Venäjä putoaa yksin polvilleen, jos pahin mahdollinen skenaario toteutuu: ”On vaikea nähdä, kuka heitä auttaisi”

Julkaistu:

Professori Pekka Sutelan mukaan öljyn hinnan lasku iskee Venäjän talouteen pakotteita voimakkaammin.
Öljyn hinta on laskenut kesäkuusta noin kolmanneksen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että öljyn hinnan lasku lyö Venäjän taloutta enemmän kuin pakotteet. Venäjän raakaöljystä saatavat tuotot kattavat jopa puolet maan budjetista.

Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston Venäjän talouteen erikoistunut professori Pekka Sutela toteaa, että öljyn hinnan aleneminen vaikuttaa Venäjään selvästi lännen pakotteita voimakkaammin. Hän kuitenkin huomauttaa, että Venäjän talouden taustalla on isompi, kokonaisvaltaisempi huoli.

– Talouden kasvun perustekijät ovat tällä hetkellä aika heikoilla: työvoiman määrä supistuu, investointiaste on alhainen, teknistä kehitystä ei juuri ole. Öljyn hinta tulee siihen päälle, kuten myös sanktiot, Sutela toteaa IS:lle.

– Paluuta siihen, että Venäjän talous kasvaisi nopeasti, ei ole. Vaikka lännen sanktiot poistettaisiin ja öljyn hinta nousisi huomenna, Venäjän talous ei siitäkään huolimatta lähtisi nopeaan kasvuun, Sutela sanoo.

Venäjän viime viikolla hyväksytty budjetti nojaa siihen, että öljyn hinta olisi noin 100 dollaria yhtä barrelia (159 litraa) kohden. Nyt vastaava hinta on alle seitsemänkymmentä.

Mistä leikata?

Sutela muistuttaa, että Venäjällä on yli 400 miljardin dollarin valuuttavaranto, johon se turvautuisi tarvittaessa.

– Oli rahat tarkoitettu mihin tarkoituksiin tahansa, jos hätä tulee vetävän käteen, niin silloin otetaan ne rahat, mistä saadaan kiinni.

Sutelan mukaan on kolme vaihtoehtoa, josta Venäjä voi leikata menojaan, esimerkiksi öljyn hinnan nousemisen seurauksena: eläkemenot, julkisen sektorin työntekijöiden menot ja sotilas- ja turvallisuusmenot, jotka viimeisen yhdeksän kuukauden aikana ovat kasvaneet 33 prosenttia.


– On kauhean vaikea leikata eläkeläisiltä. He ovat valtakunnan suurin äänestäjäryhmä. Julkisen sektorin työntekijöiden taas toiseksi suurin. Veikkaisin, että sotilasmenoista leikataan pitkällä aikavälillä. Mitä tahansa päätetään, sehän on hirveän vaikea päätös. Siinä vaaditaan hallitukselta sellaista päättäväisyyttä, mitä se ei nyt oikein toistaiseksi ole osoittanut.

Jos valuuttavarannon ottaa huomioon ja öljyn hinta pysyisi 80 dollarin paikkeilla, Venäjä pärjäisi Sutelan mukaan pari vuotta. Jos taas öljyn hinta laskee 60 dollariin, niin Venäjä kestäisi ehkä vuoden, Sutela sanoo.

Mikä sitten on pahin mahdollinen tilanne?

Se on Sutelan mukaan vastaavanlainen, johon esimerkiksi Espanja ja Kreikka ovat joutuneet - konkurssin partaalle.

- Mutta niillä on ollut tällaisia kavereita, niin kuin me, Euroopan unioni, joka on mielellään antanut lisää rahaa. Jos Venäjä ulkopoliittinen tilanne on tämänkaltainen, on vaikea nähdä, kuka heitä auttaisi. Silloin jouduttaisiin tilanteeseen, jossa Venäjä ei pystyisi hoitamaan velkojaan, eikä saisi mistään uutta lainaa.

On arvioitu, että yhden dollarin lasku öljyn hinnassa, tietäisi Venäjän taloudelle jopa 2 miljardin dollarin tappioita. Sutelan mukaan tämänkaltaisiin yksinkertaisiin laskutoimituksiin ei kannata tuijottaa.

- Kun öljyn hinta laskee, niin ruplan arvo heikkenee. Kun rupla heikkenee, Venäjän valtiovarainministeriön tulot on dollareissa ja menot ruplissa, eikä tulos siis heikkene ruplamääräisesti samalla tavalla.

Sutelan mukaan kannattaisi myös miettiä sitä, kuinka alas öljyn hinta voi oikeastaan laskea. Hän arvioi, että öljyn tuottamisen rajakustannukset esimerkiksi Yhdysvalloissa on 60-80 dollaria tuotantokentistä riippuen. Pääsääntöisesti tuotteen hinta ei voi mennä rajakustannusten alapuolelle.

- Eli nyt oltaisiin siinä hinnassa, mistä se ei oikeastaan alemmas voi mennä. Mutta öljy ei tietenkään ole ihan tavallinen hyödyke, niin kukapa sen tietää. Venäläiset öljyntuottajat pärjäävät tällä hinnalla, saudiarabialaiset tuottajat pärjää vielä paremmin tällä hinnalla, ja vaikeuksia tulee ensin amerikkalaisille epätavallisen öljyn tuottajille.

Tämän vuoksi venäläinen propagandamielipide siitä, että öljyn hinnan nousu on amerikkalaisten ja saudiarabialaisten salaliitto, ei Sutelan mukaan pidä paikkansa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt