Tästä Ukrainan kohutussa äänestyksessä on kyse

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Mistä Itä-Ukrainan itsehallintoäänestyksissä oli kyse? Sunnuntaiset äänestykset olivat vielä kesken, kun venäläismieliset kapinalliset ilmoittivat perustavansa muun muassa omat hallintoelimet.

Mikä oli äänestysten merkitys?

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristi Raikin mukaan ne osoittivat, että Kiovan keskushallinto ei enää kontrolloi alueita.

- Se on nyt selvää. Kukaan alueilla ei enää uskalla puhua keskushallinnon puolesta, koska silloin asettaa itsensä vaaraan, Raik sanoi eilen IS:lle.

Äänestysten jälkeen venäläisseparatistit voivat vaatia ääntään paremmin kuuluville ja pyrkiä neuvotteluihin Ukrainan ja/tai Venäjän kanssa.



Mikä on venäläisseparatistien todellinen kannatus?

Alueella tehdyissä puolueettomissa mittauksissa itsenäistymistä Ukrainasta on kannattanut korkeimmillaan vain 30 prosenttia väestöstä, useimmiten vähemmän. Eiliset äänestykset osoittavat, että venäläisseparatisteilla on kannatusta, mutta juuri muuta johtopäätöstä niistä ei voi vetää.

Alueella on hiljainen enemmistö ihmisiä, jotka eivät tue toisaalta Kiovan hallintoa, mutta eivät myöskään separatisteja, Raik toteaa.

Luisuuko tilanne kohti sisällissotaa?

Veriset yhteenotot Ukrainan armeijan ja separatistien välillä todennäköisesti jatkuvat eikä siviiliuhreiltakaan vältytä. Tutkija ei kuitenkaan usko Ukrainan armeijan ryhtyvän laajamittaiseen hyökkäykseen separatisteja vastaan.

- Se olisi entistä vaikeampaa ja vaarallisempaa.

Toteutuvatko presidentinvaalit?

Ukraina valmistautuu 25. toukokuuta pidettäviin vaaleihin käytännössä tilanteessa, jossa koko maa ei voi äänestää niissä. Vaalit vietäneen läpi, mutta tilanne antaa mahdollisuuden vähätellä tulosta idässä.



Mitä tekee Venäjä?

Tutkijan mukaan kaikkein keskeisintä kriisissä on nyt Venäjän reaktio äänestyksiin, ja mihin suuntaan se haluaa Ukrainaa ajaa. Viimeksi Venäjä on kehottanut osapuolia vain neuvottelemaan.

- Venäjällä ei ehkä ole selvää suunnitelmaa. Se haluaisi Kiovassa valtaan itselleen myötämielisen hallinnon, mutta se ei niin vain onnistu. Länsimielisyys on kriisin seurauksena lisääntynyt, Raik näkee.

Venäjän sotilaallinen sekaantuminen on epätodennäköistä. Venäjä tuskin haluaa myöskään liittää Itä-Ukrainan alueita itseensä, vaikka separatistit niitä tarjoaisivat. Liitos vaatisi valtavaa panostusta, ja poliittinen ja taloudellinen hinta olisi liian kova.



Miten tilanne voisi ratketa rauhanomaisesti?

- Nyt pitäisi tietysti päästä jonkinlaiseen neuvotteluun. Se on kuitenkin vaikeaa, koska toisella puolella ei ole sellaista osapuolta, joka voisi neuvotella, Raik sanoo viitaten separatistien johtajiin, joita Ukraina pitää "terroristeina".

Hän näkee ainoana mahdollisuutena kansainväliset yritykset vuoropuhelun käynnistämiseksi.

Voiko konflikti "jäätyä" kahtiajaoksi?

Itä-Ukrainassa voi olla edessä tilanne, jossa alue julistautuu itsenäiseksi, mutta kukaan ei tunnusta sitä. Toisaalta Ukraina ei pysty tekemään mitään purkaakseen tilanteen.



Nimitystä jäätynyt konflikti käytetään myös esimerkiksi Moldovan Transnistriasta ja Georgian Etelä-Ossetiasta. Ukrainalla voi olla edessään paha käytännön kahtiajako.

Donetskin alue on elänyt Ukrainan rahoilla, eikä se tulee toimeen yksin vaan talous romahtaa. Mikäli tilanne jatkuu, se tarvitsee tukea Venäjältä, Raik huomautti.

 

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt