Kreikka saattaa saada jopa puolet velastaan anteeksi

Julkaistu:

Päättäjien massiivinen pelastussuunnitelma euroalueen velkakriisin ratkaisemiseksi alkaa hahmottua, kertoivat tiedotusvälineet maanantaina.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi suunnitelmasta, jonka mukaan Kreikka voi saada puolet valtionvelastaan anteeksi.

BBC:n tiedot perustuvat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokoukseen, joka pidettiin viime viikolla Yhdysvalloissa.

Julkisesti euromaiden johtajat eivät vahvista tietoja pelastussuunnitelman yksityiskohdista.

- Näillä asioilla ei voida nyt spekuloida. Odotamme raporttia Kreikan velkakestävyydestä. Se selvittää, jatkuuko Kreikan lainaohjelma vai ei, sanoi pääministeri Jyrki Katainen (kok) STT:lle Haagissa.

Kreikan velkakestävyyttä koskevan raportin pitäisi valmistua lähiviikkoina. EU, IMF ja EKP päättävät raportin perusteella, saako Kreikka seuraavan lainaerän, jota ilman sen käteisvarat uhkaavat loppua kokonaan.

Katainen tähdensi yhdessä hollantilaisen kollegansa Mark Rutten kanssa, että euromaissa on nyt spekulaatioiden sijaan keskityttävä heinäkuun huippukokouksessa sovittujen päätösten toimeenpanoon.

Hätärahasto nelinkertaiseksi


BBC:n mukaan yksityiset sijoittajat menettäisivät puolet Kreikkaan sijoittamistaan varoista eli aiemmin sovittua enemmän.

Euromaiden johtajat sopivat heinäkuussa, että Kreikan velkoja yksityisille pankeille voitaisiin leikata 20 prosentilla.

Päättäjät toivovat saavansa kolmiosaisen suunnitelman hyväksytyksi kuudessa viikossa.

Toinen osa suunnitelmaa on euroalueen vakausrahaston kasvattaminen nykyisestä 440 miljardista eurosta. Rahaston pääoma nousisi yli nelinkertaiseksi jopa 2000 miljardiin euroon.

Myös EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi maanantaina saksalaislehti Die Weltin haastattelussa, että euroalueen vakausrahaston kasvattamista harkitaan.

Analyytikot ovat arvioineet, että rahaston nykyinen koko ei riitä millään kattamaan esimerkiksi Italian ja Espanjan rahoitustarpeita.

Suomi ja Saksa haraavat vastaan


Käytännössä hätärahaston kokoa on kuitenkin vaikea kasvattaa, sillä ajatus on herättänyt rajua vastarintaa muun muassa Suomessa ja Saksassa.

Euromaiden johtajat sopivat heinäkuussa hätärahaston toimivaltuuksien laajentamisesta, mutta päätös on yhä jumissa kansallisissa parlamenteissa. Suomessa eduskunta äänestää asiasta keskiviikkona.

Uuden suunnitelman mukaan hätärahaston kokoa voitaisiin kasvattaa Euroopan keskuspankin avustuksella.

EKP lainaisi euromaille rahaa yhdessä vakausrahaston kanssa, mikä on periaatteessa vastoin EKP:n toiminta-ajatusta. Vakausrahasto kantaisi kuitenkin isoimman riskin velkaantuneiden maiden lainoista, jolloin lainananto olisi EKP:lle turvallisempaa.

Kolmas osa päättäjien suunnitelmaa on BBC:n tietojen mukaan vahvistaa euroalueen suuria pankkeja, joilla arvioidaan olevan liian vähän pääomaa varautua mahdollisiin menetyksiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt