Ulkomaat

Lue Putinin koko ristiriitainen puhe sanasta sanaan suomeksi

Julkaistu: , Päivitetty:

Venäjän presidentti Vladimir Putin astui eilen vihdoin julkisuuteen puhumaan ja vastailemaan toimittajien kysymyksiin oltuaan yli viikon ajan kommentoimatta Ukrainan tapahtumia. IS käänsi ristiriitaisia reaktioita herättäneen tiedotustilaisuuden sisällön sanasta sanaan, jotta suomalaisilla on mahdollisuus arvioida Putinin välittämää viestiä.
- Hyvää päivää, hyvät kollegat! Mitenkäs edetään? Omasta puolestani ehdotan seuraavaa. Ei pidetä tätä tilaisuutta haastatteluna, vaan keskusteluna. Pyytäisin teitä esittämään maksimaalisen määrän kysymyksiä, ja yritän parhaani mukaan vastata niihin. Sen jälkeen voimme keskustella perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin niistä asioista, jotka teitä erityisesti kiinnostavat. Olkaa hyvät, Putin aloitti.

KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, haluaisin esittää kysymyksen (koska olette pitäneet melko pitkän tauon, meillä on herännyt paljon kysymyksiä), miten arvioitte sitä, mitä on tapahtunut Kiovassa? Pidättekö lainmukaisina Kiovan tämänhetkistä hallintoa ja presidentin tehtävää hoitavaa henkilöä? Oletteko valmiina yhteydenpitoon niiden kanssa ja millä ehdoilla? Ja pidättekö itse mahdollisena paluuta helmikuun 21. päivän sopimuksiin? Kiitos.

KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, Venäjä on luvannut Krimille taloudellista apua, eilen valtiovarainministeriö sai sen tehtäväkseen. Onko jo tietoa, paljonko annamme, mistä lähteistä se tulee, milloin ja millä ehdoilla apua annetaan? Tilanne siellä on melko vaikea.

KYSYMYS: Milloin, millä ehdoilla ja missä laajuudessa Ukrainaan saatetaan viedä sotilasjoukkoja? Miten se suhteutuu Venäjän kansainvälisiin sopimuksiin? Oliko äskettäin pidetyillä sotaharjoituksilla yhteyttä mahdolliseen sotilasvoimien käyttöön?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

KYSYMYS: Tahtoisin tietää Krimistä. Onko Teidän näkemyksenne mukaan ilmassa provokaatioita tai uhkaa Krimillä olevia Venäjän kansalaisia tai venäjänkielistä väestöä kohtaan? Onko alueen dynamiikka kehittynyt parempaan vai huonompaan suuntaan? Sieltä tulee hyvin ristiriitaisia tietoja.

KYSYMYS: Jos kuitenkin päätätte viedä joukkoja sinne, oletteko arvioineet mahdollisia riskejä teitä, maata tai maailmaa kohtaan: taloudellisia sanktioita, maailmanlaajuisen turvallisuuden heikkenemistä, mahdollisia viisumirajoituksia tai Venäjän laajamittaista eristämistä, mistä länsimaisten poliitikkojen puheet mahdollisesti kielivät? Kiitos.

KYSYMYS: Taannoin Venäjän markkinat reagoivat voimakkaasti federaationeuvoston päätökseen, ja ruplan kurssi romahti historiallisen alas. Odotitteko tällaista reaktiota? Millaisia seurauksia taloudelle on odotettavissa? Täytyykö ryhtyä hätätoimiin? Oletteko esimerkiksi sitä mieltä, että keskuspankin päätös siirtyä kelluvaan ruplaan oli ennenaikainen? Täytyisikö tämä päätös toistaiseksi peruuttaa? Mitä mieltä olette? Kiitos.




- Ok, rajataan ensin hiukan. Aloitan, ja jatketaan siitä. Älkää huolehtiko, yritän vastata mahdollisimman moneen kysymykseen.

- Ensin arvio siitä, mitä on tapahtunut Kiovassa ja koko Ukrainassa. Vain yksi arvio on mahdollinen: siellä on tapahtunut perustuslain vastainen kumous ja aseellinen vallankaappaus. Tätä ei kukaan voi kiistää. Kuka sen kiistää? Minulla on kysymys, johon kukaan ei voi vastata: en minä eivätkä kollegani, joiden kanssa, kuten tiedätte, olen viime aikoina paljon puhunut puhelimitse Ukrainan ongelmista. Kysymys on: minkä takia se on tehty?



- Ottakaa huomioon, että presidentti Janukovitsh allekirjoitti opposition kanssa 21. helmikuuta sopimuksen. Sitä sovittelemassa oli kolme eurooppalaista ulkoministeriä – Puolan, Saksan ja Ranskan – ja minun edustajanani toimi Venäjän federaation ihmisoikeusasiamies Vladimir Petrovitsh Lukin. Tuolla sopimuksella– ja tätä haluan korostaa (en tiedä, onko se hyvä vai huono asia, totean vain faktan) – hän itse käytännössä luopui vallastaan. Hän suostui kaikkeen, mitä oppositio vaati: hän suostui ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin, ennenaikaisiin presidentinvaaleihin, suostui palauttamaan vuoden 2004 perustuslain, mitä oppositio vaati. Hän reagoi positiivisesti meidän ja länsimaiden pyyntöön ja ennen kaikkea opposition pyyntöön olla turvautumatta voimankäyttöön. Hänhän ei antanut ainuttakaan laitonta käskyä ampua noita onnettomia mielenosoittajia. Hän päinvastoin antoi käskyn vetää pois kaikki sotilaalliset joukot pääkaupungista, ja ne toteuttivat käskyn. Hän vetäytyi Harkovaan, mutta heti, kun hän lähti sinne, kaapattiin presidentin virka-asunto ja hallituksen rakennus eikä toimittu siten, kuin oli sovittu.

- Nyt kysyn teiltä: minkä takia? Haluaisin ymmärtää, miksi näin toimittiin? Hänhän periaatteessa luopui vallasta, eikä hänellä minun mielestäni – ja olen hänen kanssaan tästä puhunut – ollut mahdollisuuksia tulla uudelleen valituksi. Myös kaikki kollegani, joiden kanssa olen viime päivinä puhunut puhelimessa, ovat tästä yhtä mieltä. Miksi siis oli tarpeen turvautua tällaisiin laittomiin, perustuslain vastaisiin tekoihin ja syöstä maa, työntää maa siihen kaaokseen, jossa se tänään on? Nyt Kiovassa vaeltaa naamioituneita sissejä, joilla on aseet käsissä. Tähän kysymykseen ei yksinkertaisesti ole vastausta. Pitikö jotakuta nöyryyttää, näyttää jollekin voimiaan? Nämä ovat mielestäni täysin typeriä toimia. Ne johtivat nähdäkseni täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä odotettiin, koska niillä vain aiheutettiin merkittävässä määrin levottomuutta Itä- ja Kaakkois-Ukrainassa.
 

Korruptio ulottui sellaisiin mittoihin, joita ei ole nähty täällä Venäjälläkään.


- Sitten siitä, mistä koko tilanne sai alkunsa. Minun nähdäkseni tämä vallankumouksellinen tilanne kehittyi jo kauan sitten, Ukrainan itsenäisyyden alkupäivinä. Yksinkertainen Ukrainan kansalainen, yksinkertainen ukrainalainen mies kärsi jo Nikolai II:n aikana, Kravtshukin aikana, Kutshman aikana, Jushtshenkon ja Janukovitshin aikana. Juuri mitään muutosta parempaan päin ei tapahtunut. Korruptio ulottui sellaisiin mittoihin, joita ei ole nähty täällä Venäjälläkään. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen eriarvoisuus, joita meilläkin on riittävästi ja joka on meillä luonteeltaan hyvin kärjistynyttä – Ukrainassa se on vielä pahempaa. Ymmärrättehän, siellä ongelmat ovat suorastaan käsittämättömässä mittakaavassa. Kansa siis ymmärrettävästi halusi muutosta, mutta sitä ei saa toteuttaa laittomin keinoin.

- Entisen Neuvostoliiton alueella, jossa poliittiset rakenteet ovat vielä hyvin hauraita ja talous heikko, täytyy toimia vain perustuslaillista tietä.  Kardinaalivirhe on poistua perustuslain alueelta.  Ymmärrän kyllä Maidanin aukion ihmisiä, vaikka en hyväksykään vallanvaihtoa tällaisin keinoin. Ymmärrän heitä, jotka eivät enää halua vain vallan julkisivujen korjailua, vaan perusteellista muutosta. Miksi he vaativat sitä? Koska he ovat jo tottuneet siihen, että yhdet roistot vaihtuvat toisiin. Lisäksi alueiden ihmiset eivät osallistu alueellisen valtansa järjestämiseen. Oli aikakausi, jolloin alueelliset johtajat tuotiin valtaan siten, että presidentti ehdotti, mutta paikallisneuvosto vahvisti päätöksen. Tuolla vain määrätään suoraan. Meillä on siirrytty vaaleihin, tuolla ei ole siitä tietoakaan. Myös itäalueilla alettiin määrätä kuvernööreiksi oligarkkeja, miljardöörejä. Tietenkään ihmiset eivät tätä hyväksy, tietysti he ajattelevat, että epärehellisen yksityistämisen seurauksena ihmiset ovat rikastuneet ja nyt he ovat vielä saaneet valtaakin. Näin ajattelevat monet meilläkin.

- Esimerkiksi Dnepropetrovskissa kuvernööriksi nostettiin muuan herra Kolomoiski. Hänhän on ihan ainutlaatuinen kelmi. Hän huijasi jopa meidän oligarkkiamme Abramovitshia pari kolme vuotta sitten. He solmivat jonkinlaisen sopimuksen, Abramovitsh toimitti hänelle muutamia miljardeja dollareita, mutta mies ei pitänyt omaa puoltaan sopimuksesta vaan laittoi rahat taskuunsa. En tiedä, miten tämä päättyi, saiko hän rahojaan koskaan takaisin tai päästiinkö asiassa sopimukseen. Mutta jossain näin todella tapahtui pari kolme vuotta sitten. Ja tällaisesta lurjuksesta tehdään kuvernööri ja lähetetään Dnepropetrovskiin. Tietysti ihmiset ovat tyytymättömiä. He myös pysyvät tyytymättöminä, jos sellaiset, jotka kutsuvat itseään laillisiksi vallanpitäjiksi, toimivat näin.

- Ja tärkeintä on, että ihmisillä täytyy ehdottomasti olla oikeus määrätä oma kohtalonsa, perheidensä kohtalo, alueensa kohtalo ja osallistua siihen tasa-arvoisin perustein. Tätä tahdon alleviivata: missä tahansa ihminen elääkin, millä tahansa alueella, hänen täytyy saada osallistua tasaveroisesti maansa kohtalon määrittelemiseen.

- Onko tämä nykyinen valta lainmukainen? Parlamentti – osa on, loput ei. Mitä tulee häneen, joka nyt toimittaa presidentin virkaa, hänellä ei missään tapauksessa ole legitimiteettiä. Juridisesti on vain yksi lainmukainen presidentti. Selvää on, että hänellä ei ymmärrettävästi ole minkäänlaista valtaa. Puhuin jo tästä, mutta haluan toistaa: puhtaan juridisesti katsoen lainmukainen presidentti on vain Janukovitsh. Ukrainan lain mukaan on kolme tapaa presidentin poistamiseen vallasta: yksi on kuolema, toinen on hänen henkilökohtainen ilmoituksensa vallastaluopumisesta, ja kolmas virkasyyte. Kirjallinen virkasyyte, se on perustuslaillinen normi. Sen nostamiseen tulisi osallistua perustuslakituomioistuimen, korkeimman oikeuden ja parlamentin. Se on vaikea ja pitkä prosessi.  Tällaista prosessia ei ole toteutettu. Siksi tämä on juridisesta näkökulmasta kiistaton tosiasia.

- Lisäksi olen sitä mieltä, että tämä ei sovi itse Ukrainan lainsäädäntöraameihin eikä edes Euroopan. Ehkä juuri siksi nämä nykyiset niin sanotut vallanpitäjät päättivät hajottaa perustuslakituomioistuimen.  Eivätkä vain hajottaneet sitä epäoikeudenmukaisella tavalla, vaan – ajatelkaapa vielä tätä – ovat kehottaneet syyttäjää nostamaan syytteet tuomioistuimen jäseniä vastaan. Mitä tämä nyt on? Voiko tätä kutsua vapaaksi oikeuslaitokseksi? Kuinka on mahdollista kehottaa nostamaan oikeusjuttuja? Jos on tapahtunut jokin lainrikkomus, rikollista toimintaa, lainvalvojien itsensä tulee se huomata ja reagoida siihen. Mutta kehottaa nostamaan oikeusjuttu – sehän on nonsense, siansaksaa.

- Krimille annettavasta taloudellisesta avusta: Meillä on tehty päätös, että alueet toimittavat apua Krimille, joka on pyytänyt meiltä humanitääristä tukea. Tietysti me sitä annamme. Paljonko, koska, mistä lähteistä – sitä en osaa sanoa, hallitus työskentelee tämän parissa. Mahdollisesti yhdistämällä Krimin lähialueita, tarjoamalle niille lisätukea, jotta ne voisivat tukea krimiläisiä. Sen tietysti teemme.

- Mitä tulee joukkojen lähettämiseen ja käyttämiseen: toistaiseksi se ei ole välttämätöntä. Mutta sellainen mahdollisuus on. Sen sanon, että taannoiset sotaharjoitukset eivät millään tavalla liittyneet Ukrainan tapahtumiin. Nämä toimenpiteet suunniteltiin jo aiemmin, mutta tietenkään niistä ei ilmoitettu, koska tarkoitus oli testata äkillisesti sotaosastojen sotavalmiutta. Tämä oli suunniteltu jo aikaa sitten, puolustusministeri ilmoitti siitä minulle aiemmin, ja minulla oli valmiina direktiivi, käsky aloittaa tällaiset harjoitukset. Kuten tiedätte, harjoitukset ovat päättyneet, ja annoin eilen kaikille sotaosastoille käskyn palata vakinaisiin sijoituspaikkoihinsa.

- Mikä voisi olla perusteena sotilasvoimien käytölle? Kyseessähän on tietysti äärimmäinen tilanne, aivan äärimmäinen.

- Ensinnäkin, legitimiteetistä: kuten tiedätte, meillä on Ukrainan tämänhetkisen laillisen presidentin Janukovitshin suora pyyntö käyttää sotilasvoimia Ukrainan kansalaisten elämän, vapauden ja terveyden puolustamiseen.
 

Näemme uusnatsien, nationalistien, antisemitistien riehuvan joissakin osissa Ukrainaa.


- Mikä tässä eniten meitä huolestuttaa? Näemme uusnatsien, nationalistien, antisemitistien riehuvan joissakin osissa Ukrainaa, muun muassa Kiovassa. Te joukkotiedotusvälineiden edustajat olette saaneet todistaa, kuinka eräs aluejohtajista kahlittiin ketjuin ja käsiraudoin aukiolla talvisaikaan, kylmässä kelissä ja vesisateessa. Sen jälkeen hänet vietiin kellariin ja kidutettiin. Mitä tämä tällainen on? Demokratiaako? Jokin osoitus demokratiasta? Siitä ei muuten ole kauan, kun hänet nimitettiin, muistaakseni joulukuussa. Vaikka olettaisimmekin, että kaikki sikäläiset vallanpitäjät ovat korruptoituneita, ei hän minusta ehtinyt mitään varastaa.

- Entä silloin, kun alueellinen puoluerakennus kaapattiin? Tiedättekö, mitä siellä tapahtui? Paikalla ei edes ollut ketään puolueesta. Rakennuksesta tuli ulos pari kolme työntekijää, teknistä henkilökuntaa, joku insinööri, joka sanoi hyökkääjille: "Päästäkää meidät, kaverit, päästäkää naiset läpi, olkaa hyvät. Minä olen insinööri, minulla ei ole poliittisia kytköksiä." Häntä ammuttiin siinä väkijoukon silmien edessä. Toista teknisen henkilökunnan jäsentä jahdattiin ja heitettiin Molotovin cocktaileilla, hän syttyi tuleen. Onko tämäkin osoitus demokratiasta?

- Kun näemme tällaista, muistamme, mikä Ukrainan kansalaisia huolestuttaa – sekä venäläisiä että ukrainalaisia, erityisesti venäjänkielistä väestöä, joka asuu Ukrainan itä- ja eteläosissa. Mikä heitä huolettaa? Heitä huolettavat tällaiset laittomuudet. Jos näemme, että tällaisia laittomuuksia tapahtuu eteläisillä alueilla ja ihmiset pyytävät meiltä apua, ja meillä on jo lisäksi tämänhetkisen laillisen presidentin virallinen pyyntö, niin pidätämme itsellämme oikeuden käyttää kaikkia käytössämme olevia keinoja näiden kansalaisten puolustamiseen. Ja se on meidän mielestämme täysin oikeutettua. Se on äärimmäinen toimenpide.
 

Meidän puolustusvoimamme ovat aseveljiä, ystäviä, monet heistä tuntevat toisensa henkilökohtaisesti.


- Lisäksi tahdon sanoa tämän: olimme, olemme ja tulemme olemaan sitä mieltä, että Ukraina ei ole vain lähinaapurimme, vaan todellinen naapuri- ja veljestasavaltamme. Meidän puolustusvoimamme ovat aseveljiä, ystäviä, monet heistä tuntevat toisensa henkilökohtaisesti. Olen varma, ja tätä haluan korostaa, varma, että ukrainalaiset ja venäläiset sotilasjoukot eivät tule olemaan barrikadien eri puolilla, vaan samalla puolella.

- Muuten periaatteessa samaa, mistä puhuin, tapahtuu nyt Krimillä. Luojan tähden, huomatkaa, että siellä ei ole ammuttu laukaustakaan eikä yhtään uhria ole, mielestäni vain liikehdintää toreilla noin viikko sitten. Mitä siellä sitten tapahtui? Ihmiset estelivät aseistettuja osastoja, aseistettuja sotilasjoukkoja ja sopivat heidän kanssaan, että näiden täytyy kunnioittaa tuolla alueella asuvan kansan vaatimuksia ja tahtoa. Yhtään sotilaallista yhteenottoa ei tapahtunut, ketään kohti ei ammuttu, ei laukaustakaan.

- Näin ollen Krimin kireä tilanne, joka olisi saattanut johtaa sotilaallisten voimien käyttöönottoon, ei asettanut siihen pakottavaa tarvetta. Vahvistimme kuitenkin sotilaskohteidemme puolustusta, koska niitä kohtaan on jatkuvasti esitetty uhkauksia, ja näimme, että Krimin nationalistisissa organisaatioissa syntyy jännitteitä. Tämän teimme, oikeutetusti ja omia aikojamme. Lähden siitä, että Itä-Ukrainassakaan meillä ei ole tarvetta toimia.



- Yhtä asiaa tahtoisin vielä kerran korostaa. Se, mitä nyt sanon, ei kuulu toimivaltaani emmekä aio sekaantua asiaan. Mutta olemme sitä mieltä, että kaikilla Ukrainan kansalaisilla, toistan, missä ikinä he asuvatkin, täytyy olla yhtenevät oikeudet osallistua maansa elämään ja sen tulevaisuuden määrittämiseen.

- Kannustaisin heitä, jotka pitävät itseään laillisina vallanpitäjinä, ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin, koska heillä ei ole yleiskansallista mandaattia määrätä Ukrainan sisäisistä, ulkoisista tai taloudellisista asioista, saati määritellä sen tulevaisuutta.

- Mitä markkinoihin tulee, tiedättehän, että markkinat olivat jo tietyssä määrin hermostuneet ennen Ukrainan tapahtumia, ennen kuin tilanne kärjistyi. Tämä johtuu ennen kaikkea Yhdysvaltain talouspolitiikasta. Siellä tehtiin tiettyjä päätöksiä, joiden johdosta Yhdysvaltoihin investoiminen alkoi olla houkuttelevaa, ja sijoittavat veivät rahansa kehittyviltä markkinoilta amerikkalaisille markkinoille. Tämä on yleinen suuntaus, joka ei mitenkään liity Ukrainaan. Eniten siitä kärsi mielestäni Intia ja muut BRIK-maat (nousevat talousmahdit), myös Venäjä. Ehkä hiukan vähemmän kuin Intia, mutta Venäjä myös. Tämä on pääsyy.

- Mitä tulee Ukrainan tapahtumiin, kyllä, politiikka siellä vaikuttaa markkinoihin tavalla tai toisella, koska raha rakastaa hiljaisuutta, rauhaa ja stabiiliutta. Mutta minusta näyttää, että tämä on väliaikainen ilmiö, jolla on väliaikaiset vaikutukset.

KYSYMYS: Odotitteko länsimailta näin voimakasta reaktiota Venäjän toimiin? Voitteko kertoa yksityiskohtia keskusteluistanne länsimaisten virkaveljienne kanssa? Uskotteko, että Sotshiin kaavailtu G8-kokous toteutuu?

- Mitä tulee odotettavissa olleisiin reaktioihin, G8-kokoukseen ja keskusteluihin: Meidän keskustelumme ovat luottamuksellisia, jotkut käydään jopa salatuilla linjoilla. Siksi en koe voivani julkistaa, mitä asioita keskusteluissamme kumppaneidemme kanssa on käsitelty ja miten. Mutta käyn läpi joitakin länsimaisten kollegoideni julkisia ilmoituksia ja käsittelen niitä kokonaisuutena, nimiä erikseen mainitsematta.
 

Kun kysyn: "Ovatko kaikki teidän toimenne oikeutettuja?", he vastaavat: "Kyllä".


- Mihin tulisi kiinnittää huomiota? Meitä syytetään usein siitä, ettei toimillamme ole legitimiteettiä, mutta kun kysyn: ”Ovatko kaikki teidän toimenne oikeutettuja?” he vastaavat: ”Kyllä”. Nyt pitää muistaa, mitä Yhdysvallat on tehnyt Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, jossa he ovat toimineet ilman minkäänlaisia päätöksiä YK:n turvallisuusneuvostolta tai sitten ovat rikkoneet näitä päätöksiä, kuten kävi Libyassa. Päätökseenhän kirjattiin vain mahdollisuus sulkea ilmatila hallinnolliselta liikenteeltä, mutta lopputuloksena oli pommitus ja erikoisjoukkojen osallistuminen maanpäälliseen operaatioon.

- Kumppanimme erityisesti Yhdysvalloissa määrittelevät huolellisesti omat geopoliittiset ja valtiolliset intressinsä ja seuraavat niitä erittäin sitkeästi. Sitten he toteuttavat kuuluisaa lausetta: "Joka ei ole meidän puolellamme, on meitä vastaan" ja vetävät mukaansa koko muun maailman. Joka ei siihen suostu, sitä aletaan kiusata.
 

Meidän kansallisissa intresseissämme on suojella näitä ihmisiä.


- Meidän lähtökohtamme on toinen. Meidän lähtökohtamme on, että kaikki, mitä teemme, on ehdottoman lainmukaista. Itse olen aina puhunut kansainvälisten oikeusnormien kunnioittamisen puolesta. Haluan vielä kerran korostaa, että meidän mielestämme – jos edes päätämme, jos minä päätän ottaa sotilasvoimat käyttöön – se päätös on täysin lainmukainen ja noudattaa täysin kansainvälisen oikeuden säännöksiä. Meillä on lainmukaisen presidentin pyyntö, ja päätös vastaa velvoitteitamme. Tässä tapauksessa se myös sopii meidän intresseihimme suojella niitä ihmisiä, joita pidämme meille historiallisesti läheisinä, joiden kanssa meillä on kulttuurisia ja taloudellisia siteitä. Meidän kansallisissa intresseissämme on suojella näitä ihmisiä. Kyseessä on myös humanitäärinen tehtävä. Emme aio orjuuttaa ketään tai sanella kenellekään, mitä tehdä. Mutta emme voi vain jäädä seuraamaan sivusta, jos näemme, että heitä aletaan jahdata, tuhota tai pahoinpidellä. Toivon syvästi, ettei tilanne mene niin pitkälle.

KYSYMYS: Kuinka kokonaisuudessaan arvioitte Lännen reaktiota Ukrainan tapahtumiin ja uhkaa sen suhteille Venäjään: uhkaavatko meitä jotkin sanktiot tai sulkeminen pois G8-maista?

- Sanktioiden seurauksia tulisi arvioida ennen kaikkea niiden, jotka niitä aikovat määrätä. Nykymaailmassa kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki riippuu kaikesta tavalla tai toisella, ja silloin tietysti toiselle voidaan aiheuttaa vahinkoa, mutta se on silloin yhteinen vahinko. Sitäkin pitäisi miettiä.
 

Kaikki uhkaukset Venäjää kohtaan ovat vahingollisia ja toimivat tarkoitustaan vastaan.


- Toinen kysymys on minusta olennaisin. Puhuin jo oman toimintamme motiiveistamme. Mistä kumppaneidemme motiiveissa on kyse? He ovat tukeneet perustuslain vastaista vallankumousta ja aseellista vallankaappausta, julistaneet nämä henkilöt legitiimeiksi ja yrittävät tukea heitä. Me kyllä olemme yhä kärsivällisiä ja valmiita yhteistyöhön, emme aio lopettaa yhteistyötä. Kuten tiedätte, muutama päivä sitten pyysin hallitusta miettimään, kuinka voisimme pitää yllä kontakteja Kiovan vallanpitäjiin, joilla emme näe olevan legitimiteettiä; kuinka voisimme suojella taloudellista ja teollista yhteistyötämme. Me pidämme toimiamme täysin perusteltuina, ja kaikki uhkaukset Venäjää kohtaan ovat vahingollisia ja toimivat tarkoitustaan vastaan.

- Mitä tulee G8-asiaan, en tiedä. Valmistaudumme kokoukseen ja olemme valmiita ottamaan mukaan myös kollegamme. Jos he eivät tahdo tulla, ei tarvitse.

KYSYMYS: Muistaakseni pidätte Krimin pääministeriä Aksjonovia oikeutettuna vallanpitäjien edustajana. Oletteko valmiita pitämään yhteyttä niihin, jotka tällä hetkellä Kiovassa pitävät itseään legiitimeinä vallanpitäjinä?

- Juurihan sanoin. Ette ehkä kuunnellut.

KYSYMYS: Tarkoitan, että tehän olette poliittisen päätöksenteon korkeimmalla tasolla.

- Ja korkeimmalla tasolla minulla ei nyt ole siellä kumppania. Siellä ei ole presidenttiä. Eikä voi ollakaan ennen avoimia vaaleja. Mitä Krimiin tulee, Krimin parlamenttihan perustettiin vuonna 2010, ellei muistini petä, joskus joulukuussa 2010. Parlamentti koostuu sadasta edustajasta ja siellä on mukana kuusi puoluetta. Kun edellinen pääministeri poistui virasta, Krimin parlamentti valitsi lainmukaisesti Krimin korkeimman neuvoston kanssa uuden pääministerin. Tietysti tämä on legitiimi. Kaikkia lainmukaisia prosesseja on noudatettu, yhtään ei ole rikottu.

- Mutta kun muutama päivä sitten joukko aseistautuneita henkilöitä yritti vallata Krimin korkeimman neuvoston rakennuksen, se tietysti huolestutti krimiläisiä itseään kovin. Syntyi vaikutelma, että Krimillä halutaan lähteä Kiovan tapahtumien tielle ja aloittaa terroritekojen ja kaaoksen sarja. Tietysti se huolestuttaa krimiläisiä hyvin paljon. Siksi he perustivat itsepuolustusjoukkoja ja ottivat asevoimat hallintaansa.
Muuten, kun katsoin eilen, mitä he saivat sieltä kerättyä, se oli aika vaikuttavaa. Siellä oli joitakin kymmeniä S-300-yksiköitä, muutamia kymmeniä BUKeja, 22 000 asepalvelusmiestä ja lisäksi muita aseita. Mutta Luojan kiitos, kuten sanoin aiemmin, kaikki tämä on nyt krimiläisten itsensä käsissä ilman, että laukaustakaan olisi ammuttu.

KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, voitteko täsmentää? Henkilöt, jotka Krimillä ovat estäneet Ukrainan armeijaa toimimasta, olivat univormuissa, jotka muistuttavat Venäjän sotilasunivormuja. Olivatko nämä venäläisiä sotilaita, Venäjän joukkoja?

- Kysehän on entisen Neuvostoliiton alueesta. Siellä on paljon univormuja, jotka muistuttavat toisiaan… Menkää meikäläiseen kauppaan ja sieltä voi ostaa minkä tahansa univormun.”
 

Ne olivat paikallisia itsepuolustusjoukkoja.


KYSYMYS: Mutta olivatko ne venäläisiä sotilaita vai eivät?

- Ne olivat paikallisia itsepuolustusjoukkoja.

KYSYMYS: Niin hyvin valmennettuja? Jos nyt vertaamme Kiovan itsepuolustusjoukkoihin…

- Hyvä kollega, katsokaa, kuinka hyvin valmennettuja olivat ihmiset, jotka toimivat Kiovassa. Kuten tunnettua, heitä valmennettiin vastaavissa tukikohdissa lähialueilla: Liettuassa, Puolassa, jopa itse Ukrainassa. Ohjaajat olivat kouluttaneet heitä pitkään. Heidät on jaettu kymmenien ja satojen ihmisten osastoihin, ne toimivat organisoidusti ja niillä on hyvä yhteysjärjestelmä. Kaikki toimii kuin kello. Oletteko nähneet, kuinka ne toimivat? Täysin ammattimaisesti, kuin erikoisosasto. Miksi arvelette, että Krimillä asiat olisivat huonommin?

KYSYMYS: Voinko siinä tapauksessa täsmentää kysymystä? Olemmeko me ottaneet osaa Krimin itsepuolustusjoukkojen kouluttamiseen?

- Emme ole.

KYSYMYS: Entä millaisena näette Krimin tulevaisuuden? Tutkitaanko vaihtoehtoa sen liittämisestä Venäjään?

- Ei, ei tutkita. Ajattelen ylipäänsä, että vain kansalaiset, jotka asuvat turvallisella alueella, jossa tahtonsa voi ilmaista vapaasti, voivat ja heidän täytyy määritellä itse oma tulevaisuutensa. Tämä sallittiin esimerkiksi Kosovon albaaneille ja se on tehty mahdolliseksi monin paikoin ympäri maailmaa. Kansan itsemääräämisoikeus on ymmärtääkseni varmistettu myös YK:n vastaavissa dokumenteissa, eikä sitä kukaan ole muuttanut. Mutta me emme missään tapauksessa aio provosoida ketään sellaisiin päätöksiin emmekä missään tapauksessa aio lämmittää sellaisia mielialoja.
 

Vain tiettyjen alueiden kansalaisilla itsellään on oikeus määritellä oma kohtalonsa.


- Haluan vielä korostaa: olen sitä mieltä, että vain tiettyjen alueiden kansalaisilla itsellään on oikeus määritellä oma kohtalonsa.

KYSYMYS: Kaksi kysymystä: Te kutsutte mahdollisuutta viedä joukkoja Ukrainan alueelle ääritoimenpiteeksi, mutta kuitenkaan ette täysin sulje sitä pois. Mutta tässä tapauksessa, jos joukkoja viedään, voi alkaa sota. Eikö se huolestuta Teitä? Ja toinen kysymys: Sanotte, ettei Janukovitsh antanut käskyä ampua ihmisiä. Mutta jokuhan siellä ampui paikalle kerääntyneitä. Ja on selvää, että oli kyseessä olivat valmiustilassa olevat tarkka-ampujat.

- Nyt on tullut ilmi käsitys, myös äskettäin kokoontuneiden joukossa, että kyseessä olisivat olleet erään oppositiopuolueen provokaattorit. Oletteko kuullut tästä?

LEHDISTÖN EDUSTAJA: "Ei, tästä en ole kuullut."

- Katsokaapa aineistoja, joita löytyy avoimista lähteistä. Sen vuoksi tilanteesta on nyt niin vaikea saada selkoa. Mutta te ja minä näimme hyvin, kuinka Berkut-sotilaat [Ukrainan vanhan hallinnon erikoisjoukot, toim. huom.] seisoivat suojakilpien kanssa, ja heitä vastaan käytettiin taisteluaseita eikä paineilma-aseita; heidän lävitseen ammuttiin. Sen me näimme tarkasti. Mutta kuka antoi vastakäskyjä, sitä minä en tiedä. Tiedän vain sen, mitä Janukovitsh on minulle kertonut. Hän sanoi, ettei ole antanut sellaisia käskyjä; päinvastoin, hän antoi käskyn – sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen – jopa viedä kaikki sotilaalliset joukot pois pääkaupungista.
 

Yrittäköönpä joku sotilashenkilö ampua omia ihmisiään, joiden takana me seisomme.


- Voin kertoa lisääkin. Hän [Janukovitsh] soitti minulle puhelimella, ja minä pyysin, ettei hän tekisi sitä. Sanoin: "Teillä alkaa anarkia, pääkaupunkiin tulee kaaos. Säälikää ihmisiä." Mutta hän teki sen kuitenkin. Ja heti kun hän oli sen tehnyt, hänen toimistonsa ja hallintonsa vallattiin, ja alkoi juuri se kaaos, josta minä häntä varoitin. Se on jatkunut tähän saakka.
 
KYSYMYS: Vastatkaa ensimmäiseen kysymykseen. Eikö Teitä huolestuta, että voi alkaa sota?

- Se ei huolestuta minua, koska me emme aio emmekä tule sotimaan Ukrainan kansan kanssa.

KYSYMYS: Mutta onhan ukrainalaisia joukkoja – on ukrainalainen armeija.

- Kuunnelkaa tarkkaavaisesti. Haluan, että ymmärrätte minut yksiselitteisesti. Jos me teemme sellaisen päätöksen, sen tarkoitus on vain suojella Ukrainan kansaa. Yrittäköönpä joku sotilashenkilö ampua omia ihmisiään, joiden takana me seisomme – emme siis edessä, vaan takana. Yrittäkööt ampua naisia ja lapsia! Ja minä katson niitä, jotka Ukrainassa antavat sellaisen käskyn.
 


KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, kollegamme, jotka nyt työskentelevät nyt Ukrainassa, kertovat käytännössä päivittäin, että Berkut-työntekijöiden tilanne vain huononee, poislukien varmaankin Krimin. Muun muassa Kiovassa on kärsiviä berkutilaisia, jotka nyt makaavat sairaalassa. Heitä ei hoideta eikä edes ruokita. Kaupungissa on myös perheitä ja iäkkäitä ihmisiä, jotka asuvat asuntolassa. Heidän ei anneta lähteä kotoaan mihinkään, he ovat barrikadien takana ja heitä nöyryytetään. Voitteko kommentoida? Voiko Venäjä auttaa näitä perheitä ja näitä työntekijöitä?

- Kyllä, tuo kysymys huolestuttaa meitä paljon. Kyseessähän eivät ole Venäjän sisäministeriön työntekijät, emmekä me ole siellä johtaneet tilannetta. Mutta puhtaasti humanitäärisistä syistä olisi oikein, jos meidänkin ihmisoikeusjärjestömme tulisivat paikalle katsomaan, mitä siellä tapahtuu näille Berkut-joukoille, jotka eivät ole mitään rikkoneet ja ovat toimineet käskyn mukaan. Ehkä pitäisi pyytää paikalle Vladimir Petrovitsh Lukinia [Venäjän ihmisoikeusasiamies, toim. huom.] joko yksin tai niiden kollegoiden kanssa, joiden kanssa hän osallistui tämän vuoden helmikuun 21. päivän kuuluisan dokumentin tekoon; Ranskan, Saksan ja Puolan edustajien kanssa.

- Ne ovat sotilashenkilöitä, jotka seisoivat siellä luotien alla – heitä tulitettiin, heitettiin Molotovin cocktaileilla. Nyt he makaavat haavoittuneina sairaalassa. Sitä on jopa vaikea kuvitella. Meillä ruokitaan ja hoidetaan sota-aikana jopa vankeja. Näiden hoitaminen taas on lopetettu, vieläpä ruokkiminenkin. Lisäksi rakennus, jossa asuvat heidän sukulaisensa, on piiritetty; siellä heitä pilkataan. Minun mielestäni ihmisoikeusjärjestöjen pitää kiinnittää tähän huomiota. Omasta puolestamme olemme valmiit ottamaan heidät hoitoon Venäjälle.

- Olkaa hyvät.

KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, palaan vielä lännen reaktioon. Vastineeksi Yhdysvaltain ulkoministerin tiukkaan ulostuloon, liittoneuvosto kehotti Teitä kutsumaan suurlähettiläämme pois Yhdysvalloista. Aiotteko tehdä niin?

- Ulkoministeri on tietysti tärkeä henkilö. Mutta hän ei ole vielä se lopullinen taho, joka määrittelee Yhdysvaltain ulkopolitiikan. Näemme kyllä eri poliitikkojen ja erilaisten poliittisten voimien tiedotteita. Se [suurlähettilään poiskutsu, toim. huom.] on äärimmäinen toimenpide. Jos näemme sen tarpeelliseksi, sitä myös käytetään. Mutta sitä en millään haluaisi, koska ajattelen, että yhteistyöstä kansainvälisellä tasolla – talousasioissa, politiikassa ja kansainvälisessä turvallisuudessa – ei ole kiinnostunut vain Venäjä, vaan siitä ovat kiinnostuneet myös kumppanimme. On hyvin helppoa romuttaa nämä yhteistyön instrumentit ja hyvin vaikeaa luoda ne uudestaan.

KYSYMYS: Venäjä on osallistunut Janukovitshin kohtaloon. Millaisena näette hänen tulevan roolinsa, hänen kohtalonsa tämän jälkeen?

- Tiedättekö, tästä minun on vaikea keskustella, en ole analysoinut asiaa kovin tarkoin. Ja mitä sitten tarkoittaakin "osallistua Janukovitshin kohtaloon" – senkin teimme vain humanitäärisistä syistä. Kuolemahan on yksinkertaisin keino, jolla päästään eroon laillisesta presidentistä, ja se olisi tapahtunut. Luulen, että hänet olisi vain yksinkertaisesti tapettu. Muuten, herää kysymys: mistä syystä?

- Katsokaa, mistä tämä kaikki sekasorto alkoi – mikä sen laukaisi. Muodollisesti sekasorto alkoi siitä, ettei hän allekirjoittanut Euroopan unionin kanssa liittosopimusta. Nyt tämä vaikuttaa ihan  hölynpölyltä, siitä on jopa huvittavaa puhua. Haluan teidän huomioivan, että hänhän ei suinkaan kieltäytynyt allekirjoittamasta liittosopimusta. Hän totesi, että sopimus täytyy analysoida kunnolla, ja sen sisältö on sellainen, että se ei vastaa Ukrainan kansallisia intressejä. Kuluttajien energiahintoja ei voida jyrkästi nostaa, koska väestö on jo nyt melko vaikeassa tilanteessa. Hän totesi, että sitä tai muitakaan asioita emme voi tehdä, emme voi katkaista taloussiteitämme Venäjään, koska toimimme hyvin laajasti yhdessä.
 

Kaikki koneenrakennus menee käytännössä Venäjälle, länsi ei ota vastaan mitään ukrainalaista tuotantoa.


- Olen jo puhunut tästä, esittänyt nämä luvut: viennin 14 miljardista he toimittavat noin 5 miljardin edestä Venäjälle toisen ja kolmannen asteen tuotteita. Eli kaikki koneenrakennus menee käytännössä Venäjälle, länsi ei ota vastaan mitään ukrainalaista tuotantoa. Jos tämä revitään auki ja Ukrainan talouteen tuodaan eurooppalaiset tekniset standardit, joiden pohjalta me luojan kiitos emme toimi (tai ei luojan kiitos, siirrymmehän me joskus näihin standardeihin, mutta nykyään meillä Venäjällä ei ole näitä standardeja), se tarkoittaa, että seuraavana päivänä nämä suhteet ja yhteistoimintasiteet rikotaan, yritykset pysähtyvät, työttömyys nousee. Ja mitä hän sanoi? "En voi tehdä tätä niin äkkinäisesti. Pohtikaamme lisää." Hänhän ei siis kieltäytynyt allekirjoittamasta, hän vain pyysi mahdollisuutta tarkastella lisää tätä dokumenttia, ja heti alkoi riehunta.

- Ja eikö hän muka toiminut toimivaltansa rajoissa? Hän toimi ehdottomasti toimivaltansa rajoissa, ei rikkonut mitään. Tämä oli vain pontimena sille, että valtataistelussa alettiin tukea häntä vastustavia voimia. Kokonaisuutena tässäkään ei ole mitään erikoista. Mutta pitikö asia muka viedä anarkian asteelle, perustuslain vastaiseen kumoukseen ja vallan anastamiseen sotilaallista tietä? Pitikö maa syöstä tähän kaaokseen? Mielestäni tämä on luvatonta. Ja meidän läntiset kumppanimme eivät tee tätä Ukrainassa ensimmäistä kertaa. Minulle tulee joskus se vaikutelma, että siellä ison lätäkön takana istuvat jossakin Amerikassa jonkun laboratorion työntekijät ja suorittavat kokeita kuin rotille eivätkä ymmärrä, mitä tekevät. Miksi tämä kaikki piti tehdä? Kuka voi selittää? Minkäänlaista selitystä ei ole.
 
- Sama oli ensimmäisen Maidanin aikana, kun tätä samaista Janukovitshia ei päästetty valtaan. Miksi sitten piti suorittaa vaalien kolmas kierros? Ukrainan poliittinen elämä muutettiin farssiksi. Ei noudatettu minkäänlaista perustuslakia. Ymmärrättekö, näin opetetaan ihmisiä siihen, että jos joku voi rikkoa kaiken, niin tämä oikeus kuuluu kaikille muillekin. Silloin alkaa kaaos. Tämä on vaarallista. Mutta meidän yhteisöämme pitää kasvattaa toisenlaisiin perinteisiin: perinteeseen kunnioittaa maan perustuslakia ja kaikkia muitakin lakeja. Tietenkään se ei aina onnistu, mutta tuolla tavalla toimiminen – kuin norsu astiakaupassa – on mielestäni epätarkoituksenmukaista ja erittäin vaarallista.

- Olkaa hyvä.

KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, te pidätte Turtshinovia [Ukrainan vt. presidentti, toim.huom.] epälegitiiminä.
 
- Presidenttinä – kyllä.

KYSYMYS: Ja parlamenttia osittain legitiiminä.

- Kyllä.

KYSYMYS: Entä Jatsenjuk [Ukrainan uusi pääministeri, toim. huom.] ja hallitus, ovatko ne lainmukaisia? Jos Venäjä on huolestunut radikaalien ainesten voimistumisesta, niin nehän voimistuvat usein, jos joutuvat kasvokkain kuvitellun vihollisen kanssa. Heidän mielestään sellainen on luonnollisesti nyt Venäjä. Venäjän asema taas on, että me olemme valmiit viemään joukkomme sinne. Tähän liittyen kysymys: onko järkeä ja onko mahdollista käydä neuvotteluja ja keskustelua kohtuullisin voimin Ukrainan hallituksen kanssa, nimenomaan Jatsenjukin kanssa? Onko hän legitiimi?

- Kuunnelkaa. Vaikuttaa, ettette ole kuullut, mitä olen puhunut. Minähän sanoin, että kolme päivää sitten annoin hallitukselle määräyksen uudistaa hallitustason yhteydet Ukrainan vastaaviin ministeriöihin ja virastoihin, jotteivät taloussiteet katkeaisi, vaan tuettaisiin pyrkimyksiä palauttaa talouselämä raiteilleen. Tämä oli suora määräys hallitukselle. Lisäksi myös Dmitri Anatoljevitsh Medvedevillä [Venäjän pääministeri, toim. huom.] on yhteys Jatsenjukiin. Naryshkin [Sergei Naryshkin, duuman puheenjohtaja, toim. huom.] taas on parlamentin edustajana yhteydessä Turtshinoviin. Mutta toistan, kaikki meidän kauppa-, talous- ja muut humanitääriset siteemme voidaan solmia täysimittaisesti vasta sen jälkeen, kun tilanne normalisoituu ja presidentinvaalit on käyty.

KYSYMYS: Gazprom ilmoitti palaavansa vanhoihin kaasuhintoihin huhtikuusta alkaen.

- Gazprom ei ole voinut ilmoittaa noin. Joko olette kuunnelleet huolimattomasti tai asia on ilmaistu epätarkasti. Gazprom ei palaa vanhoihin hintoihin, se ei halua pidentää olemassaolevia alennuksia, joista oli sovittu, että ne joko otetaan tai ei oteta käyttöön neljännesvuosittain. Tämä oli ennen kaikkia näitä tapahtumia, ennen kuin tilanne kärjistyi. Tiedän Gazpromin neuvotteluista kumppaneidensa kanssa. Gazprom ja Venäjän Federaation hallitus sopivat siitä, että Gazprom ottaa käyttöön alennuksen: [alennettu hinta oli, toim. huom.] 268,5 dollaria tuhannelta kuutiolta. Venäjän hallitus antaa ensimmäisen luottoerän, joka ei muodollisesti ole velkaa, vaan obligaatioiden ostoa. Ensivaiheeseen kuului 3 miljardia dollaria. Ukrainalainen osapuoli taas sitoutuu maksamaan kokonaan velan, joka on syntynyt viime vuoden toisella puoliskolla, ja maksamaan tunnollisesti myös juoksevat maksut käytettävästä tuotteesta – kaasusta. Velkaa ei ole kuitattu eikä juoksevia kuluja makseta nyt täysimääräisinä.
 

Tietysti Gazprom sanoo: "Pojat, tämä ei käy."


- Sitäpaitsi jos ukrainalainen osapuoli ei maksa helmikuulta, velka jopa kasvaa. Nyt se on noin 1,5-1,6 miljardia dollaria. Ja jos se (Ukraina) ei maksa kokonaan helmikuulta, velka on melkein kaksi miljardia dollaria. Luonnollisesti tällaisessa tilanteessa Gazprom sanoo: "Kuulkaahan pojat, jos te ette maksa meille ja me vain merkitsemme ylös kasvavan velan, merkitään mieluummin sitten normaalihinnalla." Tämä on vain Gazpromin kaupallista toimintaa, ja kuten millä tahansa suuryrityksellä, sillä on sijoitussuunnitelmissaan tulopuoli ja menopuoli. Toimintaa suunnitellaan. Jos he eivät saa ajoissa varoja ukrainalaiselta osapuolelta, he joutuvat leikkaamaan omia sijoitusohjelmiaan. Tämä on heille oikea ongelma. Tämä muuten ei liity Ukrainan tapahtumiin eikä mihinkään politiikkaan. Oli sovittu: "Me annamme teille rahaa ja alennettua kaasua, ja te taas maksatte tunnollisesti." Rahat annettiin, kaasun hintaa laskettiin, mutta maksuja ei ole saatu. Tietysti Gazprom sanoo: "Pojat, tämä ei käy."
 
KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, Merkelin lehdistöpalvelu ilmoitti puhelinkeskustelunne jälkeen, että te annoitte suostumuksenne jonkin kansainvälisen lähetystön lähettämiselle, jotta tosiasiat saataisiin selville ja voitaisiin perustaa yhteysryhmä?

- Sanoin, että meillä on erityisesti koulutettuja henkilöitä, joiden täytyy perusteellisesti tutkia tämä kysymys ja pohtia sitä saksalaisten kollegojen kanssa. Se on kyllä mahdollista. Olen antanut vastaavia määräyksiä meidän ulkoministerillemme, joka mielestäni tänään tai huomenna tapaa Saksan ulkoministerin, herra Steinmeierin, tai ehkä heidän piti tavata eilen. He pohtivat tätä asiaa.

KYSYMYS: On ymmärrettävää, että tällä hetkellä suurin huomio kohdistuu Krimiin. Mutta me näemme, mitä tapahtuu Ukrainan muilla alueilla, idässä ja etelässä. Näemme tapahtumat Harkovassa, Donetskissa, Luganskissa, Odessassa. Siellä ihmiset nostavat Venäjän lippuja hallintorakennuksien ylle, kutsuvat Venäjää apuun, pyytävät tukea. Aikooko Venäjä jotenkin reagoida näihin tapahtumiin?

- Oletteko sitä mieltä, että emme ole reagoineet? Juuri tässähän me olemme jo pitkät tovit pohtineet tuota reaktiota. Joissakin suhteissa se, mitä nyt tapahtuu, on tullut minulle yllätyksenä. En sano nyt konkreettisesti, mitä tarkoitan, mutta periaatteessa tällainen reaktio oli odotettavissa. Entä länsimaiset kumppanimme ja ne, jotka kutsuvat itseään Kiovan vallanpitäjiksi, eivätkö he osanneet ennustaa, että näin tapahtuisi? Olen sanonut heille tuhat kertaa: miksi hajotatte maata, mitä oikein teette? Tietysti itäosissa asuvat ihmiset ymmärtävät, että he ovat ratkaisun kynnyksellä.

- Täytyy ottaa käyttöön uusi perustuslaki ja tehdä siitä kansanäänestys, jotta kaikki Ukrainan kansalaiset tuntisivat, että he ovat osallisina tässä prosessissa, vaikuttavat valtionsa perusperiaatteiden muotoiluun. Mutta se ei tietenkään ole meidän asiamme. Se pitää ukrainalaisten itsensä päättää – ja ukrainalaisten johtajien, tavalla tai toisella. Luulen, että kunhan muodostetaan lainmukainen johtajisto sekä valitaan presidentti ja uusi parlamentti, kaikki tämä varmaankin tapahtuu. Heidän sijassaan palaisin siihen, että otetaan käyttöön perustuslaki, joka, toistan, hyväksytään kansanäänestyksessä, jotta kaikki ihmiset ottaisivat sen vastaan ja äänestäisivät. Se muutos pitää kaikkien toteuttaa. Ja jos joku tuntee, että on sivussa tästä prosessista, hän ei koskaan siihen mukaudu ja taistelu jatkuu. Miksi he sitä tarvitsisivat? Toistan, tämä ei ole meidän asiamme.

KYSYMYS: Entä Ukrainaan kaavaillut presidentinvaalit – tunnustaako Venäjä ne?

- Riippuu siitä, kuinka ne sujuvat. Jos ne pidetään samanlaisen terrorin vallitessa, jota nyt näemme Kiovassa, emme tunnusta.

KYSYMYS: Kysyisin vielä lännen reaktiosta. Tällaisen kovan retoriikan vallitessa Sotshissa pitäisi pian aloittaa paralympialaiset. Eivätkö ne ole nyt vähällä romuttua, ainakin mitä tulee kansainväliseen tiedotukseen?

- En tiedä, minusta tuntuu, että olisi kyynisyyden huippu nyt uhata paralympialaisia. Kaikki me tiedämme, mikä niiden tarkoitus on – se on kansainvälinen urheilufoorumi ihmisille, joilla on rajalliset mahdollisuudet, tuoda itsensä esiin; osoittaa itselleen ja koko maailmalle, että he ovat itse asiassa, kuten usein sanotaan, ihmisiä, joilla ei ole rajoitteita. Heillä päinvastoin on rajoittamattomat mahdollisuudet näyttää se urheilusaavutuksillaan. Jos joku yrittää estää sen, se tarkoittaa vain yhtä asiaa – että ihmisillä, jotka yrittävät tehdä näin, ei ole mitään pyhää.



KYSYMYS (UUTISTOIMISTO REUTERSIN EDUSTAJALTA, toim. huom.): Kysymys hypoteettisesta mahdollisuudesta käyttää joukkoja: Lännestä tulee ilmoituksia, että jos Venäjä tekee sellaisen päätöksen, se rikkoo Budapestin sopimuksia, joiden mukaan Yhdysvallat ja eräät NATO-kumppanit takaavat Ukrainan turvallisuuden ja alueellisen yhtenäisyyden korvauksena ydinaseista kieltäytymisestä. Jos tilanne kehittyy tälle tasolle, tuleeko kyseeseen globaalien toimijoiden puuttuminen tähän paikalliseen konfliktiin? Voiko tämä paikallinen konflikti silloin kasvaa maailmanlaajuisiin mittoihin? Punnitsetteko tällaisia riskejä?

- Ennen kuin puhumme mistään julkisesti, ja varsinkin ennen kuin teemme mitään käytännössä, me harkitsemme tarkoin ja yritämme ennustaa kaikki seuraukset ja kaikkien mahdollisten toimijoiden reaktiot.
 

On selvää, että on kyseessä aseellinen vallankaappaus, eikö niin?


- Mitä tulee niihin sopimuksiin, joista puhuitte – tehän edustatte Reutersia, eikö totta?

(REUTERSIN EDUSTAJA, toim. huom.): Kyllä.

- Miten teillä päin kansalaispiirit ja poliittiset piirit arvioivat tapahtunutta? On selvää, että on kyseessä aseellinen vallankaappaus, eikö niin? Selvä tosiasia. Ja on selvää, että se on tehty vastoin perustuslakia. Sehän on jo päivänselvä fakta, eikö? No, totuus.

(REUTERSIN EDUSTAJA, toim. huom.): Minä asun Venäjällä.

- Hienoa! Täytyy ottaa Teidät diplomaattipalvelukseen. Teistä tulee hyvä diplomaatti. Kuten tiedetään, diplomaatille on annettu kieli, jotta hän voisi salata ajatuksensa. No niin, kun me osoitamme, että tämä on perustuslain vastainen kumous, he vastaavat: "Ei!" Olette varmasti jo monta kertaa kuullut tämän: "Tämä ei ole perustuslain vastainen kumous, tämä ei ole aseellinen vallankaappaus. Tämä on vallankumous!" Eikö niin?
 
(REUTERSIN EDUSTAJA, toim. huom.): Kyllä.

- Niin. Ja jos tämä on vallankumous, mitä se merkitsee? Minun on silloin vaikea olla olematta yhtä mieltä asiantuntijoidemme kanssa; heidän mukaansa siinä tapauksessa tälle alueelle syntyy uusi valtio. Samoin tapahtui Venäjän imperiumin hajoamisen jälkeen, vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen: silloin syntyy uusi valtio. Ja tämän valtion kanssa ja tämän valtion suhteen emme ole allekirjoittaneet minkäänlaisia sitovia sopimuksia.

KYSYMYS: Ensinnäkin, haluaisin täsmentää. Te sanoitte, että jos Yhdysvaltain taholta tulee sanktioita, se tuo tappiota molemmille talouksille. Eikö tämä tarkoita, että Venäjäkin voi toteuttaa joitakin vastavuoroisia sanktioita, ja vastaus on symmetrinen? Lisäksi puhuitte kaasun alennetusta hinnasta. Lisäksi muistamme sopimuksen 15 miljardin dollarin käytöstä Ukrainan obligaatioiden ostamiseen. Ensimmäinen osa siitä on jo toteutettu viime vuoden lopulla. Eihän loppuosan toimitusta ole jäädytetty? Jos apua toimitetaan, millaisilla konkreettisilla taloudellisilla ja poliittisilla ehdoilla? Millaisia poliittisia ja taloudellisia riskejä siihen sisältyy?

- Vastaan kysymykseenne. Olemme periaatteessa valmiita harkitsemaan jatkotoimia tulevien erien ja obligaatioiden oston suhteen. Mutta länsimaiset kumppanimme ovat pyytäneet meitä olemaan tekemättä niin. He pyytävät meitä toimimaan yhdessä IMF:n kanssa, jotta Ukrainan hallinto saadaan perustettua uudelleen ja jotta se kykenisi tekemään talouden elpymiselle välttämättömiä reformeja. Näissä puitteissa aiomme toimia edelleen, mutta tietysti hallitus tutkii muita vaihtoehtoja siltä varalta, että Ukrainan Naftogaz ei maksa Gazpromille.

KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, onko Ukrainan tilanteen dynamiikka kehittymässä nyt huonompaan vai parempaan suuntaan?

- Kokonaisuutena minusta näyttää, että vähitellen tilanne tasoittuu. Meidän täytyy ehdottomasti antaa merkkejä Kaakkois-Ukrainan asukkaille. Heidän täytyy voida a) tuntea olonsa turvalliseksi ja b) tuntea voivansa osallistua maan yleispoliittiseen stabilisoitumisprosessiin.

KYSYMYS: Te olette koko ajan puhunut ja useaan otteeseen jo maininnut Ukrainan tulevista legitiimeistä vaaleista. Kenet näette kompromissiehdokkaana? On ymmärrettävää, että sanotte, että Ukrainan kansan täytyy itse valita, mutta kuitenkin?

- Rehellisesti sanottuna en osaa edes kuvitella.

KYSYMYS: Näyttää siltä, että asukkaatkaan eivät osaa kuvitella. Puhui sitten kenen kanssa tahansa, kaikki ovat neuvottomia.

- En osaa sanoa. Tiedättehän, tällaisten tapahtumien jälkeen on vaikeaa tehdä ennusteita. Olen jo sanonut, että suhtaudun vastentahtoisesti tällaiseen valtaannousuun, toimivan vallan ja vallassa olevan presidentin syrjäyttämiseen. Olen ehdottomasti tällaista toimintaa vastaan sekä Ukrainassa että koko entisen Neuvostoliiton alueella. Miksi? Koska – toistan tämän ajatuksen vielä – se ei totuta oikeuskulttuuriin. Jos joku on onnistunut toimimaan näin, sitten muutkin voisivat toimia näin. Ja se merkitsee kaaosta. Ymmärrättekö, se on kauheinta, mitä voi tapahtua maassa, jossa on epävakaa talous ja epävakaa poliittinen järjestelmä. Mutta tällaisissa olosuhteissa mitä tahansa voi ilmaantua. Muistakaapa vaikka, miten Röhmin joukot (Ernst Röhm, natsien SA-joukkojen johtaja, toim. huom.) toimivat, kun Hitler tavoitteli valtaa. Sittemmin nämä joukot lakkautettiin ja itse asiassa likvidoitiin. Mutta niillä oli merkityksensä Hitlerin valtaannousussa. Mitä odottamattomimpia vaihtoehtoja voi tulla eteen.
 

Näemmehän, että kansa kulkee nyt Kiovassa hakaristiä muistuttavissa hihanauhoissa.


- Toistan, olosuhteissa, joissa ihmiset oikeutetusti – haluan korostaa, että tässä olen Maidanin kanssa samaa mieltä – oikeutetusti vaativat perustavia muutoksia politiikkaan ja uusien, ehdottomasti tuoreiden ihmisten tuomista vallan ylimpiin kerroksiin, on myös vaara, että jotain muuta voi pompata esiin kuin piru nuuskarasiasta. Voi esiintyä kansallisuuskiihkoilua, puolifasistisia elementtejä, antisemitismiä. Näemmehän, että kansa kulkee nyt Kiovassa hakaristiä muistuttavissa hihanauhoissa. Sellainenkin vaara on olemassa.

KYSYMYS: Juuri tänään sivumennen sanoen Ukrainan YK-lähettiläs sanoi, että banderovtsien (ukrainalaisia nationalisteja, toim. huom.) rikokset olivat Neuvostoliiton väärentämiä. Toukokuun 9. päivä (II maailmansodan uhrien muistopäivä, toim. huom.) on jo lähellä, me näemme juuri, kuka nyt on vallassa. Voiko heidän kanssaan olla ylipäänsä yhteydessä?

- Kaikkien kanssa täytyy olla yhteydessä, lukuunottamatta selviä rikollisia, mutta tällaisissa olosuhteissa, toistan vielä kerran, on vaara, että joku hyppää esiin – joku ihminen, jolla on aivan äärimmäiset katsantokannat. Siellä tietysti on maalle raskaita seurauksia.

KYSYMYS: Sanoitte, että kaikkien kanssa täytyy olla yhteydessä. Julia Timoshenko on kuulemma sanonut muutama päivä sitten, että aikoo tulla Moskovaan.

- Tiedättehän, että me olemme aina työskennelleet melko hyvin tuloksin Ukrainan vallanpitäjien kanssa, joilla on ollut erilaisia poliittisia mielipiteitä. Olemme tehneet työtä Leonid Danilovitshin [Kutshma, toim. huom.] kanssa ja Jushtshenkon kanssa. Minä olen työskennellyt Venäjän Federaation hallituksen päämiehenä myös Timoshenkon kanssa; olen käynyt hänen luonaan ja hän on käynyt Venäjällä. On ollut tilanteita, jotka ovat liittyneet yhteistoimintaan maiden talouden hoidossa, on ollut sekä erimielisyyksiä että sopimuksia. Mutta se kaikki oli rakentavaa työtä. Jos hän haluaa tulla Venäjälle, tulkoon vain. Mutta tällä hetkellä hän ei edusta hallitusta. Missä ominaisuudessa hän tulee? Henkilökohtaisesti en silti aio vastustaa hänen saapumistaan Venäjälle.

KYSYMYS: Pieni lyhyt kysymys: kuka Teidän mielestänne on tämän Ukrainan kaappauksen takana, kuten ilmaisitte?

- Olen jo sanonut olevani sitä mieltä, että tämä kaikki oli hyvin valmisteltu. Tietysti oli taistelujoukkoja, niitä on edelleen, ja olemme nähneet, miten ne ovat toimineet tehokkaasti. Ja siinä mielessä siellä ovat länsimaiset kouluttajat uurastaneet. Mutta kyse ei ole tästä. Jos valta olisi vahva, itsevarma, kestävä, eivät mitkään kansallismieliset voisi saada aikaan sitä tuhoa ja sellaisia tuloksia, joita nyt näemme.

- Ongelma on, että mikään edeltävistä hallituksista ei ole miettinyt kunnolla ihmisten tarpeita. Meilläkin on paljon ongelmia Venäjällä, meillä on paljon samanlaisia ongelmia, mutta ne eivät ole niin kiperiä kuin siellä. Otetaan esimerkiksi Venäjän väestön keskiansio, 29 700 ruplaa. Ukrainassa se on mielestäni rupliksi muutettuna 11 900.  Melkein kolme kertaa vähemmän. Meillä keskimääräinen eläke on 10 700 ja Ukrainassa 5 500 ruplaa. Kaksi kertaa vähemmän. Suuren Isänmaallisen sodan (II maailmansota, toim. huom.) veteraanit saavat meillä yleensä melkein työssäkäyvien keskiansion verran eläkettä. Erot elintasossa ovat siis huomattavia. Juuri sitä olisi pitänyt miettiä alusta alkaen. Ja tietysti pitäisi taistella rikollisuutta vastaan, nepotismia ja suosintaa vastaan, ennen kaikkea talousasioissa. Ihmisethän näkevät tämän kaiken, ja se herättää epäluottamusta vallanpitäjiä kohtaan.
 

Vallanvaihtoa tarvitaan varmasti, päätellen siitä, että Ukraina todella tarvitsi sitä, mutta vain legitiimiä tietä.


- Haluan korostaa, että tämä kaikki muutaman sukupolven aikana tapahtunut on johtanut ukrainalaiset nykypoliitikot tilanteeseen, jossa ihmiset ovat pettyneitä ja haluavat nähdä vallassa aivan uusia rakenteita, aivan uusia tuoreita kasvoja. Tämä on tärkein perusta sille, mitä on tapahtunut. Mutta toistan vielä kerran: vallanvaihtoa tarvitaan varmasti, päätellen siitä, että Ukraina todella tarvitsi sitä, mutta vain legitiimiä tietä, voimassaolevan perustuslain rajoissa eikä sitä polkien.



KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, entä jos Krimillä toteutuu kansanäänestys ja ihmiset päättävät irrottautua – itse ihmiset, äänienemmistöllä? Tuetteko Te heitä?

- Konditionaalia ei koskaan käytetä politiikassa. Minäkin haluan pysyä näiden sääntöjen rajoissa.

KYSYMYS: Onko Janukovitsh hengissä? On tullut tietoa, että hän on kuollut.

- Sen jälkeen, kun hän ilmaantui Venäjän Federaation alueelle, olen tavannut hänet kerran, kaksi päivää sitten. Hän oli elossa, terve ja toivoi Teille samaa. Hän tulee vielä vilustumaan niiden ihmisten hautajaisissa, jotka levittävät tällaisia tietoja.

KYSYMYS: Vladimir Vladimirovitsh, millaisia virheitä Janukovitsh teidän mielestänne teki viime kuukausina, kun tilanne Ukrainassa kiristyi?

- Tiedättekö, en aio vastata tähän kysymykseen – ei siksi, etten tiedä vastausta, vaan koska olen sitä mieltä, että se olisi minun puoleltani epäkorrektia. Ymmärrättehän...

KYSYMYS: Tunnetteko myötätuntoa häntä kohtaan?

- En. Minulla on aivan toisenlaisia tunteita. Ihmisellä, joka suorittaa tällaisia tehtäviä, kantaa hartioillaan sellaisia velvollisuuksia valtionpäämiehenä, on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Mutta kaikkein tärkein velvollisuus on täyttää niiden ihmisten tahto, jotka ovat uskoneet maan hänen haltuunsa, toimien lain puitteissa. Täytyy analysoida, tekikö hän kaiken sen, minkä laki antoi hänen käsiinsä ja minkä mandaatin kansa antoi, vai ei. Analysoikaa itsekin ja tehkää johtopäätökset.

KYSYMYS: Sanoitte "ei myötätuntoa vaan toisenlaisia tunteita". Millaisia tunteita, jos saan kysyä?

- Puhutaanpa Teidän kanssanne myöhemmin.

KYSYMYS: Kaksi kysymystä sitten sanoitte, että ennen muuta täytyy tehdä selväksi asenteemme Ukrainan etelä- ja kaakkoisosan asukkaille. Kaakon ymmärrämme, mutta...
 

Meillä ei ole siellä vihollisia. Toistan vielä kerran, Ukraina on ystävällismielinen valtio.


- Periaatteessa kaikille täytyy tehdä se selväksi. Kaikille Ukrainan asukkaille ja kansalaisille. Meillä ei ole siellä vihollisia. Toistan vielä kerran, Ukraina on ystävällismielinen valtio. Tiedättekö, kuinka paljon väkeä tuli viime vuonna Ukrainasta Venäjälle? 3,3 miljoonaa ihmistä. Heistä melkein kolme miljoonaa tuli Venäjälle työhön. Ja he tekevät täällä työtä, noin kolme miljoonaa ihmistä. Tiedättekö, kuinka paljon rahaa he lähettävät Ukrainaan perheidensä elatusta varten? Laskekaa kolmen miljoonan ihmisen keskipalkka. Se on miljardeja dollareita, se on huomattava panos maan bruttokansantuotteeseen, se ei ole mikään pikkujuttu. Ja me otamme kaikki vastaan. Sitä paitsi paljon tänne tulleista ja täällä työskentelevistä ihmisistä on kotoisin läntisestä Ukrainasta. He ovat meille kaikki samanarvoisia, he ovat kaikki meille veljiä.

KYSYMYS: Tästä minä juuri halusin kysyä. Ennen muuta puhutaan paljon nyt kaakosta, se on selvä, mutta lännessäkin on paljon etnisiä venäläisiä, venäjänkielisiä ihmisiä, ja heidän asemansa on varmaan vielä huonompi. He eivät voi varmaankaan päätään nostaa, heitä on siellä pieni vähemmistö. Miten meidän maamme voi auttaa heitä?

- Me lähdemme siitä, että tämänhetkisten niin sanottujen vallanpitäjien – jos he haluavat, että heitä pidetään sivistyneinä – täytyy taata kansalaistensa turvallisuus koko valtionsa alueella, missä he sitten asuvatkaan. Ja me tietysti tarkkailemme sitä huolellisesti.

- Kiitos.

Puhe käännetty alkuperäiskielestä osoitteesta Kremlin.ru.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt