Miksi Mandela oli terroristilistalla lähes 90-vuotiaaksi saakka? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Miksi Mandela oli terroristilistalla lähes 90-vuotiaaksi saakka?

Etelä-Afrikan mustien vapaustaistelun symboli Nelson Mandela kannatti 1960-luvun alussa aseellista taistelua apartheid-hallintoa vastaan. Mutta oliko hän terroristi? Tai kommunisti?

Vapaustaistelun ikoni Nelson Mandela haudataan sunnuntaina 15. joulukuuta.­

9.12.2013 9:16

Mandela kuoli kotonaan Johannesburgissa torstaina 5. joulukuuta. Hän oli 95-vuotias. Mandelaa rakastettiin ympäri maailman.

Mandela päätyi Yhdysvaltain ulkoministeriön ylläpitämälle terroristien tarkkailulistalle presidentti Ronald Reaganin virkakaudella vuonna 1988. Syyt olivat pitkälti ideologisia. Reaganin hallinto piti kommunismia Yhdysvaltain päävihollisena, ja Mandelan Afrikkalainen kansalliskongressi ANC oli läheisissä väleissä kommunistien kanssa.

Etelä-Afrikan valkoinen apartheid-hallinto piti ANC:tä terroristijärjestönä ja tuki Yhdysvaltoja taistelussa kommunismia vastaan. Siksi ANC ja Mandela lisättiin Washingtonin listalle.

Listaus tuotti kummallisen tilanteen vuonna 2008: Mandela ei olisi päässyt Yhdysvaltoihin ilman ulkoministeriön erityistä lupaa. Järjestely oli niin nolo, että terroristilistaus kumottiin myöhemmin samana vuonna kongressin säätämällä lailla.

Mutta oliko Mandela terroristi? Tai kommunisti? Vastauksen löytämiseksi pitää palata ajassa yli 50 vuotta taaksepäin.

Afrikkalaisen kansalliskongressin ANC:n massaprotestit ja kansalaistottelemattomuuskampanjat eivät olleet tuottaneet tulosta: valkoisen vähemmistön rakentama rotuerottelujärjestelmä pysyi murtumattomana.

Turhautunut Mandela tovereineen päätti vaihtaa strategiaa. Vuonna 1961 perustettiin ANC:n aseellinen siipi Umkhonto we Sitzwe, eli MK: Kansakunnan keihäs. Mandelasta tuli sen komentaja. Hän toimi piilossa, sillä poliisi etsi häntä jatkuvasti.

MK:n perustajat ottivat mallia Kuuban vallankumouksesta ja lukivat muun muassa Che Guevaran ja Mao Tsetungin kirjoituksia sissisodasta. Mandelasta tuli järjestön ensimmäinen komentaja.

Sabotaasien suunnittelija

MK oli aktiivinen. Se toteutti kaikkiaan 134 sabotaasi-iskua kahtena ensimmäisenä toimintavuotenaan. Iskut oli suunnattu sotilaslaitteita, voimalinjoja sekä puhelin- ja liikenneyhteyksiä vastaan. Yksi pommeista kaatoi suuren voimajohtopylvään Durbanin lähellä ja pimensi lähes koko kaupungin.

- MK:n jäsenille annettiin tiukat ohjeet, että emme sietäisi ihmishenkien menetyksiä. Jos emme saisi aikaan toivomiamme tuloksia sabotaasilla, olimme valmiit siirtymään seuraavaan vaiheeseen, sissisotaan ja terroritoimintaan, Mandela kirjoitti omaelämäkerrassaan Pitkä tie vapauteen.

Mandela suunnitteli operaatioita, hankki MK:lle rahoitusta ja kävi sissisodankäynnin kurssilla Etiopiassa. Palattuaan salaa Etelä-Afrikkaan vuonna 1962 hänet pidätettiin ja asetettiin syytteeseen väkivaltaisesta kapinahankkeesta.

Oikeudenkäynnissä Mandela myönsi sabotaasin mutta kiisti aikoneensa kaataa hallituksen asein. Tuomio luettiin helmikuussa 1964, ja se oli elinkautinen. Mandelasta tuli maailman tunnetuin poliittinen vanki.

Jäsenkirjaa ei ole löytynyt

Mandelan toimintaa tutkiessa voi kysyä myös, oliko hän kommunisti. Tämän hän on itse kiistänyt, ja yleisen, länsimaisen käsityksen mukaan hän olisi ollut ajattelultaan liberaali.

ANC toimi kuitenkin hyvin tiiviissä yhteistyössä Etelä-Afrikan kommunistipuolueen SACP:n kanssa. Molemmat olivat apartheid-hallinnon kieltämiä maanalaisia järjestöjä ja niillä oli paljon yhteisiä etuja. Käytännössä ne olivat sulautuneita toisiinsa.

Mandela, hänen lähiystävänsä Walter Sisulu ja kommunistijohtaja Joe Slovo olivat kaikki myös MK:n perustajajäseniä, ja ANC:n johtohahmo Moses Kotane toimi aktiivisesti kummassakin puolueessa.

Brittiläinen professori Stephen Ellis selvitti pari vuotta sitten, että Mandela olisi MK:n perustamisen aikaan ollut SACP:n keskuskomiteassa ja siten myös puolueen jäsen. Täysin pitäviä todisteita puoluejäsenyydestä ei kuitenkaan ole.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?