Näkökulma: Rupla romahti – presidentti ei

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Venäjä
Venäläiset ja valtamedia tukevat Vladimir Putinia valuuttakriisissä, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaantoimittaja Jouko Juonala.
Venäjän presidentin perinteinen loppuvuoden tiedotustilaisuus tänään torstaina ei voisi sattua mielenkiintoisempaan ajankohtaan. Vladimir Putin joutuu kertomaan venäläisille suorassa lähetyksessä, miksi rupla romahti ja mitä siitä seuraa.

Tiedotustilaisuudessa kansa saa esittää presidentille vapaasti kysymyksiä. Todellisuudessa tämä mediaspektaakkeli ei kuitenkaan ole vapaa, sillä kysyjät ja kysymykset on valikoitu huolella etukäteen. Kovin kovaa kritiikkiä presidenttiä kohtaan siis ole luvassa.

Oli miten oli, Putinin selitykset Venäjän talouden syöksykierteelle ovat äärimmäisen kiinnostavia. Venäjää pitkään seuranneen professori Pekka Sutelan mukaan Putinin aseman kannalta ratkaisevaa on se, pystyykö presidentti osoittamaan ulkomaailman syylliseksi ruplakriisiin.

Totta kai hän pystyy, eikä hänen tarvitse juuri edes kiertää tosiasioita. Ruplakriisiin on vaikuttanut pitkälti sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan raju lasku että Ukrainan sota ja lännen pakotteet. Putin voi esimerkiksi selittää, että Yhdysvallat on manipuloinut öljyn hintaa alaspäin yhdessä saudien kanssa, katastrofaalisin seurauksin.

On aivan totta, että nämä ulkopuoliset tekijät saivat sijoittajat – ne kuuluisat markkinavoimat – levottomiksi, ja luottamus Venäjään on romahtanut. Mutta totta kai kriisiin puhkeamiseen on vaikuttanut myös Kremlin voimapolitiikka: Krimin haltuunotto viime talvena ja Itä-Ukrainan sota. Tätä Putin tuskin myöntää.

Sitä paitsi valtaosa venäläisistä luottaa yhä täysin johtajaansa. Putinin tarvitsee vain esittää asiat sopivassa valossa ja a vot, se on siinä. Kaikki näyttää jälleen kerran siltä, että hyvä Venäjä taistelee arvojensa ja yhteiskuntajärjestyksensä puolesta pahaa ulkomaailmaa vastaan.

Presidentin asemaa tukee se, että Venäjän valtamedia on lähes täysin Kremlin valvonnassa. Kriittisiä ääniä on toki, mutta ne ovat isossa kuviossa aika marginaalisia eikä niillä ole suurta vaikutusvaltaa yleiseen mielipiteeseen. Liberaalin ja länteen suuntautuvan venäläisälymystön ääni hukkuu verkkomedian reunamille, kun kansa seuraa Putinille myönteisiä valtakunnallisia uutiskanavia.

Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että venäläiset ovat tavattoman hyviä kestämään kriisejä, kestävämpiä kuin me Euroopan unionin turmeltuneissa läntisissä demokratioissa. Vieteri ei tietenkään ole loputon, mutta pitkä se on.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ehti jo eilen toivoa, että ruplakriisi saa Venäjän arvioimaan voimapolitiikkansa seurauksia uudelleen ja tarkistamaan linjaansa. Luulenpa ettei niin käy, ellei talouskriisi merkittävästi vielä syvene ja johda elintason rajuun pudotukseen. Silloin on myös Venäjän sisäinen turvallisuus vaarassa.

Todennäköisempi vaihtoehto on se, että talouskriisi saadaan jollakin tavalla hallintaan Venäjän yhä vielä suurten hätärahastojen avulla. Silloin tyytymättömiä venäläisiä riittää rauhoittamaan Kremlin isän jyrähdys ja muutaman syntipukin löytyminen hallituksesta - tandem-kaksikon vanha toveri Dmitri Medvedev saattaa saada potkut, ja Putin ottaa talouspolitiikan kokonaan omaan ohjaukseensa.

Opetus tämä kriisi kuitenkin on: Venäjä on riippuvainen globaalista taloudesta siinä missä muutkin valtiot. Eristäytyminen ei enää nykymaailmassa onnistu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt