Peruskoulusta tuttu kartta paljastaa, miksi Putin pullistelee

Julkaistu:

Venäjä on pullistellut viime aikoina naapurimaidensa rajoilla monin tavoin. Ruotsin sukellusvenejahti on vain pisara meressä.
Jos katsoo peruskoulusta tuttua vanhaa Neuvostoliiton karttaa ja vertaa sitä tämän päivän Venäjän karttaan, voi ehkä ymmärtää Vladimir Putinin happamuutta.

Monelle on tuttu Putinin lausahdus siitä, miten "Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi". Putin toisti lausahduksen myös viime keväänä, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.

− Kun Neuvostoliitto hajosi, tuli 14 uutta valtiota. Putinin lausahdus viittaa siihen tosiasiaan, että venäläisiä ja venäjänkielisiä jäi Venäjän rajojen ulkopuolelle, vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.



Liittoutuminen ei
ole enää vaihtoehto


Saaren mukaan yhtä suurimmista muutoksista Venäjän valta-alueen kapenemisessa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen edustavat Baltian maat, jotka ovat nykyään niin EU:n kuin Naton jäseniä.

− Ne edustavat selvästi länsivaltoja ja ovat irtautuneet täysin vaikutuspiiristä, mutta Venäjä näkee ne edelleen entisen Neuvostoliiton osana. Todennäköisesti sen vuoksi, että siellä asuu venäjänkielisiä ja -mielisiä, erityisesti Virossa ja Latviassa, Saari miettii.

Venäjän vaikutusvalta on pienentynyt myös sellaisissa maissa kuin Georgiassa ja Ukrainassa. Asiantuntijan mukaan näin on, vaikka Venäjä on käynyt sotaa näissä maissa ja saanut valtaansa Etelä-Ossetian ja Abhasian Georgiassa ja Krimin niemimaan Ukrainassa.

− Kääntöpuoli on se, että loput Georgiasta ja Ukrainasta vapautuvat Venäjän valtapiiristä traumaattisen kokemuksen seurauksena. Poliittisesti ei ole enää vaihtoehto liittoutua Venäjän kanssa, Saari kertoo.

Ykkösvihollinen
lähestyy


Samaan aikaan, kun itänaapurin vaikutuspiiri kukistuu, ykkösvihollinen Yhdysvallat  kolkuttelee Naton muodossa yhä lähempänä Venäjän portteja. Sekä Ukraina että Georgia ovat aiemmin tavoitelleet Naton jäsenyyttä.

− Tämä on todella punainen vaate Venäjälle. On paljon selitelty, että separatististen konfliktien päämääränä voi olla varmistaa, ettei Nato kiinnostu näistä maista, Saari sanoo.

Venäjän pääliittolaisia ovat edelleen Valko-Venäjä ja Kazakstan. Kumpikin maa kuuluu tulliliittoon ja Euraasian talousunioniin. Saaren mukaan Euraasian talousunioniin on liittymässä todennäköisesti myös Armenia, joka on niin ikään Venäjän liittolainen.

− Armenia on riippuvainen Venäjästä ja se tarvitsee Venäjän tukea turvallisuusmielessä, koska Armenialla on hyvin huonot välit naapurimaidensa Azerbaidzanin ja Turkin kanssa.

Liittolaisten
epäluottamus kasvaa


Saari uskoo, että Ukrainan tapahtumat ovat lisänneet myös liittolaismaiden epäluottamusta Venäjään.

− Lukashenko (Valko-Venäjän presidentti Alexandr Lukashenko) on arvostellut, että Krimin liittäminen Venäjään on hyvin vaarallinen ennakkotapaus. Kazakstanilla on iso venäläisvähemmistö maan pohjoisosassa ja totta kai he alkavat myös pelätä, että rajoja aletaan siirtää myös heidän tapauksessaan.

Saari uskookin, että Venäjän pullistelusta huolimatta maan vaikutusvalta pidemmällä aikavälillä pienenee. Voimatoimet vain kiihdyttävät tätä kehitystä.

Jos seuraukset ovat Venäjän kannalta kielteiset, miksi Putin sitten jatkaa pullisteluaan?


− Venäjä haluaa, että se tunnustetaan suurvallaksi ja merkitsee nyt punaisia viivoja, jotta se kansainvälisesti tunnetaan täysivaltaiseksi neuvottelukumppaniksi kansainvälisessä turvallisuuskeskustelussa. Yksi kollegani sanoi hyvin, ettei Venäjästä ole pitkään aikaan puhuttu niin paljon kuin nyt. Ilmeisesti Venäjälle on toisarvoista, onko huomio negatiivista vai positiivista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt