Eurooppa horjuu kuilun reunalla

Julkaistu: , Päivitetty:

KOMMENTTI: Ukrainan aseistaminen olisi hyvin vaarallinen ratkaisu, kirjoittaa IS:n ulkomaantoimittaja Jouko Juonala.
Yhdysvaltalaisten ajatushautomoiden raportti on merkittävä avaus keskustelussa, joka on kuplinut pinnan alla jo jonkin aikaa. Raportin mukaan sotilaallisesti alakynteen jäänyttä Ukrainaa pitää auttaa täydeksi sisällissodaksi kääntyvässä konfliktissa.

Tämän ajatuskulun mukaan tapahtumat taistelukentällä etenevät sitä vauhtia, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltain tähän saakka käyttämät keinot Venäjän painostamiseksi irrottautumaan sodasta eivät ole purreet.

– Ne (pakotteet) eivät ole saavuttaneet tärkeintä poliittista tavoitettaan: muutoksen aikaansaamista Venäjän Ukrainan-politiikkaan, raportti toteaa.

Sillä välin kun pakotteiden vaikutuksia odotellaan, vuotaa veri Donbassissa, ja Euroopan rajoja piirretään taas uudelleen. Ukraina taistelee itsenäisyydestään. Näin tilanne siis nähdään Atlantin toisella puolella.

Entä Baltian maat?

Raportin julkistamistilaisuudessa Washingtonissa käytettiin hälyttäviä puheenvuoroja myös Baltiasta - Venäjä saattaa uhata seuraavaksi Viron, Latvian ja Liettuan turvallisuutta, huolimatta siitä että ne ovat sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin jäseniä.

Tähän kaikki asiantuntijat eivät usko. Viime viikolla tapaamani Tarton yliopiston Baltian-politiikan professori Andres Kasekamp arvioi Venäjän uhkaa ja seuraavia siirtoja näin:

– En usko, että Baltian maat ovat vaarassa. On yksi mahdollinen maa, joka selkeästi saattaa olla seuraavana vuorossa, ja se on Moldova. Baltian maat voivat olla jossakin kohdassa jonoa, mutta en usko Putinin aikovan rakentaa uudelleen Neuvostoliiton imperiumia tai keisarillista Venäjää, Kasekamp sanoi.

– Putinin on opportunisti, joka etenee sinne, missä avautuu mahdollisuus toimia - sinne missä on heikkoutta. Baltian maat ovat Euroopan unionissa ja Natossa, ja se erottaa ne muista.

Amerikkalaistutkijoiden viesti Venäjän aikeista rakentaa Neuvostoliitto uudelleen on otettava vakavasti, mutta osittain se on nähtävä Yhdysvaltain sisäpoliittisena puheenvuorona. Ajatushautomoissa käytetään tarkoituksella äärimmäisen kovaa kieltä, jotta presidentti Barack Obaman hallinto ja Yhdysvaltain kansalaiset kääntäisivät huomionsa jälleen Eurooppaan ja Yhdysvaltain transatlanttisiin suhteisiin.

Oli miten oli, länsimaat ovat nyt hyvin vaikeiden ratkaisujen edessä. Ukrainan aseistaminen on hyvin vaarallinen tie, joka varmasti johtaa taistelujen kiihtymiseen ja koko sodan eskaloitumiseen. Venäjä saattaa katsoa sen oikeutukseksi lopettaa salailu ja lähteä Ukrainaan avoimesti, koko voimallaan. Se voisi olla uuden eurooppalaisen suursodan alku.

Venäjä on ehkä jo saavuttanut tavoitteensa

Toinen vaihtoehto on panna kaikki peliin rauhan puolesta: kutsua sotijat ja heidän tukijansa välittömiin tulitaukoneuvotteluihin tilanteen rauhoittamiseksi, vaikka pieninkin askelin.

Mutta kenen johdolla? YK on kyvytön, sillä Venäjä voi estää turvaneuvostossa kaikki päätökset, jotka se katsoo etujensa vastaisiksi. Lisäksi rauhanhankkeet eivät etene niin kauan kuin sodan osapuolet uskovat sotilaalliseen ratkaisuun. Asenteet kovenevat rintaman molemmin puolin. Ukraina kutsuu uusia miehiä sotapalvelukseen, Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat” uhkaavat vastata samalla mitalla.

Kasekampin arvion mukaan Venäjän tavoitteena ei ole Ukrainan liittäminen uuteen imperiumiinsa vaan Ukrainan muuttaminen epäonnistuneeksi valtioksi - rangaistukseksi siitä, että Ukraina päätti integroitua länteen. Tämä tavoite on pian saavutettu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt