Kiinan avaruusohjelma suuren harppauksen edessä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kiinan avaruusohjelma suuren harppauksen edessä

Kylmän sodan aikana Kiinan entinen kommunistijohtaja Mao Tsetung totesi happamasti, ettei Kiina saa avaruuteen edes perunaa.

Reilut 8 tonnia painava Tiangong-1 laukaistaan erikoisvalmisteisella Pitkä Marssi II-F -kantoraketilla.

26.9.2011 16:31

Nyt Kiina on ottamassa vauhdilla kiinni avaruusveteraaneja Yhdysvaltoja ja Venäjää.

Kiina on lähettämässä avaruuteen miehittämättömän Tiangong-1 -moduulin, eli suomeksi Taivaallisen Palatsin, joka kokeilee telakoitumista.

Laukaisu tapahtuu säästä riippuen joko torstaina tai perjantaina. Se tuskin viivästyy, sillä Kiinan 62. kansallispäivää vietetään lauantaina.

- Kiinalaisilla on paljon poliittisia paineita onnistua laukaisussa ennen juhlallisuuksia, kertoo australialainen tutkija Morris Jones.

Reilut 8 tonnia painava Tiangong-1 laukaistaan erikoisvalmisteisella Pitkä Marssi II-F -kantoraketilla. Lähtö tapahtuu Jiuquanin avaruuskeskuksesta, joka sijaitsee Luoteis-Kiinassa, karussa Gobin autiomaassa.

Kiertoradalle päästyään "Taivaallinen Palatsi" telakoituu toisen miehittämättömän aluksen, myöhemmin laukaistavan Shenzhou 8:n kanssa. Uutistoimisto Xinhuan mukaan Tiangong-1 viettää kiertoradalla noin kaksi vuotta.

Mikäli telakoituminen onnistuu, kyseessä on iso harppaus Kiinan avaruusohjelmalle, koska samalla Kiina ottaa ensimmäisen askeleen kohti oman avaruusaseman rakentamista.  

Kunnianhimoinen avaruusohjelma

  Kiina on tosissaan haastamassa avaruusohjelmallaan nykyiset avaruusmahdit. Vaikka maan ohjelman on verrattu olevan nyt samassa vaiheessa kuin Yhdysvaltojen oli 60-luvulla, edistys on ollut huimaa.

Tästä on kiittäminen maan voimakasta talouskasvua ja kiinalaisten kohonnutta itseluottamusta.

Kiinalaiset astronautit, eli taikonautit, aloittivat tämän vuosituhannen puolella miehitetyt lennot avaruuteen. Vuonna 2008 he tekivät onnistuneen avaruuskävelyn - heti Pekingin olympialaisten jälkeen, jolloin kansainvälinen huomio oli kohdistunut Kiinaan.

Nyt suunnitelmissa on rakentaa 60 tonnia painava avaruusasema Maan kiertoradalle. Kansainvälisen avaruusasemaan ISS:n on tarkoitus poistua käytöstä vuoden 2020 tienoilla eli samoihin aikoihin, kun kiinalaiset suunnittelevat saavaansa oman asemansa valmiiksi.

Kiina ei ole osallistunut suoraan 419 tonnia painavan ISS:n rakentamiseen.

Epävirallisten tietojen mukaan Kiina aikoo myös tehdä miehitetyn lennon Kuuhun tulevalla vuosikymmenellä. Edellisen kerran ihminen kävi kuussa Apollo 17 -lennolla vuonna 1972.  

Tarkoitusperiä epäilty

  Kommunistisen kansantasavallan avaruuspuuhailut ovat herättäneet pelkoja naapurimaissa. Pekingin mukaan sen aikeet ovat kuitenkin rauhanomaisia.

- Mitä tahansa Kiina tekeekin avaruudessa, osa siitä vuotaa sotilas- ja siviilikäyttöön. Samalla tavalla kävi Nasan teknologisille edistysaskeleille, kertoo Yhdysvaltojen merisotakoulun asiantuntija Joan Johnson-Freese.

- Tiangong ei kuitenkaan tarjoa Kiinalle suoraan sotilaallista lisäpotkua, hän lisää.

Kiinan rynniessä avaruuteen vanhojen veteraanien vauhti on hyytymässä. Yhdysvallat lopetti tänä vuonna sukkulaohjelmansa, ja Venäjällä on ollut suuria ongelmia omien kantorakettiensa kanssa.

Kiinalla on mahdollisuus täyttää tyhjiö, jonka avaruusveteraanit ovat jättämässä jälkeensä. Avaruusaseman rakentaminen kestää kuitenkin vuosia ja edessä voi olla ongelmia.

Kiina on aiemmin keskeyttänyt epäonnistumisten ja poliittisten syiden takia useita avaruusohjelmiaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?