Suomalaistutkija: Keski-Afrikan tasavallalla on toivoa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalaistutkija: Keski-Afrikan tasavallalla on toivoa

Keski-Afrikan tasavallan tilanne ei ensi silmäyksellä anna paljon aihetta toiveikkuuteen: valtion kassa on tyhjä, toimivaa hallintoa ei ole, ja puolet kansasta on hätäavun tarpeessa.

Banguin kansainväliselle lentokentälle asettui tammikuun alussa noin 20 000 pakolaista.­

29.1.2014 19:41

Pohjoismaista Afrikka-instituuttia johtava Iina Soiri ei kuitenkaan heittäydy totaalipessimistiksi.

Maan väliaikaiseksi presidentiksi valittiin aiemmin tässä kuussa Catherine Samba-Panza, mikä on Soirin mukaan osoitus eri valtaryhmien aidosta halusta ratkaista konflikti. Uusi johtaja on ollut aiemmin mukana sovintoprosessissa, eikä hän ole sidoksissa kumpaankaan väkivaltaisuuksista vastuussa olevaan pääryhmään.

- Ei yksi ihminen tietenkään voi ratkaista tätä konfliktia. Se, että hänet tuotiin tavallaan uuden lähestymistavan keulakuvaksi, kertoo ehkä jotain siitä, että siellä on kuitenkin niitä ituja, joiden päälle voi alkaa rakentaa, Soiri arvelee.

Samba-Panzan, 59, tytär Olga ainakin uskoo äitinsä ominaisuuksiin. - Hän on hyvin rohkea, hyvin rehellinen, Olga sanoi valinnan jälkeen uutistoimisto AFP:lle.

Pitkän kurjistumisen tulos

Keski-Afrikan tilanne on uutisoitu maailmalla jälleen yhtenä muslimien ja kristittyjen välisenä konfliktina. Soirin mukaan tämä on yksinkertaistus. Vaikka entiset Seleka-kapinalliset ovat pääosin muslimeja, eivät he motivoi toimintaansa islaminuskolla.

Sama pätee myös heitä vastaan nousseisiin Anti-Balaka-ryhmiin. - Heistä monet ovat kristittyjä, mutta eivät he millään ristiretkellä ole, Soiri sanoo.

Kriisin syyt ovat syvemmällä. Kuten monessa muussakin Afrikan maassa, Keski-Afrikassa on kyse pitkittyneestä konfliktista. Keskushallinto on heikentynyt maassa koko ajan, ja eri ryhmät ovat keskittyneet ajamaan omia etujaan.

- Valtio ei ole kyennyt moniin vuosiin - vuosikymmeniin - takaamaan ihmisarvoista elämää, Soiri kuvaa perusasetelmaa.  

Kriisiin laineet lyövät kauas

Selekat syrjäyttivät vajaa vuosi sitten presidentti Francois Bozizen ja syyllistyivät sen jälkeen julmuuksiin, mikä sai kristityt perustamaan omia itsepuolustusjoukkojaan. Tuhansia on surmattu, ja esimerkiksi pääkaupungissa Banguissa noin puolet 400 000 asukkaasta on lähtenyt pakoon, monet heistä kansainvälisen lentokentän liepeillä olevalle pakolaisleirille.

Maassa olevat ranskalais-afrikkalaiset joukot ovat pääosin lentokentällä, ja sinne sijoitettaneen myös tulevat EU-sotilaat. Samba-Panza on kuitenkin varoittanut, ettei joukkojen määrä riitä tilanteen rauhoittamiseen.

Suomi päättänee osallistumisestaan Keski-Afrikan operaatioon ensi viikolla.

Soirin mukaan niin entisellä siirtomaaisännällä Ranskalla kuin alueen afrikkalaisilla mailla on omia intressejään Keski-Afrikassa. Olisikin tärkeää, että kaikki sotilaita lähettävät maat pelaisivat avoimin kortein ja tukisivat keskiafrikkalaisten omia pyrkimyksiä ongelmien ratkaisemiseksi.

Miksi pohjoisen Suomen sitten pitäisi olla kiinnostunut kriisistä köyhässä Afrikan maassa? Humanitaarisen hädän lievittämisen ohella tarjolla on itsekkäämpiäkin motiiveja. Soirin mukaan millä tahansa konfliktilla on vaikutuksia koko maailman turvallisuuteen muun muassa pakolaisten määrän kasvun vuoksi.

- Inhorealistinen näkemys on, että jos kriisi ei meitä muuten kiinnosta, niin kiinnostaa se meitä ainakin siinä vaiheessa, kun he kolkuttelevat meidän rajojamme.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?