Putinin sanat nostattavat pelkoa: "Jos Venäjän kaltaisen valtion johtaja sanoo noin..."

Asiantuntijat pitävät Vladimir Putinin viime viikolla antamia lausuntoja vakavana merkkinä.

10.11.2014 8:15 | Päivitetty 10.11.2014 8:24

Viime viikolla uutisoitiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin erikoisista kommenteista, joilla hän puolusteli toisen maailmansodan alla solmittua Neuvostoliiton ja natsi-Saksan hyökkäämättömyyssopimusta.

Molotov-Ribbentrop-sopimukseksi kutsutussa asiakirjassa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat vuonna 1939 keskinäisestä rauhasta. Sopimukseen kuului myös salainen lisäpöytäkirja, joka kuuluu historian härskeimpiin valtapolitiikan näytteisiin.

Lisäpöytäkirjassa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat etupiirijaosta Euroopassa. Muun muassa Suomi, Viro ja Latvia määriteltiin alueiksi, jotka Neuvostoliitto voisi liittää itseensä Saksan puuttumatta asiaan.

Pian sopimuksen solmimisen jälkeen Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja talvisota alkoi.

Financial Times uutisoi viime viikolla, että Putin kommentoi hyökkäämättömyyssopimusta keskiviikkona tavattuaan venäläisiä historioitsijoita.

-Neuvostoliitto teki hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Sitä sanotaan pahaksi. Mitä väärää siinä on, jos Neuvostoliitto ei halunnut taistella, Putin kysyi tapaamisesta tehdyn muistion mukaan.

Putin ei viitannut suoraan lisäpöytäkirjaan, mutta kommentit on tulkittu sen epäsuoraksi hyväksymiseksi.

 Kaikki tietävät, että Molotov-Ribbentrop-sopimuksen tärkein osa oli salainen lisäpöytäkirja.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun lehtori Tomas Ries tulkitsee Putinin kommentit juuri näin.

-Kaikki tietävät, että Molotov-Ribbentrop-sopimuksen tärkein osa oli salainen lisäpöytäkirja. Jos kuka tahansa puolustaa sopimusta, hän on vastuussa siitä, jos muut tulkitsevat, että hän hyväksyy myös sen osan sopimusta, Ries miettii.

Vielä vuonna 2009 Putin tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen avoimessa kirjeessään, joka julkaistiin puolalaisessaGazeta Wyborcza -lehdessä.

Ries uskoo, että vuoden 2009 jälkeen Putinin asenne on koventunut.

"Se on todella pelottavaa"

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tommi Koivula on samoilla linjoilla.

-Putinin kauden alkuvaiheessa ja Medvedevin aikakaudella Venäjä harrasti vähän itsekritiikkiä näissä asioissa. Puhuttiin, että tämä oli vähän huono juttu, että tultiin polkeneeksi pienten valtioiden oikeuksia ja eikä ollut ihan reilua, eikä natsi-Saksan kanssa olisi pitänyt tehdä tällaisia sopimuksia. Muutos kertoo jyrkentyneestä linjasta, Koivula miettii.

Riesin näkemyksen mukaan Putin haluaa haastaa länsimaisen näkemyksen maailmasta ja pitää länsimaisia perusarvoja uhkana omalle valta-asemalleen.

 Hän valitsi voiman- ja vallankäytön tien ja on sen vuoksi joutunut konfliktiin muun Euroopan kanssa.

-Se on todella pelottavaa. Hän olisi voinut toimia niin kuin mikä tahansa muu Euroopan maa, kehittää talouttaan ja rauhanomaisia suhteita muiden maiden välille, mutta hän valitsi voiman- ja vallankäytön tien ja on sen vuoksi joutunut konfliktiin muun Euroopan kanssa, Ries tuumaa.

Putinin mukaan sopimus heijasteli tapaa, miten tuolloin hoidettiin asioita.

-Jos Venäjän kaltaisen valtion johtaja sanoo noin, voidaan tulkita, että hän ajattelee, että näin olisi korrektia toimia myös tänä päivänä, Ries uskoo.

 Ukrainan kriisin yhteydessä on törmätty siihen, että Venäjä kokee, että sillä on etupiirejä, Venäjän yhteyteen kuuluvia alueita.

Tommi Koivula tulkitsee Putinin kiistanalaisen lausunnon heijastavan Venäjän hallinnon ulkopoliittista ajattelua. Koivulan mukaan myös nyky-Venäjälle etupiirit ovat tärkeitä.

-Ukrainan kriisin yhteydessä on törmätty siihen, että Venäjä kokee, että sillä on etupiirejä, Venäjän yhteyteen kuuluvia alueita. Venäjän ulkopoliittinen johto varmaan ajattelee, että länsimaatkin pitävät joitain alueita etupiireinään. Tässä on pätevä, ajaton valtapolitiikan logiikka, Koivula analysoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?