Suomen avainkohteet olivat ydinaseiden maaleina kylmän sodan aikana - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomen avainkohteet olivat ydinaseiden maaleina kylmän sodan aikana

Sekä sotilasliitto Nato että Neuvostoliiton johtama Varsovan liitto tekivät kylmän sodan aikana suunnitelmia, joihin liittyi ydinaseiden käyttö Suomen alueella.

Yhdysvaltojen laivaston USS Tennessee otettiin käyttöön kylmän sodan loppupuolella vuonna 1988. Se on varustettu ballistisilla ohjuksilla.

5.11.2014 20:52

IS uutisoi tänään Ruotsissa julkaistusta uudesta kirjasta, jossa kerrottiin Neuvostoliiton suunnitelmista tehdä isku ydinaseilla Ruotsiin kylmän sodan aikana. Myös Suomea vastaan kohdistui ydinaseuhka.

Supervallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat kylmän sodan aikana jatkuvassa valmiudessa tuhoisaan aseelliseen konfliktiin toisiaan vastaan. Vaikka poliittinen lämpömittari kohosi silloin tällöin pakkaselta suojasäähän, tekivät sotilasesikunnat koko ajan suunnitelmia pahimman varalta.

Suomi olisi joutunut suursodassa pahasti kahden tulen väliin.

Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus sitoi Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Suomi valmistautui tästä huolimatta puolustautumaan Neuvostoliiton massiivista hyökkäystä vastaan. Nato varautui estämään neuvostoarmeijan pääsyn Suomen läpi Norjaan ja Ruotsiin.

Neuvostoliitto puolestaan pyrki estämään sen, että Nato olisi käyttänyt Suomen aluetta hyökkäykseen sitä vastaan.

Neuvostoliiton tavoitteena oli päästä Atlantin rannikolle ja siten turvata Pohjoisen laivaston merivoimille vapaa pääsy Jäämereltä Atlantille. Samalla Neuvostoliitto olisi pystynyt vaikeuttamaan lännen merivoimien toimintaa pohjoisella Atlantilla.

Neuvostoliittolainen keskimatkan ohjus SS-20.

Taiteilijan näkemys Neuvostoliiton mannertenvälisestä SS-25-ohjuksesta.

Yhdysvaltain kehittämän joustavan vastaiskun strategian mukaan Nato olisi ensin vastannut Neuvostoliiton iskuun tavanomaisin asein. Sitten Nato olisi turvautunut taktisiin ydinaseisiin ja vasta aivan viimeiseksi raskaisiin strategisiin ydinaseisiin.

Nato määritti ydinaseilleen maaleja suursodan varalle. Ydiniskujen kohteina olivat 1960-luvulla muun muassa kaikki Suomen lentokentät, liikenteen solmukohdat ja sillat erityisesti pohjoisessa, kävi ilmi arkistolähteistä kylmän sodan jälkeen.

Neuvostoliitto oli vuorostaan valmis pysäyttämään Yhdysvaltain pommikoneet Suomen yllä ilmassa räjäytettävillä ydinaseilla.

Nopea valtausisku Helsinkiin

Neuvostoliitto valmistautui myös nopeaan kaappaushyökkäykseen Helsinkiin. Muun muassa helikopterein kuljetetut joukot olisivat ottaneet haltuunsa Suomen pääkaupungin avainkohteet. Helikopterikuljetteisten joukkojen lentoaika Viron neuvostotasavallasta Helsinkiin olisi ollut hyvin lyhyt.

Helsingin Sanomat sai muutama vuosi sitten haltuunsa Neuvostoliiton armeijan yleisesikunnan salaisen karttasarjan. Kartta kertoo, minkälaisia suunnitelmia Helsingin valtauksen varalle laadittiin kylmän sodan aikana 1980-luvulla.

Lyhyen kantaman SS-21-ohjuksia Voiton päivän paraatissa Moskovassa vuonna 1985.

Kartta on pohja operaatiosuunnitelmaksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun eristämisestä ja valtaamisesta.

Ruotsissa viime vuosikymmenen lopulla ilmestyneen kirjan mukaan Suomi ja Ruotsi suunnittelivat yhdessä puolustusta 1970- ja 1980-luvulla. Suunnitelmat olivat epävirallisia eikä niistä tehty mitään kirjallisia dokumentteja.

Suomessa esimerkiksi koulutettiin taistelulentäjiä yli rauhanajan tarpeen ja Ruotsi puolestaan varastoi Draken-hävittäjiä siltä varalta, että Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?