Hurja väite Putinin myyräntyöstä – yrittääkö samaa veivausta Suomeen?

Julkaistu:

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite totesi saksalaisen Focus-lehden haastattelussa, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan entisen Neuvostoliiton maihin ja saamaan Baltian maat poliittisesti, taloudellisesti ja energialtaan riippuvaiseksi Venäjästä.
Presidentin mukaan Venäjän pyrkimyksenä on saada Latvia, Liettua ja Viro näyttämään epäluotettavilta jäsenmailta Naton ja EU:n silmissä.

Grybauskaite kertoi myös saaneensa tietoja, joiden mukaan eräät poliitikot Baltian maissa olisivat saaneet Venäjältä tarjouksia halvemmasta kaasusta ja öljystä. Vastineeksi maiden tulisi esimerkiksi erota Natosta.

Presidentti kehotti haastattelussa länsimaita pysymään taloudellisesti riippumattomana Venäjästä. Putinin poliittisia taktiikoita hän vertasi Hitlerin ja Stalinin toimiin.

- Aika värikästä kielenkäyttöä, kommentoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari Grybauskaiten lausuntoja.

Hän ei varauksetta allekirjoita presidentin näkemyksiä. Saaren mukaan on totta, että Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella.

- Merkittävää mielestäni on se, mikä tässäkin välittyy. Eli Venäjä katsoo Baltian maat nimenomaan kuuluvaksi entisen Neuvostoliiton alueeseen, jota se pitää omana etupiirinään ja jossa sillä on mielestään intressejä, joita sillä on oikeus puolustaa.

Vähemmistöt politiikan välineenä


Koska Baltian maiden katsotaan useimmiten kuuluvan EU:n ja Naton jäseninä länsimaihin, kohdistuu Saaren mukaan Venäjän ja niiden välisiin suhteisiin näkyvä ristiriita.

Yksi Venäjän ahkerasti käyttämä politiikan väline ovat naapurimaissa asuvat venäläisvähemmistöt. Saaren mukaan ne usein ovat nimenomaan väline, eivätkä niinkään päämäärä.

 

Venäläiset, jotka asuvat Suomessa, ovat itse päättäneet Neuvostoliiton sortumisen jälkeen tulla Suomeen.


Grybauskaiten mukaan Venäjä pyrkii riippuvuutta lisäämällä estämään Baltian maita olemasta aktiivisia ja uskollisia Nato- ja EU-jäseniä.

- En tarkalleen tiedä, minkälaisiin toimiin tässä viitataan. Mutta esimerkiksi Ukrainan tapauksessa mielestäni selkeästi on Venäjän taktiikka, että se on tukenut Ukrainassa sellaista epätervettä riippuvuutta halvasta energiasta ja itsestään. Sen vuoksi maan eliitti on ollut perinteisesti aika paljon Venäjän talutusnuorassa. Eli kyllä Venäjän keinovalikoimaan liittyy tällainenkin.

Saari vertaa Venäjän tukea Ukrainalle EU:n tukeen. Kun ensin mainittu pönkittää riippuvuusrakenteita ja oligarkkikorruptiota, pyrkii jälkimmäinen lisäämään Ukrainassa demokratiaa ja kilpailukykyä ja vähentämään korruptiota.

- Esimerkiksi Latviassa Venäjällä on samanlaisia bisnesintressejä, ei tosin yhtä radikaalisti kuin Ukrainassa. Mutta kyllä taloudelliset intressit ja esimerkiksi strategisten omistuksien hankkiminen ovat toki Venäjän epäsuoria vaikutuskeinoja.

Suomi eri asemassa


Saaren mukaan Venäjän politiikka Suomea kohtaan on erilaista kuin Baltian maita kohtaan.

- Me olemme kuitenkin eri ulkopolitiikan lohkolla kuin Baltian maat. Esimerkiksi Suomessa oleva venäläisvähemmistö on todella erilainen, eikä mikään neuvostoajan jäänne. Venäläiset, jotka asuvat Suomessa, ovat itse päättäneet Neuvostoliiton sortumisen jälkeen tulla Suomeen. Se on ollut heidän oma valintansa, eli ei verrattavissa Latvian ja Viron tilanteeseen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Venäjä pyrkisi vaikuttamaan Suomeen ja muihin länsimaihin epäsuorin keinoin.

- Venäjän strategiahan on EU-maiden kanssa lyödä sellaista kiilaa eri maiden väliin. Konkreettiset välineet riippuvat tapauksesta ja maista, mutta se on yksi keino, Saari sanoo.

- Puhtaasti diplomaattisilla keinoillakin voi pyrkiä vaikuttamaan. Totta kai Venäjä yrittää omia intressejänsä puolustaa myös Suomen suhteen. Jos EU:lla on joku tietty yleinen kanta, niin tosi useinhan venäjä pyrkii sitten kahden kesken tuomaan esille omia näkemyksiään. Pyritään esimerkiksi vaikuttamaan siihen, että sanktioita ei laajenneta. Mutta näinhän tietysti kaikki valtiot ajavat omia etujansa, siinä ei varmaan mitään rikollista ole.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt