Sotilaallisen yhteenoton uhka on kasvanut arktisella alueella - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Sotilaallisen yhteenoton uhka on kasvanut arktisella alueella

Suomalainen jäänmurtajayhtiö Arctia lähettää jäänmurtajansa Otson heinäkuussa johonkin päin arktista aluetta avustamaan öljyn etsimisessä.

Suomalainen jäänmurtajayhtiö Arctia lähettää jäänmurtajansa Otson heinäkuussa johonkin päin arktista aluetta avustamaan öljyn etsimisessä.

Julkaistu: 22.4.2015 17:40

Pohjoisen alueen kansalaiset eivät kuitenkaan halua tuoda sotavoimaa ratkaisemaan rajakiistojaan.

Venäjän ja länsimaiden välien kylmeneminen tuntuu myös arktisella alueella. Tuoreen laajan kyselyn mukaan sotilaallisen konfliktin uhkaa pidetään pohjoisessa yhä suurempana. Enemmistö vastanneista kuitenkin uskoo neuvotteluihin kiistojen ratkaisemisessa.

Arktis nousi näkyvästi esille viime viikonvaihteessa, kun lännen pakotelistalla oleva Venäjän varapääministeri Dmitri Rogozin vieraili pohjoisnavalla ja sanoi Venäjän tarvitsevan tukevamman jalansijan alueella.

– Jotkut eivät ehkä pidä siitä, mutta se on heidän ongelmansa. Meille on tärkeintä, että me pidämme siitä ja että se on hyödyllistä meidän maallemme, Rogozin perusteli uutistoimisto Tassille Venäjän vaikutusvallan kasvattamista.

Amerikkalaisten ja kanadalaisten tutkimustaitosten kyselyssä Arktiseen neuvoston kahdeksasta jäsenmaasta kolmessa – Venäjällä, Islannissa ja Suomessa – noin puolet vastanneista katsoi sotilaallisen uhkan kasvaneen pohjoisessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muissa alueen maissa näin ajatteli vähintään joka neljäs vastaaja.

Venäjä halutaan pitää yhteistyössä

Samalla enemmistö kuitenkin haluaa pitää Venäjän mukana arktisessa yhteistyössä. Suomessa ja Norjassa Venäjän sulkisi yhteistyön ulkopuolelle noin viidesosa vastaajista, muissa maissa yhteistyöhön kielteisesti suhtautuvia on jonkin verran enemmän.

Venäjä on ollut arktisesta alueesta hyvin kiinnostunut ja panostanut viime aikoina myös armeijansa harjoituttamiseen arktisilla alueilla. Viimeksi maaliskuussa maan puolustusministeriö määräsi maan armeijan tehokkaimpina yksiköinä pidetyt maahanlaskujoukot maaliskuussa harjoituksiin Jäämerellä. Sotilaat harjoittelivat muun muassa laskuvarjohyppyjä jäälautoille. Maahanlaskujoukkojen on kerrottu harjoitelleen myös etsintä- ja pelastustöitä.

Sotilaallista suurempi vaara arktiselle alueelle on sieltä etsittävä öljy ja ilmastonmuutos, jotka uhkaavat arktisen alueen luontoa.

Sotilaallista suurempi vaara arktiselle alueelle on sieltä etsittävä öljy ja ilmastonmuutos, jotka uhkaavat arktisen alueen luontoa.

Kerry ja Tuomioja kokoukseen

Ilmaston lämpeneminen ja jäiden sulaminen ovat lisänneet Arktiksen houkuttelevuutta kulkuväylänä ja luonnonvarojen lähteenä.

Pohjoisen alueen kansalaiset eivät kuitenkaan halua tuoda sotavoimaa ratkaisemaan rajakiistojaan. Jos vastakkain asetetaan kova linja tai neuvottelut, vain Venäjällä ensiksi mainitun kannatus on suurempi. Lisäksi kaikissa maissa huomattava osa vastaajista – Venäjälläkin joka neljäs – pitää Arktista kansainvälisenä alueena, jossa rajakiistoja ei pitäisi edes syntyä.

Vastaajien enemmistö haluaa myös pitää ydinaseet pois Arkitkselta. Suurinta ydinaseettoman vyöhykkeen kannatus on Ruotsissa, Suomessa ja Islannissa.

Kyselyyn haastateltiin yhteensä 10 000:tta ihmistä Arktisen neuvoston jäsenmaissa. Suomesta mukana oli tuhat nettipaneelista valittua vastaajaa.

Tulos julkistettiin perjantaina Kanadassa alkavan Arktisen neuvoston ministerikokouksen alla. Tapaamiseen osallistuvat muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry.

Alla olevalla videolla venäläisiä maahanlaskujoukkoja harjoituksissa arktisella alueella tänä keväänä.

Tuoreimmat osastosta