Putin jakoi yllättäen potkuja – hurjat huhut lähtivät liikkeelle: ”Todellista syytä ei tiedetä”

Julkaistu:

Ulkopolitiikka
Vladimir Putin erotti korkeita virkamiehiä Kremlissä. Onko valtataistelu Venäjällä kiihtymässä?

VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin erotti yllättäen maanantaina kaksi Kremlissä työskentelevää korkeaa virkamiestä. Potkut saivat Oleg Morozov, joka työskenteli presidentin kanslian kotimaan osaston päällikkönä ja Sergei Bolkovitin. Bolkovitin johti ennen potkujaan kansainvälisten kiinteistöjen osastoa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo, että Venäjän henkilövaihdoksia pitää ilman muuta seurata.

– Venäjän valtataistelun seuraaminen on sillä tavoin vaikeaa, että siellä ei tiedoteta henkilövaihdoksista samoin kuin avoimissa yhteiskunnissa. Aina pitää suuren naapurivaltion vallankäyttöä seurata, Tiilikainen kertoo.

– Tilanteen seuraaminen on tutkijoiden ja median tehtävä, hän painottaa.

– Tilanne on nyt hieman samanlainen kuin Putinin jonkin aikaa kestäneen julkisuudesta poissa olon aikaan. Todellista syytä ei vielä tiedetä, hän pohtii.



REUTERSIN mukaan potkut kertovat mahdollisesti siitä, että Kremlissä olisi käynnissä entistä kovempi valtataistelu. Myös Radio Free Europe kertoo potkujen kertovan siitä, että kulissien takainen valtaistelu kiihtyy Venäjällä. Syynä taistelun kovenemiseen olisi Radio Free Europen mukaan oppositiojohtaja Boris Nemtsovin salamurha.

Venäjän valtiojohdon tilanne alkaa Reutersin mukaan kertoa entistä enemmän siitä, että Putinin sisäpiiri ei ole enää yhtenäinen. Tästä kertoo Reutersin mukaan se, että vain toisiin potkuihin kerrottiin syy. Morozov menetti paikkansa ”perhesyiden vuoksi.” Bolkovitinin potkuille ei kerrottu syytä eikä hänelle nimitetty seuraajaa.

Morozovin paikalle nimitettiin Tatjana Voronova, joka on työskennellyt aiemmin mm. Putinin oman puolueen nuoriso-osastolla.


VENÄJÄN ulkopolitiikka muuttui rajusti viime vuonna, kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin ja rikkoi samalla kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan koskemattomuutta. Länsimaat vastasivat talouspakottein Krimin miehitykseen ja Venäjän tukemaan Itä-Ukrainan ”separatistien” sotaan. Minskin rauhanpyrkimykset ovat toistaiseksi johtaneet vain hauraaseen tulitaukoon.
Petri Turunen

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt