Kolahtivatko pakotteet omaan nilkkaan? "Putinista tulossa Kiinan vasalli"

Julkaistu: , Päivitetty:

Kiina seuraa nyt tarkasti, miten Venäjän, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välillä käy, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, dosentti Mika Aaltola.
On kulunut vain päivä siitä, kun Venäjä asetti tuontikieltoon lähes kaikki elintarvikkeet Yhdysvalloista ja EU:sta.

Selvää alkaa kuitenkin jo olla se, etteivät kovat pakotteet suinkaan tee Venäjästä kansainvälisen kamppailun voittajaa.

Aaltola huomauttaa, että tällaisessa tilanteessa voittajia ovat pakotteiden asettelun ulkopuolelle jäävät osapuolet. Sanktioiden kiertämisessä liikkuu suuria taloudellisia intressejä.

Voittajien joukkoon kuuluu Kiina, sillä lännen on etsittävä maataloustuotteille uusia markkinoita, muun muassa Aasiasta.

Kyllä tilanne tuottaa tietynlaista hymyä varmasti Kiinassa. Kiina nauttii tilanteesta.



- Kyllä tilanne tuottaa tietynlaista hymyä varmasti Kiinassa. Kiina nauttii tilanteesta. Venäjä ja Kiina ovat aina olleet hieman toisiaan pelkääviä valtioita, mutta nyt Putinista on tulossa Kiinan vasalli, Aaltola sanoo.

-Kiina katselee nyt tarkasti, miten Venäjän käy. Kiinalla on myös omia aluevaatimuksiaan Etelä-Kiinan merellä. Toisaalta Kiina haluaa tehdä hallaa läntiselle pakotejärjestelmälle ja osoittaa, ettei se nykymaailmassa enää toimi. Kiinalla on myös intressi auttaa Venäjää, mutta se ei saisi toimillaan tulehduttaa välejään Yhdysvaltoihin. Kiina on täysin riippuvainen Yhdysvaltojen ja EU:n markkinoista ja kansainvälisestä kaupasta.

"Sahataan omaa jalkaa"


Aaltola muistuttaa, etteivät Venäjän pakotteet tulleet yllätyksenä. Venäjä on ennenkin kohdistanut elintarvikepakotteita kohti länttä, myös Suomea.

- Ne olivat odotettuja, sillä Venäjän oli reagoitava jollain tavalla. Aiemmin se on pyrkinyt tekemään pakotteet naurettaviksi, mutta nyt maassa havahduttiin siihen, että länsi sai aikaan pakotteiden suman, jolla Venäjän talous heikkeni, Aaltola selittää Venäjän toimia.

- Venäjä ei halua antaa lännelle tuumaakaan periksi pakotepolitiikassa. Venäjällä on pelko, että länsi löytää välineet Putinin politiikan patoamiselle. Putin tekee varmasti kaikkensa, ettei lännellä ole välineitä siihen.

Venäjän valitsemalla tiellä riskit ovat Aaltolan mukaan suuria. Venäjä on kuitenkin hyvin riippuvainen lännestä ja länsimaisista tuotteista.

Aaltola kuvailee varsinkin ylimenokauden muodostuvan hyvin vaikeaksi. Tuontikielto on Venäjän torstaisen ilmoituksen mukaan voimassa vuoden.

Tässä nyt vähän niin kuin sahataan omaa jalkaa. Päätös on paradoksaalinen, ja se tavallaan täydentää lännen pakotteita.



- Putin pyrkii toki potkaisemaan kotimaisen teollisuuden liikkeelle, mutta se ei tapahdu hetkessä. Keskiluokka Moskovassa ja Pietarissa on tottunut länsimaisten tavaroiden kulutukseen. Nyt kun tämä järkkyy, heistä voi tuntua, että heidän arkeaan ja arkista turvallisuuttaan järkytetään.

Aaltolan mukaan Putinin kyky tehdä riskaabelia politiikkaa saattaa silloin tällöin osua Putinin hallintoon.

- Tässä nyt vähän niin kuin sahataan omaa jalkaa. Päätös on paradoksaalinen, ja se tavallaan täydentää lännen pakotteita. Tällä on nationalistisiakin juonteita, sillä Venäjällä on paljon puhuttu elintarvikkeiden puhtaudesta. Nyt Putinin tavoite on osoittaa, että kansa saa terveellisempiä tuotteita eteensä kuin ennen.

Kiinan asemasta myös erimielisyyttä


Kiinan öljy- ja maakaasuostot ovat merkittävä kauppapoliittinen kysymys Venäjälle. Kiina hyötyy jo nyt aiemmin keväällä solmitusta Gazpromin ja kiinalaisen öljy-yhtiön välisestä sopimuksesta, jossa Kiina saa hankittua todennäköisesti vähän länsimaita edullisemmin energiaa Venäjältä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Elina Sinkkonen.

- Kiina ostaa valtavan määrän raaka-aineita. Se tarvitsee paljon energiaa tuotannon ylläpitämiseen. Venäjä on kätevä lähde Kiinan kannalta, koska mailla on maaraja.

Kiina pyrkii monipuolistamaan energianlähteitään ja välttämään riskialttiita merireittejä, minkä vuoksi energian tuonti Venäjältä ja muilta lähialueilta on sen intressissä.

Sinkkosen mukaan Venäjän näkökulmasta Kiina on iso ja nyt entistäkin tärkeämpi energia-asiakas.

 

En siis usko, että Kiinalle kuitenkaan on pakotteista huolimatta määräävää asemaa syntymässä.



- Koska Venäjä on nyt vastakkain useiden länsimaiden kanssa, sen on tärkeää ylläpitää energiakauppaa muiden alueiden kuten Kiinan kanssa. Venäjän vienti nojaa pitkälti raaka-aineiden kauppaan, Sinkkonen selittää.

Kiinan kanssa samoista energialähteistä kilpailee Japani, joka myös tarvitsee tuontienergiaa. Globaalisti toimijoita on paljon.

- En siis usko, että Kiinalle kuitenkaan on pakotteista huolimatta määräävää asemaa syntymässä, Sinkkonen summaa.

Lisäksi kiinalaiset elintarvikkeet eivät nauti luottamusta maailmalla.

- Mitä tulee pakotteisiin, jotka koskevat hedelmiä, vihanneksia, lihaa ja meijerituotteita, en usko, että Kiinalla on näiden osalta mahdollisuuksia korvata Venäjälle länsimaita kauppakumppanina. Kiinan pääasiallisia vientituotteita Venäjälle ovat tavarat, eivät elintarvikkeet, Sinkkonen huomauttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt