Venäjä uusii asevoimiaan isolla kertarysäyksellä: ”Tämä on venäläinen tapa”

Julkaistu:

Armeijauudistus
Talousvaikeudet eivät ole hidastaneet Venäjän armeijan kallista modernisointia. Päämääränä on suurvalta-asemaa tukevat sotavoimat.
Ruplan arvon romahdus, öljyn hinnan lasku ja länsimaiden asettamat pakotteet ovat heiluttaneet Venäjän taloutta viimeisen vuoden aikana, mutta Venäjän asevoimien kulutusta ne eivät ole hillinneet.

Venäjä aloitti vuonna 2008 armeijan modernisoinnin, ja prosessi on jyrännyt eteenpäin kiihtyvällä tahdilla. Venäjän asevoimien tämän vuoden kokonaisbudjetti pomppasi jopa 20 prosenttia ylöspäin viime vuodesta. Menojen kasvu ei jatku, mutta ne on tarkoitus pitää korkeina.

– Näyttää siltä, että kansallinen puolustus kokonaisuudessaan on hyvinkin korkealle priorisoitu tässä budjettipolitiikassa, toteaa everstiluutnantti Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta IS:lle.

– Tämä budjetti on kuitenkin valmisteltu viime vuoden loppupuolella, joten siinä ei ehkä ole huomioitu tämänhetkistä tilannetta, erityisesti öljyn hintaa, joten sitä joudutaan luultavasti vielä tarkistamaan, Forsström arvioi.

Kunnianhimoinen uudistussuunnitelma

Forsström uskoo, ettei kansallisesta puolustuksesta lähdetä ensimmäisten joukossa tinkimään, vaan Venäjän taloutta pyritään paikkaamaan leikkaamalla ensin muualta.

Vaikka puolustusmenoja tarkistettaisiinkin, on Venäjällä silti yhä kunnianhimoinen uudistusohjelma. Päämääränä on, että vuoden 2020 loppuun mennessä vähintään 70 prosenttia asevoimien varustuksesta olisi modernisoitu.


Venäjän odotetaan kasvattavan pelkästään asevoimien tutkimukseen ja kehitykseen suunnattujen varojen määrää noin 15 prosentilla, kertoi varapuolustusministeri Juri Borisov uutistoimisto Tassin mukaan. Tarkoitus on luoda uusia aseita ja laitteistoa omaan käyttöön, sekä mahdollisesti myös myyntiin muille maille.

– Selvää on, että Venäjän asevoimien uudistamiseksi on laadittu suunnitelma ja yksityiskohtaiset hankintaohjelmat. Tämä ja seuraavat pari vuotta näyttävät, että tavoite ei välttämättä kuitenkaan ihan sellaisenaan tule toteutumaan, Forsström povaa.

Jos Venäjä haluaa ylläpitää nykyisen kaltaista harjoitusintensiteettiä, joudutaan hankinnoista Forsströmin mielestä väkisinkin tinkimään tai vähintäänkin lykkäämään niitä kauemmas tulevaisuuteen. Tuolloin vuodelle 2020 asetettu tavoite asevoimien uudistumisesta ei näytä enää varmalta.

Kiire hankkia uutta kalustoa

Venäjän asevoimien osuus valtion budjetista on Forsströmin mukaan yksi maailman kovimmin kasvavista, joten kehitystä sietää seurata Suomenkin puolella.

– Venäjä haluaa antaa kuvan vahvistuvista asevoimista ja osoittaa olevansa vahva suurvalta, hän kuvailee Venäjän tavoitteita.

Uudistukset ja kasvaneet kulut heijastelevat Venäjän halua olla vakavasti otettava suurvalta vallalla olevassa poliittisessa ilmapiirissä.


Tästä huolimatta Forsström toteaa, että Suomessa voidaan suhtautua rauhallisesti Venäjän asevoimien uudistukseen. Hänen mukaansa Venäjän sotakalusto on jo noin 20–30 vuotta vanhaa ja se on jo käyttöikänsä päässä, joten maalla on kiire hankkia uutta kalustoa.

– Meillä Suomessa pyritään uudistamaan kalustoa koko ajan tasaiseen tahtiin, mutta Venäjällä mennään nyt vähän tällaisella kertarysäyksellä. Tämä on venäläinen tapa, jolla he ovat päättäneet korjata puutteen asekaluston kunnossa, Forsström kuvailee.

”Siellä menee vähän paremmin kuin pelättiin”

Venäjän taloustilanne ei ole ihan niin huono kuin aiemmin oletettiin, sanoo Venäjä-asiantuntija Pekka Sutela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Näyttää, että siellä menee vähän paremmin kuin pelättiin, Sutela kertoo.

Vaikka suoranaisesta romahduksesta ei voida Sutelan mukaan puhua, ovat länsimaiden asettamat Venäjän vastaiset pakotteet kuitenkin vaikuttaneet selvän kielteisesti Venäjän talouteen. Budjetin tulojen odotetaan supistuvan tänä vuonna, ja inflaatiokin on noussut jo 15 prosentin tuntumaan.

Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov kertoi aiemmin maaliskuussa Wall Street Journalin mukaan, että Venäjän asevoimien ja turvallisuuselinten osuus olisi jopa 40 prosenttia valtion tämän vuoden menoista. Luvussa ovat mukana myös muun muassa poliisi sekä erilaiset maan sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen tarkoitetut turvallisuuspalvelut, kuten FSB ja valtionjohdon suojelupalvelu FSO.


Professori Sutelan arvion mukaan prosenttiosuus ei olisi ihan näin radikaalin korkea. Turvallisuusmenot ovat joka tapauksessa kasvaneet selvästi suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Sutelan mukaan paisuneet turvallisuusmenot ovat kiistakysymys valtion budjetista keskusteltaessa, ja valtiovarainministeriö on esittänyt niiden hienoista supistamista tälle vuodelle.

Lähteet: Military Balance -raportti, Business Insider

Faktaa Venäjän asevoimista

1. Uudistuksen kokonaishinnaksi arvioitiin alun perin jopa yli 400 miljardia euroa. Ruplan arvon laskusta johtuen euromääräiset summat ovat kuitenkin pudonneet. Vuosi-investoinnit ovat ilmoitusten mukaan yli 3 000 miljardia ruplaa, nykykurssilla noin 45 mrd euroa.

2. Tarkkoja tietoja ei ole, mutta kalustoa uusitaan kaikissa aselajeissa. Armeijan miesmäärää vähennetään, mutta siitä on tarkoitus tehdä entistä nopeampi ja liikkuvampi uusilla ajoneuvoilla. Panostus maahanlaskujoukkoihin ja erikoisjoukkoihin, joita nähtiin Krimillä.

3. Ilmavoimissa on puhuttu jopa 600 uudesta koneesta, mm. kymmenistä Suhoi-34-rynnäkköhävittäjistä ja Suhoi-35BM-taisteluhävittäjistä. Uuden sukupolven T-50 PAK FA -taisteluhävittäjien sarjatuotannon aloittamisesta uutisoitiin hiljattain. Lisäksi hankintalistalla on 1 000 helikopteria.

4. Laivasto saa jo tänä vuonna 50 uutta alusta, joukossa kaksi uutta Borei-luokan ydinsukellusvenettä. Vanhoja aluksia päivitetään. Ukrainan kriisi on kuitenkin pysäyttänyt Venäjän tilaamat kaksi helikopteritukialusta telakalle Ranskaan.

5. Venäjä on myös päivittämässä ydinaseiden kuljettamiseen sopivia ohjusjärjestelmiään uusiin. Ilmatorjunnan ytimeen kuuluvia S-400-ohjusjärjestelmiä hankitaan lisää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt