Tältä näyttävät Venäjän asevoimat Suomen rajalla – katso kuvat tukikohdista

Venäjän sotilaallinen kiinnostus Suomen lähialueilla on kasvanut. Satelliittikuvat itärajan takaa paljastavat suuren määrän kalustoa.

16.3.2014 11:05

Satelliittikuvat Venäjän asevoimien tukikohdista näyttävät, että rajan takana riittää runsaasti kalustoa.

Kommodori (evp) Pertti Inkinen arvioi Ilta-Sanomien pyynnöstä Google Earth -palvelun satelliittikuvia Suomen lähialueilta Venäjältä. Kuvissa näkyy muun muassa kymmeniä hävittäjäkoneita, suuria varikkoja, sotasatamia taistelualuksineen ja lukuisia kasarmeja.

Venäjän sotilaallinen kiinnostus on kohdistunut viime vuosina entistä enemmän Suomen lähialueille, kerrottiin viime vuonna julkaistussa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen The Development of Russian Military Policy and Finland -raportissa.

1. Petroskoi (Kuva 2013): Kaupungin kupeessa sijaitsee sotilas- ja siviililentokenttä Besovets (Viitana), jossa toimii hävittäjälentorykmentti. Inkisen arvion mukaan kentältä otetuissa kuvissa näkyy kymmeniä Suhoi Su-27 -hävittäjiä ja kaksi Antonov An-24 -kuljetuskonetta sekä joitakin helikoptereita, jotka ovat mahdollisesti Mi-8-kuljetuskoptereita. Kaikki koneet eivät välttämättä ole lentokunnossa, mutta lentokuntoisia koneita on Inkisen mukaan kuitenkin useita kymmeniä. Vanhemmilla venäläisillä kentillä koneet säilytetään usein ulkosalla.

Raportin tehneeseen työryhmään kuuluvan Inkisen mukaan taustalla on vuonna 2010 tehty Venäjän asevoimien uudistus, jonka yhteydessä Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit yhdistettiin Läntiseksi sotilaspiiriksi.

- Läntisen sotilaspiirin esikunta on Pietarissa, ja siihen kuuluu kaksi armeijaa, joista toisen esikunta on Agalatovossa hieman Pietarista pohjoiseen. Laivaston esikunta siirrettiin hiljattain Moskovasta Pietariin. Piiriin kuuluu kahden entisen sotilaspiirin lisäksi Pohjoinen laivasto ja Itämeren laivasto, Inkinen sanoo.

Venäjä aikoo modernisoida asevoimansa hurjalla vuoteen 2020 ulottuvalla varusteluohjelmalla, johon on varattu 20 biljoonaa ruplaa eli noin 500 miljardia euroa.

- Tänä vuonna ja tästä eteenpäin rahaa käytetään nimenomaan kaluston tuotantoon. Liukuhihnalta tulee uutta tavaraa runsaasti. Alkuvaiheessa rahaa meni suunnitteluun ja kehittämiseen.

2. Kamenka (Kuva 2010): Karjalan kannaksella toimii 138. erillinen moottoroitu jalkaväen prikaati, joka on pääosin pelkistä ammattisotilaista koostuva valmiusyhtymä. Sen taisteluampumaradalla vierailivat viime viikolla presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu seurueineen. Usein venäläiset kasarmit tunnistaa kuvassa näkyvästä valkoisesta ruudukosta, jolla opetetaan alokkaille sulkeisjärjestystä.

3. Kronstadt (Kuva 2011): Pietarin edustalla sijaitseva Kronstadtin laivastotukikohta on koulutus- ja huoltotukikohta, joka toimii myös sotasatamana. Kuvassa on ilmeisesti kadettien koululaiva Perekop, jota voidaan käyttää myös sotalaivana. Lisäksi tukikohdasta otettujen kuvien perusteella Kronstadtissa oli ohjuskorvetteja ja -veneitä, muun muassa Tarantul-luokkaa. Oikealla on dieselsukellusvene.

Inkisen mukaan Venäjän massiivinen panostus asevoimiin nähdään vielä Suomen rajan läheisyydessä.

- Kalusto uusiutuu niillä joukoilla. Käsiaseet uusiutuvat, tai ovat jo uusiutuneet. Sotilaiden henkilökohtaiset varusteet ovat todella viimeisen päälle. Myös johtamisjärjestelmään on kiinnitetty hyvin paljon huomiota.

Inkisen mukaan Suomen rajan läheisyydessä olevien Venäjän joukkojen lukumäärä ei ole viime aikoina lisääntynyt määrällisesti.

- Heidän joukoilleen asettama taisteluvalmius on kuitenkin kasvanut. Joukko-osastojen, jotka on miehitetty ammattisotilailla, eli kontraknikeilla, valmiusvaatimus on tunti.

4. Luga (Kuva 2009): Kaupungissa toimii kaksi joukko-osastoa, 26. tykistö- ohjusprikaati, jolla on taktisia Iskander-M-ohjuksia, ja 9. tykistöprikaati. Iskander- ohjukset voi varustaa tavanomaisilla tai ydinkärjillä, ja niiden kantama on 450–700 kilometriä eli mahdollisesti jopa Pohjois-Suomeen. Kuvassa on Global Zero -järjestön mukaan tukikohdan ”tekninen alue”. Alue on suojattu kahdella korkealla piikkilanka-aidalla, joiden välissä on usein koiria. Inkisen mukaan kyseessä on huippusalainen paikka, johon on pääsy ani harvalla Venäjän asevoimien edustajalla.

5. Petroskoi (Kuva 2013): Hieman Petroskoin pohjoispuolella on kaksi varikkoa, joilla on paljon kalustoa. Inkisen arvion mukaan niissä on oletettavasti kuljetuskalustoa kuten sotilaskuorma-autoja. Varikot kuuluvat mahdollisesti reservistä perustettavalle 4. erilliselle moottoroidulle jalkaväkiprikaatille sekä Petroskoissa toimivalle sisäministeriön joukko-osastolle. Inkisen mukaan kuvan vasemmassa alareunassa olevassa rykelmässä voi mahdollisesti olla taisteluajoneuvoja, mutta korkealta otetusta kuvasta on vaikea sanoa asiaa varmasti. Panssarivaunut ajetaan usein sisään halleihin. Inkinen arvioi, että myös kuvan hallit ovat täynnä kalustoa.

Inkinen ei usko, että tunnin valmiusvaatimukseen päästään käytännössä. Hän arvioi kuitenkin, että 12 tunnissa useat joukot pääsevät pitkälle, mikä on korkea valmiusvaatimus Euroopan mittapuun mukaan. Korkean valmiusvaatimuksen joukko-osastoja on myös Suomen lähistöllä Karjalan kannaksen Kamenkassa, Petsamossa ja mahdollisesti myös Vladimirski Lagerissa Pietarin eteläpuolella.

Venäjän iskukykyä alueella lisäävät Pihkovassa toimiva erikoisjoukkojen spetsnaz-prikaati ja ilmarynnäkködivisioona.

Luoteiset alueet kiinnostavat Venäjää muun muassa Jäämeren ja sen luonnonrikkauksien vuoksi.

- Lähes kaikki Venäjän ydinsukellusveneet ovat Kuolan alueella.

6. Montshegorsk (Kuva 2013): Kuvassa on vahva ilmavoimien lentotukikohta (98. lentorykmentti), joka palvelee myös Pohjoisen laivaston toimintaa. Kalustoon kuuluu muun muassa Su-27 ja MiG-31 -hävittäjäkoneita, Su-24-rynnäkkökoneita ja pommikoneita sekä meritoimintaan tarkoitettuja Su-24MR-meritiedustelukoneita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?