Sutelalta suorat sanat Venäjä-pakotteista: "Voivat olla pikemminkin otettuja"

Julkaistu:

-Tuskin he yllättyivät. Voivat olla pikemminkin otettuja ja tuntea itsensä tärkeiksi, kun ovat päässeet tällaiselle listalle, Suomen johtaviin Venäjä-asiantuntijoiden kuuluva Pekka Sutela huomauttaa.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pekka Sutela pitää EU:n tänään julkistettuja Venäjän vastaisia lisäpakotteita varsin laimeina toimina.

-Näyttää siltä, ettei tässä ole minkäännäköistä halua eskaloida sanktioiden levittämisen ja syventämisen vauhtia. Minusta tämä on hyvin pieni askel, Sutela kommentoi Ilta-Sanomille aamupäivällä.

-Näyttää siltä, että nyt yritetään olla provosoimatta venäläisiä. Minusta se on hyvä asia, hän lisäsi.

Sutela on kansantaloustieteilijä, joka on koko uransa ajan keskittynyt ensin Neuvostoliiton ja sitten Venäjän taloudellisen kehityksen ja talouspolitiikan kysymyksiin.

Hänen mukaansa pakotepaketti näyttää myös yksittäisten EU-maiden näkökulmasta melko neutraalilta. Suuria voittajia tai häviäjiä siitä on vaikea löytää, ehkä pienin poikkeuksin.

 

Voisi sanoa, että Ranska on ottanut aika vahvasti takkiinsa Mistral-luokan maihinnousualusten sekä Ranskan öljyfirmojen teknologian myynnin kautta.



-Voisi sanoa, että Ranska on ottanut aika vahvasti takkiinsa Mistral-luokan maihinnousualusten sekä Ranskan öljyfirmojen teknologian myynnin kautta.

Öljyteknologian myynnin rajoitukset purevat Sutelan arvion mukaan myös brittiyrityksiin, jotka ranskalaisten ohella ovat alan merkittäviä teknologian omistajia ja osaajia.

-Saksassa ei tällaisia yrityksiä ole, hän lisää.

"Voivat olla pikemminkin otettuja"


Sutelan mukaan EU:n langettamilla uusilla matkustuskielloilla ei ole juuri mitään merkitystä.

-Siellä on paljon näitä Donbassin päälliköitä, joita tällaiset rajoitukset eivät liikuta millään tavalla - heillä kun tuskin on edes aikomusta lähteä matkustelemaan EU-maihin lähiaikoina.

 

Tuskin he yllättyivät. Voivat olla pikemminkin otettuja ja tuntea itsensä tärkeiksi, kun ovat päässeet tällaiselle listalle.



Hän muistuttaa lisäksi, että listalle päätyneet Venäjän duuman jäsenet ovat pääasiassa duuman ja sen valiokuntien varapuheenjohtajatasoa.

-Tuskin he yllättyivät. Voivat olla pikemminkin otettuja ja tuntea itsensä tärkeiksi, kun ovat päässeet tällaiselle listalle.

-Mielenkiintoinen kysymys on, kun duuma palaa kesälomilta, niin kuinka innokkaassa riidanhalussa he palaavat, kun edessä on kaikenlaista lainsäädäntöä.

Venäläisistä yhtiöistä lisäpakotelistalla on kolme suurta energiayhtiötä, öljy-yhtiö Rosneft, öljyn siirtoyhtiö Transneft sekä Venäjän suurin yhtiö, kaasujätti Gazprom, jonka osalta pakotteet koskevat vain konsernin öljyteollisuutta.

Pakotteet eivät kuitenkaan koske kansainvälistä öljykauppaa. Esimerkiksi Neste Oil saa ostaa venäläistä öljyä entiseen tapaan eivätkä pakotteet koske meneillään olevia hankkeita.

Niillä Sutela tarkoittaa Venäjän öljyteollisuuden syvänmeren ja arktisten alueiden öljyhankkeita, jotka ovat hyvin riippuvaisia läntisestä teknologiasta.

-Pakotteiden pitäisi jatkuva vuosia, jotta tultaisiin tilanteeseen, jossa edessä on uusia hankkeita, hän huomauttaa.

Hän myös muistuttaa, että Venäjällä ei ainakaan vielä ole innostuttu hyödyntämään maan runsaita liuskeöljy ja -kaasuesiintymiä.

-Jos he päättäisivät nyt ryhtyä hyödyntämään näitä varantoja, niin silloin pakotteilla olisi tietysti merkitystä, Sutela sanoo.

Ei hetkauta asebisnestä


Lisäpakotteiden laimea peruslinja pätee Sutelan mukaan myös Venäjän aseteollisuuteen.

-Enpä usko, että Venäjän suuret aseteollisuusyhtiöt ovat tähänkään asti kovin paljon länsimaista teknologiaa käyttäneet eivätkä myöskään EU-alueelle tuotteitaan myyneet. Ei hetkauta niitä millään tavalla.

Toistaiseksi ei tiedetä, minkälaisia vastapakotteita Venäjä lyö pöytään. Torstaina kuultiin, että harkinnassa ovat ainakin käytettyjen autojen sekä tekstiilien tuonti.

 

Enpä usko, että Venäjän suuret aseteollisuusyhtiöt ovat tähänkään asti kovin paljon länsimaista teknologiaa käyttäneet eivätkä myöskään EU-alueelle tuotteitaan myyneet.



-Käytettyjen henkilöautojen osuus on 0,6 prosenttia Venäjän autojen tuonnista, joten ei sillä ole merkitystä, Sutela huomauttaa.

-Jos Venäjä päättäisi panna pakotteet myös uusiin EU:n alueelle tuotettuihin autoihin, niin pitää muistaa, että useilla tärkeillä eurooppalaisilla autonvalmistajilla on tehtaat Venäjällä tai Turkissa, joka ei ole sanktioissa mukana.

Sutelan mukaan myöskin tekstiiliteollisuus pääsisi melko vähällä.
80 prosenttia Venäjän tekstiilituonnista tulee Kaakkois-Aasiasta ja 20 prosenttia EU:sta. EU:sta tulevat tekstiilit ovat tosin korkeamman hintaluokan tavaraa.