Ulkomaat

Jemenissä siepattu Atte Kaleva: "Isis on uhka Suomessakin"

Julkaistu:

Terrorismin tutkija Atte Kaleva ei ihmettele, miksi Isis-järjestön panttivanki saarnaa videolla jihadismin sanomaa. Yksikään Isisin panttivanki ei ole vapautunut elävänä.
Ääri-islamistinen Isis on pyyhkäissyt kaikki muut jihadistijärjestöt lehtien otsikoista. Irakissa ja Syyriassa alueita haaliva järjestö mässäilee raa'alla väkivallalla, joka vaikuttaa ulkopuolisesta silmittömältä ja sattumanvaraiselta. Uhreiksi ovat joutuneet myös useat länsimaiset panttivangit.

- Jihadisteihin ei pitäisi missään tapauksessa suhtautua niin kuin he olisivat jollain tapaa mielenvikaisia. He toimivat loogisesti, mutta heidän logiikkansa on erilaista, kertoo sotatieteiden maisteri ja terrorismin tutkija Atte Kaleva.

Kaleva on tekemässä Helsingin yliopistossa väitöskirjaa, jossa hän tutkii jihadista ideologiaa.

Hän haluaa suhtautua analyyttisesti ja kiihkottomasti aiheeseensa - huolimatta tuoreesta omasta kokemuksestaan al-Qaidan panttivankina. Kaleva siepattiin vaimonsa kanssa Jemenissä joulukuussa 2012, ja heidät vapautettiin toukokuussa 2013.

- Jihadisteilla on oma moraalikoodisto, etiikka ja tulkinta islamistisesta laista, shariasta, joka on aika sitova, Atte Kaleva sanoo.

- Käsitykseni mukaan jihadistin tärkein ensisijainen määrittely itsestään on se, että hän on hurskas muslimi. Hän kokee vilpittömästi palvelevansa Allahin tiellä, ja taistelevansa vääräoppisia vihollisia vastaan.

Jihadistinen ajattelutapa on suvaitsematonta, se tuomitsee muut armotta vihollisiksi, kuten shiialaiset muslimit ja eri tavalla ajattelevat sunnalaiset muslimit.

Eurooppalaiset ja amerikkalaiset he kokevat demokraattisen koneiston jäseniksi, jotka ovat olleet äänestämässä vaaleissa ja valinneet valtaan "oikeita muslimeja" sortavia hallituksia. Näin kaikki länsimaalaiset ovat osaltaan syyllisiä muslimien todellisiin ja koettuihin kärsimyksiin.

- He eivät pidä länsimaalaisia viattomina siviilikohteina, vaan heidät voidaan laskea jopa vihollistaistelijoiksi, tai ainakin osasyyllisiksi, Atte Kaleva sanoo.


Yksi jihadistien keino rahoittaa ja mainostaa toimintaansa on länsimaalaisten panttivankien otto.

- Onhan se bisnestä. Lunnasrahoilla pyritään saamaan tuloja järjestölle. Panttivankien otto toimii myös pelotteena. Esimerkiksi teloitusvideoissa on aika selvä sanoma, että tämä on nyt seurausta siitä politiikasta, jota Yhdysvallat tai Britannia tekee.

Jihadistit eivät yleensä itse sieppaa panttivankejaan, vaan esimerkiksi paikalliset rikollisjärjestöt tai heimot tekevät sieppaukset ja myyvät saaliinsa eteenpäin kontakteilleen.

Niin Atte ja Leila Kalevalle kävi Jemenissä joulukuussa 2012, kun paikallinen rikollisryhmä sieppasi avioparin ja myi panttivankinsa pian Arabian niemimaan al-Qaidalle.

- Jos jotkin paikalliset tahot ottavat panttivangin, he yleensä tietävät keneen ottaa yhteyttä tämän jälkeen. Tuskin sitä tarvitsee kovin kauan miettiä, kenelle soittaa, kun on siepannut länsimaisia panttivankeja.

Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama pyrkii saamaan arabiliittolaisensa tuomitsemaan entistä jyrkemmin jihadistien terroriteot.

Panttivangit voivat toimia osalle arabimaista siistinä keinona rahoittaa jihadistijärjestöjä.

- Sitä voisi kysyä, miksi Saudi-Arabiassa ja Jemenissä al-Qaidan läsnäolo on vahvaa, mutta Omanissa ja Qatarissa ei ole. Yksi syy voisi olla se, että esimerkiksi Qatar toimii äärijihadismin rahoittajana ja suhtautuu muita suopeammin sen ideologiaan. Tällainen maa ei varmaankaan sijoitu jihadistien iskulistalla kovin kärkeen.

Kalevoiden panttivankeus päättyi vapautukseen Omanin kautta. Maan on väitetty maksaneen heistä miljoonien lunnasrahat.


Isis on harjoittanut julkaisemillaan videoilla raakaa väkivaltaa panttivankejaan kohtaan. Atte Kaleva ei voi kuin arvailla, kuinka Isis-järjestö kohtelee panttivankejaan kameroiden takana.

- Minulla ei ole tietoa henkilöistä, jotka olisivat olleet Isisin vankeja ja jotka olisi vapautettu. Olisi mielenkiintoista saada lisää tietoa. Isis on suoraa jatkoa Irakin al-Qaidalle, joka oli hyvin väkivaltainen vangittuja kohtaan.

Omasta ja puolisonsa panttivankiajasta Kaleva kertoo, että al-Qaida kohteli heitä "olosuhteisiin nähden hyvin". Atte ja Leila Kalevalle annettiin ruokaa ja vettä. Epävarmuutta elämän jatkosta oli vaikeinta käsitellä.

- Eihän se mitään ruusuilla tanssimista kylläkään ollut, mutta olisi voinut olla huonomminkin. Silmitöntä väkivaltaa emme joutuneet kohtaamaan, Atte Kaleva kertoo.

Vankeudessa Atte Kaleva pyrki nousemaan uhrin ja panttivangin asemasta samalle tasolle kidnappaajien kanssa, ettei näyttäydy altavastaajana. Hän pyrki inhimillistämään ja tasa-arvoistamaan itseään, Leila-vaimoaan ja samaan aikaan siepattua itävaltalaista
Dominik Neubaueria, esimerkiksi osallistumalla sieppaajien kanssa heidän tapoihinsa kuuluvaan teenjuontiin.

- Se on virkistävä ajatus, että voi jotenkin edesauttaa tilannettaan, vaikka en tiedä, kuinka paljon tällainen toiminta todella vaikuttaa. Jos vaakakupissa on 50-50, että tapetaanko panttivangit vai ei, niin voi olla sitä parempi, mitä enemmän vangitsijat ajattelevat vankeja kaltaisinaan.

Isisin panttivankina oleva brittitoimittaja John Cantlie on esiintynyt viime viikkoina julkaistuilla vidoilla, joissa hän luennoi jihadistijärjestön sanomaa. Opetusvideoiden tyyliä mukailevien YouTube-videoiden perusteella on vaikea sanoa, kuinka häntä kohdellaan kameroiden ulkopuolella. Ainakaan hänen kasvoillaan ei näy väkivallan merkkejä.


- Varmaan hän on nähnyt, kun muita panttivankeja teloitetaan. Jos hän lukee videolla islamilaisia tekstejä, en pitäisi sitä varmana merkkinä, että hän olisi kääntynyt islaminuskoon. Tiedetään, että järjestöllä on aika väkivaltainen maine.

Atte Kaleva korostaa ajatustensa Cantlien tilanteesta olevan vain spekulaatiota, koska tarkat tiedot tilanteesta puuttuvat.

- Usein ajatellaan, että miekalla ei pitäisi käännyttää, mutta ei tässä voi välttyä ajattelemasta, että näin olisi voinut käydä. Kyllä tämmöinenkin vaihtoehto aika uskottavalta kuulostaa, Atte Kaleva arvioi.

- Jos on todistanut jonkun pään leikkaamisen, niin en ymmärrä miksi tekstejä ei lukisi, jos pelkää että itse on seuraava.

Isisin toisen brittiläispanttivangin, avustustyöntekijä Alan Henningin vaimo Barbara sai kuulla viime joulukuussa siepatusta miehestään ääniviestillä, jossa tämä aneli armoa henkensä puolesta.

Isis ilmoitti viime perjantaina teloittaneensa Henningin. Terroristijärjestön julkaisemalla videolla esiteltiin myös seuraava mahdollinen mestattava, amerikkalainen Peter Kassig. Ison-Britannian pääministeri David Cameron on vahvistanut Henningin "brutaalin murhan". Hänen mukaansa Britannia tulee tekemään “kaiken, minkä voi”, jotta murhaajat saadaan oikeuden eteen.

Henningin vaimo Barbara oli yrittänyt tehdä kaikkensa saadakseen miehensä vapautetuksi. Barbara Henning oli ottanut Lontoossa yhteyttä islaminoppineisiin, jotka ovat tulkinneet Alanin olevan syytön vääräoppisuuteen, ja nämä olivat vedonneet Isisiin Alanin vapauttamiseksi. Barbara oli ihmetellyt mediassa miksi Isis ei noudata omaa lakiaan ja vapauta hänen miestään.

- Isis ei ehkä koe brittiläisiä uskonoppineita auktoriteetikseen, ja näin heidän antamansa tuomio ei velvoita Isisiä, Kaleva arvioi.

Islamistit seuraavat valitsemaansa auktoriteettia, joka on tehnyt tulkintansa shariasta. Jihadistit voivat tehdä shariasta hyvinkin radikaaleja tulkintoja, jotka oikeuttavat ja jopa velvoittavat heidät väkivaltaisiin tekoihin.

- Islam on väkivaltainen ja militantti uskonto, ei sitä käy kiistäminen, Kaleva sanoo.

Atte Kaleva toivoo, että jihadismista keskusteltaisiin kiihkottomasti ja analyyttisesti yhteiskunnallisella tasolla. Hän haluaisi, että aiheesta puhuttaisiin avoimesti ja että rauhallista enemmistöä edustavat muslimit liittyisivät keskusteluun

- Ymmärrän, että he voivat pelätä tulevansa leimatuksi terroristeiksi, jos he sanovat jihad-sanan julkisesti.

Varsinaiseen radikalisoitumisen estämiseen muslimiyhteisöillä itsellään on kuitenkin parhaat työkalut: usko.

- Mielestäni ei ole yhteiskunnallinen eikä valtaväestön asia yrittää käännyttää takaisin jihadiin lähteviä ja lähtöä harkitsevia, sillä käsitykseni mukaan he eivät kauheasti kuuntele valtaväestön puhetta. He elävät tavallaan omassa todellisuudessaan, joka voi olla jo aika erkaantunut yhteiskunnasta. Puuttumisen tulisi tapahtua muslimiyhteisön sisältä vielä avoimemmin ja enemmän.

Yhdysvaltojen ja sen kumppanimaiden ilmapommitusten Kaleva ei usko kukistavan Isisiä, korkeintaan haittaavan sen toimintaa.

Ilmaiskut voivat päinvastoin olla syy jihadistitaistelijoille radikalisoitua lisää - ovathan pommitukset selvä ja näkyvä hyökkäys heidän ideologiaansa vastaan.


- Ammattisotilaana täytyy sanoa, että on hankala nähdä, että ilmakampanjalla ikinä saavutetaan mitään todellista voittoa, tai että tämä järjestö kukistuisi ilman maataisteluja.

Ilmaiskut ovat jihadisteille helppo keino näyttää, että länsimaat käyvät nyt sotaa heitä vastaan ja sortavat taas muslimeja. Se voi lietsoa vihaa länttä kohtaan, mikä saattaa olla viimeinen kimmoke joillekin taisteluihin lähtöä harkinneille.

- Yhdysvalloilla on paine reagoida jollain tavalla maansa kansalaisten mestaamisiin sekä väkivaltaiseen antiamerikkalaiseen puheeseen ja terroritekouhkailuihin.

- On vaikea löytää keinoja, joilla tällainen järjestö saataisiin eliminoitua nopeasti ja tehokkaasti. Teknisesti ylivertainen taho voi tehdä ilmakampanjan ilman omia tappioita. Järkeen käy, että jotain on tehtävä, mutta en näe että tällä saavutetaan pysyvää voittoa, Atte Kaleva uskoo.

Yhteiskunnallinen uudistus ja väkivaltaisuuden väheneminen yhteiskunnan tasolla voisivat Kalevan mielestä olla teitä rauhaan jihadistien uhan alla elävissä maissa. Kun maan hallinto ei sorra tiettyjä kansanryhmiä, ääriliikkeiden merkitys vähenee, ja sitä kautta ne rauhoittuvat.

- Jihadistit saavat käyttövoimansa sorrosta ja vääryyden kokemuksesta. Esimerkiksi Syyriassa ennen näiden väkivaltaisuuksien alkua
Bashar al-Assadin hallinto todella sorti sunnalaisia kansalaisiaan. Tällainen toiminta lietsoo väkivaltaa.

 

Islam on väkivaltainen ja militantti uskonto, ei sitä käy kiistäminen.

- Kehitys lähtee siitä, kun rauha saadaan palautettua ja yhteiskunta pystyy toimimaan. Toimivassa yhteiskunnassa ihmiset kokevat, että heillä on jotain saavutettavaa elämässään. Sitä kautta heille tulee myöhemmin jotain menetettävää, eikä taisteluun lähtö enää houkuttele.

Atte Kaleva vertaa tilannetta 1900-luvun alun Suomeen, jolloin yhteiskunnallisen sekasorron rauhoittumiseen meni vuosia.

On täysin absurdia kuvitella, että Irakissa, Afganistanissa tai Syyriassa järjestys saataisiin luotua yhdessä yössä.

- Sääliksi käy näiden maiden tavallisia kansalaisia, jotka joutuvat elämään väkivallan pelossa.


Näin jihadisteja värvätään Suomesta



Isis on levittänyt ääri-islamin ilmiöiden uhkaa ennennäkemättömällä tavalla sinne, missä sitä ei ole ennen ollut. Arabikevään tapahtumista 2011 alkanut Syyrian sisällissota on houkutellut yhteensä jopa 15000 taistelijaa ulkomailta.

- Kyllä Isis valitettavasti voi olla uhka Suomessa. Olisi lyhytnäköistä sanoa että ei, Atte Kaleva painottaa.

Irakista ja Syyriasta kotimaihinsa mahdollisesti palaavat jihadistit ovat todennäköisesti joutuneet traumatisoiviin kokemuksiin - jolleivät muuten, niin ainakin taistelut aiheuttavat usein traumoja.

 

Kyllä Isis valitettavasti voi olla uhka Suomessa.

- Takaisin tulijoiden radikalismi voi olla lientynytkin, mutta valitettavasti väkivallalla on taipumus vain lisätä väkivaltaa, Kaleva arvioi.

Suojelupoliisin mukaan Suomesta on vuoden aikana matkustanut Syyriaan noin kaksikymmentä henkilöä, ja koko Syyrian sisällissodan aikana lähteneiden luvuksi arvioidaan 45.

- On merkillepantavaa, että lähtijöitä ei ole aikaisemmin ollut, mutta nyt on. Kyllä se kertoo, että radikaali jihad on tullut Suomen agendalle, ja luulen sen tulleen jäädäkseen, ikävä kyllä, Atte Kaleva sanoo.

- Uhka on olemassa, mutta ei sen takia yöunia kannata menettää. Viranomaisten tulisi suhtautua uhkaan kuitenkin vakavasti.

Kaukaisesta Suomesta jihadisteja värväytyy taisteluihin kolmella tapaa.
Top-down-rekrytointi tarkoittaa, että aktiivinen värvääjä tarkkailee henkilöiden käyttäytymistä tietyissä tilanteissa ja pyrkii kertomaan näille sopivan tilaisuuden tullen jihadismin ideologiasta sekä radikalisoimaan heitä lähtemään taisteluihin uskon puolesta.

- Rekrytoija tarkkailee henkilöitä moskeijassa emotionaalisten tilaisuuksien aikaan, kuten rukoushetkissä tai hautajaisissa. Hän etsii tilaisuuksista otollisia henkilöitä joita pystyisi radikalisoimaan. Valittuaan joukosta muutaman, jotka vaikuttavat sopivilta, hän lähestyy heitä keskustelemalla ja tuo esille muslimien koettuja sortoja ja vääryyksiä.

Internetin kautta perinteinen värväys on saanut vierelleen uuden muodon, jossa aktiivisesti toimivaa rekrytoijaa ei tarvita. Itse-radikalisoituvat hankkivat omatoimisesti internetistä tietoa ja materiaalia järjestöstä. Tällöin värväyksen suunta on päinvastainen, eli yksilö alkaa itse pyrkiä yhteisöön.

 

Radikaali jihad on tullut Suomen agendalle, ja luulen sen tulleen jäädäkseen, ikävä kyllä.

- Henkilöt, jotka kokevat elämänsä merkityksettömäksi tai ovat kokeneet voimakkaan uskonnollisen herätyksen tai joiden elämässä on sattunut jokin muu tunteellinen tapahtuma, saattavat etsiä sisältöä elämälleen. Näyttävät terrori-iskut voivat toimia mainoskanavana: "Me teemme tällaista ja me taistelemme Allahin tiellä, netistä löytyy lisää tietoa".

Kun yksilö tutustuu yhä radikaalimpiin materiaaleihin internetissä, hänelle voi tulla tarve itse hakeutua rekrytoijan luo, jonka kautta hän voi liittyä jihad-taistelijaksi.

- On varmasti aika helppo saada tietää, keneen ottaa yhteyttä, jos haluaa lähteä taistelemaan jihadistiksi.

Horisontaalista rekrytointia tapahtuu, kun vertaiset keskustelevat esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla kokemuksistaan ja jihadismista. Tukiessaaan toisiaan ja ajatuksiaan he saattavat muodostaa oman yhteisön, joka voi alkaa radikalisoitua jihadismiin.