat jättää varjoonsa sen tosiasian, että kyseessä oli aikakautensa merkittävin tähtitieteilijä.

Brahen elämän oudot piirteet alkavat jo hänen lapsuudestaan, sillä hänen setänsä kidnappasi pojan vanhemmiltaan, kun hän oli vasta vuoden vanha. Brahen vanhemmat olivat luvanneet pojan rikkaalle sedälle adoptoitavaksi, mutta vetäytyivät päätöksestään syntymän jälkeen.

Setä, aatelinen Jørgen Thygesen Brahe (1515–1565) ei ruvennut neuvottelemaan uudestaan jo sovitusta asiasta.

Riita vei nenän mukanaan

Tyko eli vauraudessa ja pääsi yliopistoon opiskelemaan. Opiskelun lomassa hän eräänä iltana riitautui kuitenkin erään toverinsa kanssa siitä, kumpi oli parempi matemaatikko. Miehet eivät päätyneet yhteisymmärrykseen ja päätyivät kaksintaisteluun, jolla asia ratkaistaisiin.

Mittelö käytiin miekoin ja ottelun tuoksinassa vastustaja leikkasi Brahen nenän irti. Tuolloin onnettomuus ei ollut tavaton, ja käsityöläiset valmistivat tekoneniä vahasta. Tiettävästi se ei kuitenkaan kelvannut Brahelle, vaan hän teetti itselleen nenän kulta-hopea-seoksesta.

Painavan ja epäkäytännöllisen nenän vuoksi Brahe kulki lopun ikäänsä liimapurkki taskussaan. Kun nenä tipahti lattialle, Brahe sipaisi lisää liimaa naamaansa ja sijoitti tuulenhalkojan takaisin paikalleen.


Aikansa sekoilujulkkis

Opintojensa jälkeen Brahe osoitti suurta tähtitieteellistä nerokkuutta ja havaitsi paljain silmin uusia tähtiä. Nykyään supernovaksi tunnetun räjähdyksen havainnut mies saavutti Tanskan kuningas Fredrik II:n (1534-1588) suosion ja hän myönsi Brahelle läänityksiä ja rahoitusta.

Käyttöönsä saamalle Vernin saarelle hän rakensi vaikuttavan observatorion, josta kartoitti taivaankantta. Observatorion lisäksi maineeseen nousivat kuitenkin Brahen linnassaan pitämät juhlat. Brahe oli ottanut hovinarrikseen pöydän alla asustelevan kääpiön, mutta historian kirjoille jäi Brahen kesy hirvi.

Hirvi näyttäytyi Brahen juhlissa ja se oli tarkoitus lähettää Brahen ystävän, Hessen-Kasselin kreivin hoviin. Toisin kävi: Brahen kirjeen mukaan hirvi joi ennen matkaa liikaa olutta ja kuoli pudottuaan rappusissa.

Myöhemmin Brahe joutui Tanskan uuden kuninkaan Kristian IV:n (1577-1648) epäsuosioon ja joutui muuttamaan Tsekkeihin. Legendan mukaan kosteat juhlat kävivät tähtitieteilijän kohtaloksi. Illallisilla oli juotu runsaasti viiniä ja Brahella oli tarve vessaan. Hän ei kuitenkaan löytänyt hotelli helpotusta tai ei tahdikkuuttaan kysynyt neuvoa.

Vähän myöhemmin Brahe kuoli ja syyksi todettiin virtsarakon pullistuma, nykytietämyksen mukaan virtsarakon tulehdus. 2010-luvun alussa myös epäiltiin, että Brahen oppilas, vähintään yhtä maineikas Johannes Kepler (1751-1630) olisi murhannut hänet. Uudet tutkimukset kuitenkin kumosivat väitteen.

Nykyään Brahea kunnioitetaan hänen saavutuksistaan tieteelle. Yhtä hyvin häntä voisi pitää sekoilevien julkkisten suurena tienraivaajana.

Lähteitä: Kokkolan kaupunginkirjasto, Rundetaarn.dk.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt