Tavoite oli tappaa - Ruandan kansanmurhan alkamisesta 20 vuotta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tavoite oli tappaa - Ruandan kansanmurhan alkamisesta 20 vuotta

Ruandassa murhattiin sadan päivän aikana lähes miljoona ihmistä. Kansanmurhan uhrien luita löytyy Ruandassa edelleen lähes päivittäin.

Kuraattori Mark Nsabimana pitää huolta ruandalaisen Ntaraman kylän 5000 kansanmurhan uhrin muistopaikan järjestyksestä. Vuoden 1994 kansanmurhassa henkensä menetti koko maassa yli 800 000 ihmistä.

5.4.2014 10:18

Tasan 20 vuotta sitten, huhtikuun 6. päivänä 1994, Ruandan pitkäaikaisen presidentin Juvénal Habyarimanan lentokone syöksyi maahan Kigalin lentokentän lähellä. Tansaniassa pidetystä lansainvälisestä kokouksesta saapumassa ollut kone oli laskeutumassa, kun joku ampui siihen ranskalaisella MILAN-ohjuksella. Kone tuhoutui täydellisesti ja sen kaikki matkustajat kuolivat, mukaan lukien Burundin hutu-presidentti Cyprien Ntaryamira.

Ruandan presidentin Júvenile Habyriamanan laskeutumassa ollut lentokone ammuttiin alas huhtikuun 6. päivänä 1994. Se oli lähtölaukaus sata päivää kestäneelle jåärjestelmälliselle kansanmurhalle.

Ruandan valtionradio syytti presidentin salamurhasta seuraavana aamuna Paul Kagamen johtamaa RPF:ää ja UNAMIR-joukkoja. Vieläkään ei ole täyttä varmuutta siitä, kuka iskun takana oli, mutta huhtikuun 6. päivänä se oli äärihutu-joukoille lähtölaukaus aloittaa pitkään suunniteltu tutsien joukkotuhonta.

Käsittämätön väkivalta roihahti välittömästi. Raakuudessaan se yllätti kaikki - ennen kaikkea kansainvälisen yhteisön, vaikka sisällissodan, pitkään jatkuneen siirtovaltapolitiikan ja sen hutujen ja tutsien välille luoman eriarvoisuuden hajujälki oli leijunut ilmassa jo vuosikymmeniä.

Uhreista suuri osa tapettiin hyvin alkeellisilla aseilla, kuten kuvan sotilaan pitelemällä Interahamwen taistelijoilta takavarikoidulla ja nauloilla tehostetulla puumailalla.

Ruanda oli jakautunut kahtia jo 1950-luvulta lähtien ennen kuin se 1963 itsenäistyi Belgiasta. Belgialaiset suosivat maan vähemmistöä tutseja, mikä aiheutti hutuissa pahaa verta. Ruanda itsenäistyi Belgiasta 1962, minkä jälkeen kahden kansanosan väliset liitokset pettivät enemmän ja vähemmän väkivaltaisten vaiheiden jälkeen lopullisesti 1994.

Silti kukaan, ainakaan Euroopassa tai YK:ssa, ei osannut kuvitella, että huhtikuun 6:tta seuranneiden noin sadan päivän aikana pienessä maassa murhattaisiin lähes miljoona ihmistä.

Ruandalainen poika peitti nenänsä paidallaan massiivisen joukkohaudan äärellä heinäkuussa 1994.

Hutujen ääriryhmän Interahamwen aloittaman sisällissodan uhreista suurin osa nuijittiin, silvottiin tai poltettiin kuoliaiksi. Hutujen tarkoituksena oli hävittää tutsit ja maltilliset hutut kokonaan.

Konflikti loppui heinäkuussa, kun Ugandaan jo 1987 paenneiden tutsien perustama Ruandan isänmaallinen puolue (RPF) valtasi Kigalin. RPF:n sotilaallinen johtaja, 36-vuotias tutsi Paul Kagame nousi myöhemmin Ruandan presidentiksi.

Punaisen Ristin pelastamat 150 orpolasta kulkivat kohti Goman kaupunkia Ruandassa heinäkuussa 1994.

Kymmenettuhannet ruandalaiset pakenivat maansa väkivaltaisuuksia 1994 naapurimaihin, muun muassa Tansaniaan ja Zaireen (nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?