Venäjä kasaa sotavoimaa pohjoiseen - katso uudet kuvat tukikohdista aivan rajan takana

Venäjä luo uusia arktisen sodankäynnin prikaateja Suomen pohjoiselle itärajalle.

Suomen itärajaa pitkin pohjoisesta etelään on valtavia, sekä maa-, ilma- että merivoimien tukikohtia, joissa on aseistusta massiiviset määrät. Kuva on Montshegorskista kesäkuulta 2014. Tukikohdassa toimii 175. hävittäjärykmentti. Yleensä Venäjän ilmavoimat käyttää Su-27, MIG-29 ja MIG-31-hävittäjiä.

24.11.2014 16:31 | Päivitetty 24.11.2014 16:33

Venäjä ei ole ainakaan supistanut Suomen itärajan takana olevia sotilasvoimiaan, paljastuu Google Earthin tuoreimmista satelliittikuvista. Rajaa pitkin pohjoisesta etelään on valtavia, sekä maa-, ilma- että merivoimien tukikohtia, joissa on aseistusta massiiviset määrät.

Uutta ovat Venäjän panostukset arktiseen sodankäyntiin pohjoisilla alueilla.

-Petsamossa ja Arkangelissa olevat maavoimien osastot muutetaan kahdeksi arktisen sodankäynnin prikaatiksi. Ne saavat vastaavan tehtävän kuin esimerkiksi Suomessa on nyt Lapin jääkäriprikaatilla, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun entinen tutkija, eversti (evp) Ari Rautala.

Lisäksi Alakurttiin aivan Suomen rajan lähelle ollaan rakentamassa valtavaa tutka-asemaa, jonne sijoitetaan elektronisen tiedustelun rykmentti. Alakurtissa on jo moottoroitu jalkaväkiprikaati, mutta nyt sinne rakennetaan kaksi varuskuntaa, joiden yhteisvahvuus on 3000 sotilasta.

-Se, mikä on heidän tehtävänsä, on arvoitus. Tukikohta on silti niin iso, ettei sitä tarvita Suomen valvomiseen. Elektronisen tiedustelun rykmentin tehtävä on nimenomaan vastata pohjoisen laivaston palvelemisesta.

-Koillisväylän merkitys kasvaa. Sen turvaamiseen tarvitaan niin elektronista valvontaa kuin talvisodankäyntiin erikoistuneita joukkoja, huomauttaa Rautala.

500 miljardin euron rutistus

Venäjällä on käynnissä hurja, vuoteen 2020 tähtäävä asevoimien modernisointi. Siihen sijoitetaan huikeat 20 biljoonaa ruplaa, eli noin 500 miljardia euroa.

Tavoitteena on ajanmukaistaa asevoimien kalusto niin, että vähintään 75 prosenttia siitä olisi parasta mahdollista vuonna 2020. Tällä hetkellä modernin kaluston osuus on vasta noin 20 prosenttia.

Uudistukseen liittyy keskeisesti johtamisjärjestelmän kehittäminen.

Rautala on toiminut Suomen puolustusasiamiehenä Moskovassa sekä opiskellut Venäjän yleisesikunta-akatemiassa. Edelleen venäläisiä alkuperäistietolähteitä tarkoin seuraava Rautala korostaa Venäjän asevoimien kehityksen olevan merkittävää.

Johtamisessa korostetaan jatkossa yhteistyön sujuvuutta eri aselajien - maa-, ilma- ja merivoimien - kesken. Lisäksi tähän saakka toisistaan hyvinkin erilailla ja erikseen toimineiden "voimaministeriöiden", eli puolustusministeriön, tiedustelupalvelu FSB:n sekä asevoimien yhteistyötä kehitetään.

Ongelmitta ei jättiuudistus tule silti sujumaan, Rautala huomauttaa.

-Ikuinen asunto-ongelma on suurin sosiaalinen hankaluus, jota ei ihan helpolla kyetä ratkaisemaan. Myös sotilaiden palkkaus on ollut huono, mutta siihen on tullut nyt parannusta, Rautala kertoo.

Modernisointia jarruttavat myös mm. ikääntyneet aseiden tuotantolaitokset, resurssien tehoton käyttö, hinta, laadunvalvonnan puutteet, sekä vuosisatainen venäläisongelma - korruptio.

Modernisoinnin kestäessä Venäjä perustaa puolustuksensa perinteiseen ydinasepelotteeseen.

-Pitää olla jotain kättä pidempää sen ajan, että saadaan muut aseet kuntoon, toteaa Rautala.

1. Kaliningrad (kuva elokuu 2014): Rautalan mukaan kuvista näkyy, että Kaliningradin laivastotukikohdan toiminta on "hyvin aktiivista". Kuvista pystyy tunnistamaan yli 20 erikokoista sotalaivaa.

2. Kronstadt (kuva syyskuu 2014): Pietarin edustalla sijaitseva Kronstadtin laivastotukikohta on koulutus- ja huoltokäytössä, mikä ilmenee Rautalan mukaan kuvista. Suurin alus kuvassa on ilmeisesti kadettien koululaiva Perekop, jota voidaan käyttää myös sotalaivana.

3. Luga (kuva huhtikuu 2014): Kaupungissa toimii kaksi joukko-osastoa, 26. tykistöohjusprikaati, jolla on taktisia Iskander-M-ohjuksia, ja 9. tykistöprikaati. Iskander-ohjukset voi varustaa tavanomaisilla tai ydinkärjillä, ja niiden kantama on 450-700 kilometriä eli mahdollisesti jopa Pohjois-Suomeen. "Täytyy tunnustaa, että panssarit ovat todella siististi riveissä", kommentoi Rautala.

4. Montshegorsk (kuva kesäkuu 2014): Tukikohdassa toimii 175. hävittäjärykmentti. Yleensä Venäjän ilmavoimat käyttää Su-27, MIG-29 ja MIG-31 -hävittäjiä. Lisäksi tukikohdassa on rynnäkkö- ja kuljetuskoneita. "Se, että kuvissa näkyy moderneja hangaareita, kertoo tukikohdan olevan hyvin kehitetty. Koneita ei säilytetä pressujen alla taivasalla. Kuvissa näkyy ehkä 20 konetta, mutta se ei kerro oikeaa vahvuutta. Aina 1/3 koneista on huollossa sekä esimerkiksi lentotehtävillä."

5. Petroskoi (kuva heinäkuu 2014): Kuvissa näkyy Rautalan mukaan 150-200 panssariajoneuvoa. "Niiden lukumäärän perusteella ne on tarkoitettu prikaatin kokoiselle joukko-osastolle, sillä rykmentille kalustoa olisi liikaa", laskee Rautala.

6. Severomorsk (kuva heinäkuu 2014): Vahva laivastotukikohta Kuolan niemimaalla.

7. Viitana (kuva heinäkuu 2014): Petroskoin liepeillä olevassa Besovetsin (Viitanan) lentotukikohdassa operoi 159. hävittäjärykmentti. Sen kalustona on mm. Su-27-hävittäjälentokoneita. Kuvissa näkyy noin 20 lentokonetta, mutta ei hangaareita. "Tukikohtaan järjestetään myös yleisökäyntejä, joihin pitää varata etukäteen aika. Yleisölle esitellään siellä ehkä juuri näitä Su-27-hävittäjiä", kertoo Rautala mielenkiintoisena lisätietona.

Kolmella sotilaspiirillä myös arktinen suunta

Kolme Venäjän neljästä sotilaspiiristä suuntaa jatkossa voimiaan pohjoiseen, arktisen alueen sodankäyntiin.

Eversti (evp) Ari Rautala luonnehtii näin sotilaspiirien vastuujakoa:

Läntinen sotilaspiiri. Teknisesti hyvätasoinen sotilaskalusto. Suunniteltu taistelemaan Naton joukkoja vastaan.

Itäinen sotilaspiiri. Suunniteltu taistelemaan perinteistä massa-armeijaa, eli käytännössä Kiinaa vastaan.

Eteläinen sotilaspiiri. Luonnehditaan "laittomien aseellisten ryhmien" vastaiseksi voimaksi. Käytännössä siis esimerkiksi tsetseenejä vastaan.

Keskinen sotilaspiiri. Vastaa Keski-Idästä. Vastustajina mm. Pakistan ja Afganistan.

Näistä läntinen, itäinen ja keskinen sotilaspiiri sisältävät kaikki myös arktisen suunnan puolustamisen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?