Ulkomaat

Mihin Mayojen sivilisaatio luhistui? - ”Sininen aukko” voi tarjota vastauksen

Julkaistu:

Mayojen sivilisaation tuho on kiehtonut tutkijoita ympäri maailman. Yhtenä teoriana on pidetty alueelle osunutta pitkäaikaista kuivuutta. Nyt tämä teoria on saanut lisävahvistusta.
Mayojen sivilisaatio tunnetaan korkeatasoisesta taiteestaan, mahtavista rauniokaupungeistaan ja omasta kirjoitusjärjestelmästään. Mayat laativat myös erittäin tarkkoja kalentereita ja uskonto oli tärkeä osa heidän elämäänsä. Mayojen tiedetään myös sotineen keskenään.

Mayojen historia ulottuu ainakin 3 000 vuoden taakse ja heidän eteläisessä Jukatanissa sijainneet kaupunkinsa luhistuivat noin 800-900 luvulla.

Mayojen korkeakulttuurin tuhon syytä on tutkittu pitkään ja yhtenä tekijänä on arveltu olevan aluetta koetellut rankka kuivuus.

Belizessä sijaitseva, turisteille ja etenkin sukeltajille tuttu ”Sininen aukko” (The Great Blue Hole) on tarjonnut tutkijoille lisätodisteita rajun kuivuuden osallisuudesta Mayojen kohtaloon, kertoo tutkija Andre Droxler Rice yliopistosta.

Tutkijat porasivat Sinisen aukon ja läheisen laguunin ytimiä ja huomasivat tutkimusten perusteella, että titaanin ja alumiinin suhde muuttui 800- ja 900-luvulla, kertoo CNN.

Suurempi titaanin määrä tarkoittaa, että rankemmat sateet vaikuttivat alueella, sillä alueen vulkaanisen kiven valumista löytyy paljon titaania.

Noin vuonna 800-1 000 titaanin ja alumiinin välinen suhde oli paljon pienempi, mikä antaa ymmärtää, että alueella olisi tuolloin ollut paljon vähemmän sadetta.

- Kun (alueella) koetaan suurta kuivuutta, alkaa siellä myös nälänhätä ja levottomuudet, Andre Droxler kommentoi.

Kuivuusteoria ei ole uusi, mutta Droxlerin ja hänen kollegoidensa löydökset vahvistavat sitä entisestään. Jo vuonna 2012 havaittiin 2 000 vuotta vanhoista tippukivistä otetuista näytteistä, että alue oli kärsinyt kuivuudesta ensimmäisen vuosituhannen loppupuoliskolla.