Suomalaistutkija hämmästyi Kremlin nopeasta reaktiosta: ”Nemtsovin murhalla kauaskantoiset seuraukset” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalaistutkija hämmästyi Kremlin nopeasta reaktiosta: ”Nemtsovin murhalla kauaskantoiset seuraukset”

Venäjän nykyhallinnon ja etenkin presidentti Vladimir Putinin kriitikkona tunnettu, entinen varapääministeri Boris Nemtsov, 55, murhattiin kylmäverisesti Moskovassa perjantaina 27. helmikuuta.

28.2.2015 12:21

Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith kertoo tavanneensa edesmenneen oppositiopoliitikon kahdesti – viimeksi vuonna 2012 Virossa pidetyssä konferenssissa.

– Hän oli näkyvä hahmo Venäjällä jo 1990-luvulla ja edusti uuden ajan Venäjää: hän oli nuori, energinen ja ymmärsi markkinataloutta. Vuonna 1998 puhjennut talouskriisi vei sen poliittisen nosteen, mikä hänellä silloin oli, ja Nemtsov lopulta putosi myös duumasta, Smith selittää.

– Putinin valtakaudella hän aktivoitui jälleen. Hänen kritiikkinsä muun muassa Putinin ulkosuhteiden hoidosta oli terävää ja kovaa.

Smithin mukaan Nemtsov uskoi, että Venäjän politiikkaa voi ja pitää muuttaa juuri Venäjällä, sisältä päin. Nemtsov halveksui niitä Venäjä-kriitikkoja, jotka lähtivät ulkomaille ja avasivat sanaisen arkkunsa vasta toiseen maahan päästyään.

Kremlin nopea reaktio ihmetyttää

Kutsuttakoon sitä ironiaksi tai miksi hyvänsä, Smith pitää mahdollisena, että kuolemallaan Nemtsov saa aikaan sen suuren muutoksen Venäjän sisäpolitiikassa, mitä hän eläessään tavoitteli.

– Se on selvää, ettei Vladimir Putin pidä Nemtsovista. Putin voi kuitenkin toivoa, ettei tätä (murhaa) olisi tapahtunut juuri nyt.

Nemtsov ammuttiin Moskovan keskustassa, aivan Kremlin porteilla. Smith pitää huomionarvoisena sitä, että presidentti Putin tuomitsi murhan välittömästi tiedottajansa Dmitri Peskovin suulla ja viestitti, että hän ottaa palkkamurhan tutkinnan henkilökohtaiseen valvontaansa.

– Mielenkiintoista tässä on juuri Kremlin nopea reaktio. Nemtsovin kuolema tuli sellaiseen kohtaan, että sillä voi olla isoja ja kauaskantoisia seurauksia.

Smith selittää, että tähän saakka venäläisten keskuudessa on vallinnut hiljainen konsensus siitä, ettei Ukrainan sotaa tai Krimin miehitystä kritisoida. Monet ovat olleet tyytymättömiä nykytilanteeseen, mutta toisaalta taas länsi ja sen asettamat pakotteet on nähty epäreiluina ja kohtuuttomina. Venäjän politiikan keskiössä on ollut nimenomaan ulkopolitiikka, mutta nyt tämä voi muuttua.

– Nemtsovin murha tapahtui kuitenkin kotimaassa, ja se osoittaa venäläisille, kuinka haavoittuvainen Venäjäkin on – ja kuinka määrätynlainen pelon ilmapiiri synnyttää väkivaltaa. Tästä voi seurata se johtopäätös, että Putinin valtaeliitti ei hoida maan asioita parhaalla mahdollisella tavalla.

Väkivallan kulttuuri elää

Kuka murhasi Nemtsovin ja miksi? Smithin mukaan taustalla voi olla mikä tahansa tekijä ja mitkä tahansa motiivit.

– Venäjällä oikeusvaltio ei oikein toimi. Siellä elää edelleen kulttuuri, jossa asioita ratkotaan väkivallalla. Motiivi voi olla henkilökohtainen tai rahallinen, se voi liittyä Nemtsovin ajatuksiin tai vaikkapa mustasukkaisuuteen. Murhan syy voi olla poliittinen tai sitten ei.

– Motiivilla ei ole kuitenkaan merkitystä siihen, mitä tämä tarkoittaa kokonaiskuvassa. Kun otetaan huomioon se, millainen henkilö Nemtsov yhteiskunnassa oli ja missä hänet murhattiin – Kremlin edessä – se on iso juttu. Murhaaja tuskin on ymmärtänyt, kuinka tulenarka tämä asia on kokonaisuudessaan.

Smith vertaa Nemtsovin kohtaloa toimittaja Anna Politkovskajan ja loikkari Aleksandr Litvinenkon murhiin, jotka tapahtuivat vuonna 2006. Tuolloin Venäjän tilanne oli rauhallisempi ja talouskin vielä kunnossa.

– Murhat vaikuttivat kuitenkin siihen, ettei paljon kovempi (varapääministeri, ex-puolustusministeri) Sergei Ivanov noussut vuonna 2008 presidentiksi, vaan välitilan johtajaksi nousi pehmeämpi Dmitri Medvedev.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?