Syyrian pakolaiskriisi paisuu kestämättömiin mittoihin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Syyrian pakolaiskriisi paisuu kestämättömiin mittoihin

Syyrian sota on aiheuttanut valtavan humanitaarisen katastrofin, joka pahenee edelleen ja vyöryy naapurimaihin pakolaisvirtoina. Avun tarve paisuu, mutta auttajilta loppuvat voimat.

13-vuotias Mohammed elää nyt orpolapsena pakolaisleirillä Libanonissa.­

24.4.2013 6:25

IS vieraili Bekaan laaksossa Libanonissa tapaamassa sotaevakkoja ja avustustyöntekijöitä. Seuraavassa heidän tarinoitaan.

Syyrialaisten sotaevakoiden leirit on rakennettu mainoslakanoista ja muista hätätarpeista.­

Sieluun tuli haava

Lamia tuli Libanoniin Hamasta, Syyriasta, puoli vuotta sitten. Taistelut opposition ja Bashar al-Assadin joukkojen välillä tulivat silloin lähelle. Sähköt ja vedentulo katkesivat, elämä kävi sietämättömäksi.

Sitten tapahtui jotain hyvin pahaa. Lamia ei kerro siitä yksityiskohtia, mutta kokemuksen luonne tulee selväksi. Hän kohtasi pahoja miehiä.

- He veivät päästäni huivin ja aikoivat tehdä minulle pahoja asioita. Vain naapurien väliintulo pelasti Lamian, ja hän pääsi karkuun. Mutta sieluun tuli syvä haava.

- En voi vieläkään hyvin. Tunnen, että ihmiset vihaavat minua. Miksi? En tiedä, sanoo Lamia.

Lamia lähti rajan yli Libanoniin yhdessä 13-vuotiaan siskonsa Aishan kanssa. Tyttöjen vanhemmat tulivat pian perässä. Nyt perhe asuu sotaevakossa Baalbekissa.

Siskokset pääsivät libanonilaiseen kouluun, mutta siellä Lamia ei aluksi puhunut muille juuri mitään. Vieläkin hän on aggressiivinen ja torjuva, ja kotona hän osoittaa vihaa Aishaa kohtaan.

- Luulen, että isä ja äiti pitävät hänestä enemmän kuin minusta. Huudan hänelle ja yritän lyödä, Lamia sanoo.

Koulu ja paikallinen avustusjärjestö Sawa auttavat Lamiaa. Sawa on Unicefin tärkein yhteistyökumppani alueella.

- Hän on kätkenyt sisäänsä paljon aggressiota, sanoo rehtori Wafa Murtada.

Lamia itkee, ja Libanonissa vieraileva Suomen Unicefin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola ottaa hänet syliin. Lamia on jo toipumassa, mutta siihen menee vielä aikaa. Hänellä on toivoa.

(Lamian ja Aishan nimet on muutettu.)

Lapset yrittävät ottaa ilon avustustyöntekijöiden ja median edustajien vierailusta Tal el Abiadin telttaleirissä.­

Yksin pakoon

13-vuotias Mohammed tulee heti lähelle, miltei kiinni.

- Isä, äiti, he ovat kuolleet, hän sanoo rähjäisessä Tal el Abiadin telttaleirissä Bekaan laaksossa.

Mohammed on tullut kaksi kuukautta sitten Bab al-Amrista, sodan pahoin repimästä Homsin kaupungista. Sota vei häneltä kaiken. Vanhemmat, kodin. Ja tärkeän isoisän.

Mohammed on täysin muiden armeliaisuuden ja avustustarvikkeiden varassa. Hän on orpo. Eikä hän pysty hankkimaan leirille mitään ylimääräistä läheisistä kaupoista.

- Minulla ei ole rahaa ostaa ruokaa ja vettä, hän sanoo.

Hätä paistaa kauas Mohammedin kasvoista. Yksinäisenä, murrosikäisenä poikana Mohammed on erityisen haavoittuva. Hänen turvallinen kasvunsa aikuiseksi keskeytyi julmasti. Lisäksi hän on suuressa vaarassa kohdata väkivaltaa ja hyväksikäyttöä.

Leirillä säännöllisesti vierailevat auttajat ovat kuitenkin nyt huomanneet Mohammedin hädän. Ehkä hän selviää. (Mohammedin nimi on muutettu.)

Haaja Rabah tarjosi kodin kahdelle syyrialaiselle pakolaisperheelle.­

Hän avasi kotinsa

Baalbekissa asuva Haaja Rabah lähti Israelin ja Libanonin vuoden 2006 sodan aikana pakoon pommituksia Syyriaan.

Nyt Rabah majoittaa kahta syyrialaisperhettä, joista toisen kotiin hän pääsi itse sotaevakkona.

- Asuin heidän luonaan, ja nyt sama perhe tuli tänne.

Hätä yhdistää. Vaikka Bekaan laakson asukkaiden valtaenemmistö on shiiamuslimeja ja syyrialaiset pakolaiset sunneja, ovat monet libanonilaiset avanneet talonsa syyrialaisille.

Rabahin perhe meni vielä pitemmälle. Miesväki rakensi talon viereisen vesitornin alle ylimääräisen asunnon, jossa on pieni makuuhuone, eteinen ja wc.

Voimavarat loppuivat

YK:n lastenavun järjestön Unicefin toimintoja Libanonissa johtava Annamaria Laurini suree sitä, että Syyrian pakolaiset on unohdettu.

Valtiollisten lahjoitusrahojen virta kuivuu eikä yleisö muista kriisiä. Avustusvarat hupenevat samaan aikaan kun pakolaismäärät nousevat tolkuttomiin lukuihin.

Yhtälö alkaa jo olla mahdoton. Ei ole kerta kaikkiaan rahaa, joka kattaisi kaikki avuntarpeet.

- Saimme juuri lisärahoitusta kuusi miljoonaa dollaria yhdeltä lahjoittajavaltiolta ja yhdeksän miljoonaa dollaria toiselta. 15 miljoonaa dollaria, Laurini kertoo IS:lle Baalbekissa.

Siinä vaiheessa kun rahoitus saapuu, tarpeet ovat jo moninkertaistuneet.

- Tämän mittaluokan kriisissä se on kuin hengittäisi happea, joka auttaa vain hetken.

Tilanne pahenee nopeasti. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuoden loppuun mennessä Syyriasta on tätä vauhtia paennut jo 3,5 miljoonaa ihmistä, ja maan sisällä 6,5 ihmistä on hätäavun tarpeessa. 10 miljoonaa ihmistä - se on puolet Syyrian asukkaista.

Pakolaisaalto on iskenyt Libanoniin valtavalla voimalla. Libanonissa on 4,2 miljoonaa asukasta. Nyt siellä on heidän lisäkseen arviolta miljoona syyrialaista, kun laskee mukaan rekisteröimättömät pakolaiset.

- Libanonin hallitus on valtavan rasituksen alla, Laurini sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?