Kommentti: Miksi Venäjä oikeasti varustautuu? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Miksi Venäjä oikeasti varustautuu?

Venäläisprofessorit ovat kahta mieltä Putinin pullistelusta, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Jouko Juonala.

15.1.2015 10:20

Kohtasin Pietarissa keskiviikkona kaksi oppinutta asiantuntijaa, Eurooppalaisen yliopiston professori Dmitri Travinin ja Valtionyliopiston professori Stanislav Jeremejevin. Kummallakin on työhuone vanhassa pietarilaisessa palatsissa, hieman eri puolilla kaupungin keskustaa.

He edustavat sitä parasta, mitä Venäjällä on: korkeaa oppineisuutta vanhan sivistyksen keskellä. Venäjä ei ole barbaarien maa.

Nyt Venäjä kuitenkin rämpii. Talouskriisi pakottaa Kremlin säästämään muista julkisista menoista paitsi puolustuksesta ja turvallisuudesta – ne ovat kansallinen prioriteetti.

Professorit selittivät aivan eri tavalla sen, miksi Venäjä pistää miljardeja aseisiin ja sijoittaa joukkojaan uudelleen muun muassa Alakurttiin, Suomen naapuriin.

Travinin mukaan Krimin haltuunotto viime talvena ja sotilaallinen varaustautuminen ovat Vladimir Putinin keino pysyä vallassa ja voittaa vuoden 2018 presidentinvaalit. Metodi on yhtä vanha kuin valtiotaito – haetaan vihollinen ulkopuolelta.

Kreml on Travinin mukaan luonut mielikuvan Venäjästä saarrettuna linnoituksena, ja kansa saadaan näin puolustamaan lippua yhtenä rintamana.

Viholliskuva on kuitenkin vain virtuaalinen, keinotekoisesti luotu, ja valtiollisen median jatkuvan rummuttama. Samaan aikaan kriittiset äänet vaiennetaan.

Neuvottelu alkaa, kun asema on tarpeeksi vahva

Jeremejev on toista mieltä. Hänen mielestään Venäjä näyttää voimaansa vain vastauksena sotilasliitto Naton laajentumiselle sen rajoille. Kun Venäjän lähialueet militarisoidaan, on Venäjän osoitettava, että sillä on halua ja kykyä suojella rajojaan ja etujaan.

Tämän ajatuskulun mukaan Venäjä on valmis vuoropuheluun, mutta vasta sitten kun se on muistuttanut valmiudestaan torjua kaikki mahdolliset aggressiot.

Ikivanha totuus tämäkin – voidaan neuvotella, mutta vasta vahvoista asemista.

Toimiiko vaalitaktiikka?

Minusta näyttää kuitenkin siltä, että Putin voi olla tämän pelin häviäjä.

Ukrainan hän on jo menettänyt, kun Donbassin separatistit taistelevat keskenään eikä Kiovan suuntautumista länteen voi enää kääntää toiseen suuntaan.

Haave Novorossijasta eli yhtenäisen venäläisalueen irrottamisesta Ukrainan eteläosasta on sekin haudattu hiljaa.

Ja sitten on se talous. Eristäytyminen ei kerta kaikkiaan toimi reaalimaailmassa. Kaikki asiat eivät ole Kremlin hallinnassa: öljyn maailmanmarkkinahinnan romahdus on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi Venäjä tarvitsee pääomia ja sijoituksia ulkomaailmasta – niiden karkottaminen oli paha virhe.

Toki Venäjä pärjää vielä ainakin tämän vuoden hyvinä vuosina kasattujen vararahastojensa avulla. Niiden pääoma ruplissa on vain paisunut Venäjän valuutan heikennyttyä rajusti suhteessa euroon ja dollariin.

Venäjä voi myös etsiä uusia yhteistyökumppaneita Aasiasta, erityisesti Kiinasta. Peking on kuitenkin Venäjälle perimmiltään kilpailija ja pelätty vastustaja, toisin kuin esimerkiksi Euroopan unioni.

Ihan heti Venäjän karhusta ei kuitenkaan tule kilttiä. Talouskriisi vain lisää aggressiivista ja kansallismielistä uhoa Kremlissä, varoittaa muun muassa suursijoittaja George Soros tuoreessa artikkelissaan. Se on jo huomattu Venäjän lähialueilla, erityisesti Ukrainassa ja Baltiassa. Ja myös Suomessa.

Dmitri Travinin ja Stanislav Jeremejevin haastattelut luettavissa torstain Ilta-Sanomista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?