”Mainilan laukaukset” Krimillä - Venäjän toimilla Ukrainassa tekaistut perusteet? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

”Mainilan laukaukset” Krimillä - Venäjän toimilla Ukrainassa tekaistut perusteet?

Presidentti Vladimir Putin näyttää pyytäneen pitkälti tekaistujen syiden perusteella lupaa asevoimien käytölle Ukrainassa – aivan kuten aikanaan Neuvostoliitto aloitti talvisodan väitettyjen Mainilan laukausten jälkeen.

Tunnistamaton aseistautunut mies kuvattuna Krimin autonomisen alueparlamentin rakennuksen edessä maaliskuun 1. päivänä.­

4.3.2014 12:33

Krimin ”Mainilan laukauksiksi” muodostui yöllinen välikohtaus Krimin sisäministeriön edustalla viime lauantain vastaisena yönä, maaliskuun 1. päivänä.

Venäjän ulkoministeriö ilmoitti aluksi lauantaina iltapäivällä, että sisäministeriön valtausyrityksessä on loukkaantunut useita henkilöitä, ja parlamentin ylähuoneen puhemies Valentina Matvijenko lisäsi vielä myöhemmin, että välikohtauksessa oli tullut myös kuolonuhreja.

Vain vajaat viisi tuntia Venäjän ulkoministeriön ilmoituksen jälkeen presidnetti Putin esitti liittoneuvostolle pyynnön saada käyttää asevoimia Ukrainassa asuvien venäläisten hengen ollessa uhattuna. Putin ei viitannut pyynnössään suoraan Krimin sisäministeriön välikohtaukseen, mutta Venäjän julkisuudessa ja liittoneuvostossa pyyntöä perusteltiin nimenomaan tällä.

Venäjän presidentin ihmisoikeusneuvostossa työskentelevä Andrei Jurov on nyt ilmoittanut, etteivät tiedot Krimin välikohtauksesta pidä paikkaansa.

- Olin yhteydessä Venäjän pääkonsuliin Vjatsheslav Svetlitshniin selvittääkseni, oliko venäläisten joukossa todella uhreja. Hän ilmoitti, ettei mitään uhreja ollut, ja Krimin parlamentin ilmoittama yöllinen välikohtaus koostui todellisuudessa vain muutamista ilmaan ammutuista laukauksista, Jurov kertoi uutistoimisto Interfax-Ukrainalle.

Svetlitshni on Venäjän Krimin-pääkonsuli. Hän kiisti tiedot venäläisuhreista myös uutissivusto Lb.ua:n haastattelussa.

Ukrainan nykyhallintoa edustava sisäministeriö puolestaan antoi julkisuuteen oman lausuntonsa, jossa se kiisti niin ikään uhrit ja ilmoitti, ettei mitään sisäministeriön valtausyritystä tapahtunut Krimillä lauantain vastaisensa yönä.

Valentina Matvijenko esitti kuitenkin välikohtauksen kulun aivan toisin, kun hän esitteli parlamentin ylähuoneella voimankäytön hyväksymistä Putinin pyynnön mukaisesti.

- Kun Krimin sisäministeriö yritettiin vallata, tuli loukkaantuneita ja uhreja, on meneillään pelottelu ja uhkailu, jonka vuoksi tässä tilanteessa ihmiset tietenkin ovat huolissaan oman ja perheensä turvallisuudesta. Tämä pakotti Krimin hallituksen pyytämään apua Venäjältä, Matvijenko ilmoitti.

Kun Matvijenkolle vastattiin, että eihän Krimillä ole tapettu yhtään venäläistä, hän väitti toisin.

- Tämä ei pidä paikkaansa. On kuolonuhreja, muun muassa venäläisten joukossa, hän sanoi Interfax-Ukrainan mukaan.

Venäjälle avunpyynnön lähetti Krimin uusi pääministeri, Venäläinen yhtenäisyys -puolueen johtaja Sergei Aksjonov. Nyt on käynyt ilmi myös lisää tietoja siitä, millainen lavastus Aksjonovin valintaan liittyy. Aksjonov valittiin Krimin uudeksi pääministeriksi heti sen jälkeen, kun salaperäiset asemiehet olivat vallanneet Krimin parlamentin torstaina. Asemiesten kerrottiin toimineen ammattimaisesti ja ilmaisseen Venäjä-mielisyytensä, mutta heidän alkuperäänsä ei ole saatu varmistettua. Asemiesten kerrottiin olleen ”turvaamassa parlamentin työskentelyä”, jonka jälkeen parlamentti hajotti Krimin vanhan hallituksen ja hyväksyi Aksjonovin uudeksi pääministeriksi.

Julkisuuteen kerrottiin ”virallisena tietona”, että sadasta edustajasta paikalla oli 64 ja että heistä 61 äänesti Aksjonovin puolesta. Aksjonovin äkillinen suosio kuulostaa sikäli erikoiselta, että edellisissä Krimin parlamentin vaaleissa Aksjonovin puolue oli saanut vain 4 prosenttia äänistä. Lisäksi kukaan ei pystynyt varmistamaan, ketkä parlamentaarikot olivat todella paikalla ja kuka todella äänesti, sillä paikalla ei ollut lehdistöä ja kaikki kommunikaatioyhteydet parlamenttiin oli suljettu. Heräsi epäilyjä myös siitä, miten paikalla olleet Venäjä-mieliset asemiehet kenties vaikuttivat parlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymiseen.

Uutissivusto Lb.ua:n mukaan nyt onkin käynyt ilmi, että Krimin parlamentissa oli äänestyshetkellä vain 53 edustajaa paikalla, ja heistä vain 42 äänesti Aksjonovia. Radio Svobodan mukaan paikalla olisi ollut vain 47 edustajaa. Jos nämä tiedot pitävät paikkaansa, äänestystulos ei ole millään tavalla lainvoimainen.

Myös Aksjonovin persoonasta liikkuu erikoisia tietoja. Ukrainskaja Pravda kuvailee häntä ”rikollisauktoriteetiksi”. Radio Svobodan mukaan Aksjonov tunnettiin 1990-luvun puolivälissä Ukrainan mafiapiireissä ja poliisin keskuudessa paremmin lempinimellä "Goblin".

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?