Ulkomaat

Suomen sukukieliä pidetään ehjän Venäjän uhkana

Julkaistu:

Venäjä
Kielentutkijoiden mukaan viime vuodet ovat tukaloittaneet sukukieltemme asemaa.
Puhutaanko sadan vuoden päästä Venäjällä enää suomen sukukieliä? Kysymys tuntuu naurettavalta – nyt puhujia on noin miljoona, eli yhtä monta kuin Virossa. Silti itämerensuomalaisten kielten professorin Riho Grünthalin Helsingin yliopistosta ja suomalais-ugrilaisten kielten professorin Sirkka Saarisen Turun yliopistosta pitää miettiä vastausta.

He päätyvät arvioon, että puhujia varmaan on. Suunta kuitenkin huolestuttaa. Professorit sanovat, että muutaman viime vuoden aikana vähemmistökielten elvyttämistä on alettu pitää uhkana Venäjän kansalliselle eheydelle ja esimerkiksi kielten elvyttämistoimia on vähennetty.

– Nyt ei ole hyvä korostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, jos ne poikkeavat venäläisestä. Nykyisen hallitsijan aikana halutaan korostaa venäläisyyttä, Saarinen sanoo.

Myös Grünthal sanoo, että vedenjakaja kulki Vladimir Putinin valtakauden alussa.

– 1990-luku oli toiveikasta, vaikka taloudellisesti hankalaa aikaa. Siihen liittyi kasvava tietoisuus oman kielen tärkeydestä ja huoli, että kieli ei siirtyisi seuraavalle sukupolvelle. Nyt sellainen keskustelu on jäänyt taka-alalle.

1990-luvulla yliopistoissa laajennettiin alkuperäiskielten opetusta. Sen jälkeen oppiaineita on esimerkiksi sulautettu venäjän kielen yhteyteen.

Saarinen sanoo, että vielä vuosituhannen vaihteessa Komin tasavallassa laki turvasi komin kielen puhujille omakielisiä palveluita. Nykyään niitä ei saa, koska lait eivät saa olla ristiriidassa Venäjän federaation lakien kanssa.

Kouluissa on myös karsittu vähemmistökielten omakielistä opetusta.

Alkuperäiskansojen alueella työskennellyt maantieteen tutkijatohtori Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että syrjintä on yleistä. Myös Saarinen kertoo, että osa vähemmistökielten puhujista arastelee käyttää kieltään.

Teollisuus muuttaa alkuperäiskansojen alueita

Grünthal, Saarinen ja Mustonen näkevät alkuperäiskansojen alueen kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuuden uhkana luontoon liittyville elinkeinoille.

Grünthal sanoo, että alkuperäiskansojen alueella olevasta teollisuudesta kaikki raha valuu kaupunkeihin. Alkuperäiskansojen alueella sijaitseva Hanti-Mansijskin kaupunkikin on täysin venäläinen.

Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevän antropologin Florian Stammlerin käsitys alkuperäiskansojen tilanteesta on valoisampi.

Stammlerin mukaan hänen tuntemiensa kansojen tilanne on mennyt jopa parempaan suuntaan viime aikoina. Hänen mielestään esimerkiksi kaivosteollisuus pitäisi nähdä myös mahdollisuutena, ei vain uhkana.

Kieli ja kulttuuri liittyvät yhteen

Muista poiketen Stammler sanoo, että Venäjällä alkuperäiskansojen kulttuuri on säilynyt melko hyvin. Esimerkiksi osa nenetseistä ei puhu kieltä, mutta he ovat säilyttäneet kulttuurin. Suomessa saamelaiset ovat säilyttäneet kielen, mutta sulautuneet elintavoiltaan osin kantaväestöön.

– Jos joku ei puhu kieltä, se ei tarkoita, että menettää kulttuurinsa. Kieli on yksi tärkeä osa sitä, mutta ei ainoa.

Muut haastateltavat pitävät kielen ja kulttuurien suhdetta lähes erottamattomana. Mustonen sanoo, että olisikin syytä olla huolissaan myös suomen kielen murteista ja ylläpitää suomalaista kulttuuria.

Vaikka tilanne näyttää pahalta, kukaan asiantuntijoista ei pidä peliä menetettynä. Esimerkiksi inarinsaame ehti voida jo surkeasti, mutta kielipesätoiminta elvytti kielen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt